Kolmasosa maailman makean veden kalalajeista on vaarassa hävitä

Tuoreen raporttimme mukaan jopa kolmasosa makean veden kalalajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, vaikka ne ovat elintärkeitä monille maailman ihmisille, talouksille ja ekosysteemeille. Raportin mukaan kalojen elinedellytykset sivuutetaan säännönmukaisesti päätöksenteossa. Suomessa tämä on näkynyt etenkin vaelluskalojen uhanalaistumisena.

Yhdessä 15 muun kansainvälisen järjestön kanssa tekemämme World’s Forgotten Fishes –raportin mukaan maailmassa on yli 18 000 makean veden kalalajia, ja uusia lajeja löydetään jatkuvasti.

Tunnetuista makean veden kalalajeista noin kolmasosa on uhanalaisia, eli vaarassa kuolla sukupuuttoon. Kaloja uhkaavat padot, kosteikkojen kuivaaminen, maatalouden kasteluveden otto, käsittelemättömän jäteveden ja myrkkyjen johtaminen vesistöihin, kestämättömät kalastusmenetelmät, ruoppaukset, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen.

Maailman kosteikoista on hävinnyt yli kolmasosa 50 vuodessa. Sadat tuhannet suuret ja pienet padot, siltarummut ja muut rakenteet tukkivat maailman jokia. Esimerkiksi EU:n alueella on reilusti yli miljoona virtavesiä katkoavaa vaellusestettä.

Makeissa vesissä elää hieman yli puolet maailman kaikista kalalajeista, vaikka virtavedet, järvet ja kosteikot kattavat ainoastaan alle yhden prosentin maapallon pinta-alasta.

Makean veden kalat ovat valtava, monimuotoinen joukko, joka on sopeutunut elämään vaihtelevissa elinympäristöissä aina jäätikkövirroista trooppisiin jokiin ja matalista lammista maailman suurimpiin järviin. Monet lajit liikkuvat useiden elinympäristöjen välillä tai uivat sisämaasta tuhansien kilometrien päähän avomerelle.

Makean veden kalat ovat noin 200 miljoonan ihmisen pääasiallinen eläinproteiinin lähde, mukaan lukien Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan köyhimmät ihmiset ja alkuperäiskansojen jäsenet. Ne tuovat myös elannon noin 60 miljoonalle ihmiselle.

”Makeissa vesissä elävien kalojen merkitys maailman kaikkein haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvalle, elinkeinoille ja kulttuureille on ratkaiseva. On myös paljon osoituksia siitä, että makean veden kalojen ja niiden elinympäristöjen säilyminen on olennaista ekosysteemien tasapainon kannalta”, WWF:n suojeluasiantuntija Perttu Tamminen sanoo.

”Kalojen ekologinen, taloudellinen ja kulttuurinen arvo pitää ottaa esimerkiksi vesirakentamista koskevassa päätöksenteossa huomioon paljon nykyistä paremmin. Kalojen väheksyminen ja sivuuttaminen näkyy paitsi niiden kantojen heikentymisenä, myös ihmisoikeuskysymyksenä, kun kalalajeista riippuvaisten yhteisöjen elinkeinot ja ruokaturva häviävät”, Tamminen sanoo.

Suomen tilanne parempi, vaelluskalat  silti ahdingossa

Suomessa tilanne on useita maailman maita parempi. Monia sisävesien kalalajeja kalastetaan kestävästi ja esimerkiksi särkikalakannat kestäisivät nykyistä kovempaakin kalastusta.

Suomessa uhanalaisia ovat lähinnä vaelluskalat. Jopa 90 prosenttia Suomen lohikannoista on menetetty kuluneen puolen vuosisadan aikana, ja vapaana virtaavista jokivesistä riippuvainen ankerias on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Syynä on etenkin vesivoimarakentaminen.

”Merkittävimmät vaelluskalavesistöt Tornion-, Simo-, Teno- ja Näätämöjokea lukuun ottamatta on padottu vesivoimatuotantoon niin, ettei vaelluskalojen elinmahdollisuuksista ole huolehdittu”, kertoo Tamminen.

Tilannetta heikentävät myös vesistöjen perkaukset sekä maataloudesta ja talousmetsistä sekä taajamista vesistöihin kulkeutuvat ravinteet ja kiintoaines. Vesien liettyminen ja rehevöityminen muuttavat kalaston koostumusta ja lajien välisiä suhteita.

Meritaimen hyppää virtaavassa vedessä patoa vasten päästäkseen yli.

Makean veden kalakantojen suojelu edellyttää Suomessa monenlaisia toimia. Vaelluskalojen pääsy lisääntymisalueilleen on turvattava ja veden hyvästä laadusta huolehdittava esimerkiksi rakentamalla kosteikkoja. Myös kalastuspolitiikan ja kalastustapojen on oltava kestäviä.

”Tällä hetkellä näiden asioiden hyväksi tehdään Suomessa paljon töitä. Niin kansalaiset kuin päättäjätkin ovat kiinnostuneita kaloista ja vesistöistä, mikä on edellytys niiden kestävälle käytölle. Vesistökunnostuksiin ja kalataloustoimenpiteisiin suunnataan myös lisääntyvästi valtion rahoitusta”, Perttu Tamminen kiittää.

Näin työskentelemme maailman makean veden kalojen hyväksi:

Suomessa

  • Rakennamme vesien rehevöitymistä vähentäviä ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä kosteikkoja ja muutamme perattuja uomia luonnonmukaisiksi.
  • Teemme kutusoraikkoja ja kunnostamme muutenkin virtavesiä vaelluskaloille soveltuviksi.
  • Poistamme turhia patoja, väärin rakennettuja siltarumpuja ja muita vaelluskalojen kulkuesteitä.
  • Kalaoppaamme avulla ohjaamme kauppoja, ravintoloita ja kuluttajia kestäviin kalavalintoihin.
  • Vaadimme uhanalaisten kalalajien, kuten erittäin uhanalaisen ankeriaan, suojelua.
  • Ehdotamme kalastus- ja vesilakeihin kaloja hyödyttäviä muutoksia ja valvomme lakien toteuttamista.

Euroopassa

  • Toimimme aktiivisesti patojen ja muiden vaellusesteiden poistamiseksi.
  • Puolustamme ja kehitämme EU:n vesilainsäädäntöä.

Kansainvälisesti

  • Vaadimme uutta, entistä sitovampaa ja tehokkaampaa kansainvälistä sopimusta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
  • Olemme laatineet hätätilaohjelman makeiden vesien luonnon pelastamiseksi.

Puretaan padot yhdessä!

Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.

Auta lahjoituksella

Puretaan padot yhdessä!

Tule mukaan! Pelastamme tuhotut koskimaisemat, päästämme virtavedet vapaiksi ja annamme uhanalaisille lohikaloille mahdollisuuden lisääntyä. Kaikkia tarvitaan nyt, sillä purettavia ja ennallistettavia kohteita on satoja.