Yksi aikakausi päättyi – vesivoimala väistyi Vuokalankoskella taimenen tieltä
Toimiva vesivoimala ja voimalan säännöstelypadot väistyivät vuodenvaihteessa Savonrannan Vuokalankoskella uhanalaisten lajien tieltä.
Patojen purkaminen ja koskialueen kunnostaminen hyödyttävät muun muassa erittäin uhanalaista järvitaimenta.
Vuokalanreitti on Savonrannan kylän keskellä kulkeva puolen kilometrin virtavesijakso Vuoksen vesistöön kuuluvien Vuokalajärven ja Saimaan Pyyveden välissä.
Vesivoimaa on hyödynnetty Vuokalanreitillä 1700-luvulta saakka. Sähköntuotanto alueella alkoi 1800-luvulla. Viime vuosina alueella toimivat enää 1930-luvulla rakennettu Vuokalan sähkölaitos ja museomylly.
Alueen ja rakennukset omistava Savonrannan kehittämissäätiö teki helmikuussa 2017 päätöksen sähköntuotannon lopettamisesta voimalaitoksessa ja muuttaa voimalaitoksen säännöstelypadot luonnonmukaisiksi pohjakynnyksiksi. Pohjakynnykset ovat kivistä tehtyjä pohjapatoja, jotka muistuttavat luonnonkoskea. Vuonna 2019 raukesivat vanhan vesivoimalan lupa ja velvoitteet.
Rahoitimme osaltamme muutosta ja annoimme asiantuntija-apua.
”Nyt palataan vanhaan tilanteeseen, aikaan ennen kosken patomista, jolloin vaelluskalat nousivat ylävirtaan. Vuokalanreitillä ja sen yläpuolisella Kaidan vesistöalueella on erinomainen vedenlaatu. On hyvä mahdollisuus siihen, että Vuoksen järvitaimen alkaa lisääntyä ja liikkua koskipuiston kautta”, sanoo virtavesiasiantuntijamme Manu Vihtonen.
”Jonkinlaiset puiset kalatiethän täällä aiemmin olivat, mutta nyt koskipinta-ala noin viisinkertaistuu ja kaikille virtavesien lajeille luodaan paljon uutta elinympäristöä. Padoista vapaa koskipuisto on upea kohde. Ehdottomasti tällaisia lisää kautta maan!”, Vihtonen rohkaisee.
Säännöstelypadot olivat jo korjauksen tarpeessa, eivätkä kalatiet toimineet kunnolla.
Myllymuseo säilytetään. Vanhat säännöstelypadot muutettiin luonnonmukaisiksi pohjakynnyksiksi. Pohjakynnykset ovat kivistä tehtyjä pohjapatoja, jotka muistuttavat luonnonkoskea.
”Oikeanlaista kehittämistä”
”Päätöstä voimalan sähköntuotannon lopettamisesta ja lupien rauettamisesta ei ollut vaikea tehdä, sillä voimalaitos ei enää juuri tuonut tuloja kiinteistön omistajalle”, kertoo Savonrannan kehittämissäätiön asiamies Anne Käyhkö.
”Kalojen arvo ymmärretään nykyisin hyvin. Kosken avaaminen virtavesikalojen reitiksi ja elinympäristöksi on mielestämme oikeanlaista kehittämistä. Paikalliset ovatkin suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti ja sosiaalinen media on täyttynyt ihastuneista postauksista ja rakentamista koskevista valokuvista.”
Mahdollisimman suuri osa patorakenteista ja museomylly säilytetään osana kulttuurihistoriallista lähimaisemaa. Vanha mylly jatkaa museona. Patojen yläpuolisten Koski- ja Sahalammen keskivesikorkeudet pidetään nykyisessä vakiintuneessa tasossaan.
”Luonnontaloudellisten arvojen lisäksi kunnostus parantaa Savonrannan kylän virtavesimaisemaa ja lisää ihmisten viihtyvyyttä. Paikallisille on tulossa hieno miljöö, josta näkee edelleen, millaista koskella on aikoinaan ollut”, Käyhkö sanoo.
Hankkeen rahoittajia ovat ELY, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Rapala Rahasto, Kalastusalue, Ilvessalon osakaskunta, Savonrannan kehittämissäätiö ja WWF.
Vuokalankosken yläkoski kunnostuksen jälkeen.
Moni turha pato on jo saanut väistyä
Viimeisen reilun vuoden aikana WWF on ollut poistamassa Vauhtia vaellukseen -hankkeessaan seitsemää vaellusestettä.
Hankkeessa poistetaan turhia patoja, jotka estävät uhanalaisten vaelluskalojen vapaan liikkumisen ja lisääntymisen. Käyttötarkoitusta vailla olevat padot ja patojen rauniot poistetaan kulttuurihistoriaa kunnioittaen.
“Ainoastaan vaellusesteitä poistamalla uhanalaistuneet vaelluskalakantamme saadaan elpymään. Vaelluskaloja on autettava poistamalla este ja pato kerrallaan, oikotietä tavoitteen saavuttamiseen ei ole. Parhaimmillaan samalla edistetään myös vesien hyvän tilan saavuttamista ja elvytetään virtavesiluonnon monimuotoisuutta”, toteaa Manu Vihtonen.
3,5-vuotinen Vauhtia vaellukseen -hanke käynnistyi heinäkuussa 2019 ja päättyy vuoden 2022 lopussa. Lähes puolen miljoonan euron hanketta rahoittaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR). Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.
Puretaan padot yhdessä!
Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.