Neljä ahmaa metsästettiin poikkeusluvin tänä vuonna: Kahden tapon laillisuudesta valitettiin hallinto-oikeuteen
Maa- ja metsätalousministeriö salli tänäkin talvena uhanalaisten ahmojen metsästyksen. Poikkeusluvilla ammuttiin neljä ahmaa kahdeksan yksilön kiintiöstä. Suomen luonnonsuojeluliitto valitti WWF:n avustamana Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kahdesta poikkeusluvasta, sillä ne perustuivat puutteellisiin Natura-arviointeihin.
Maa- ja metsätalousministeriö salli marraskuussa 2020 ahmojen metsästyksen muutamien edeltävien vuosien tapaan. Ministeriö asetti kiintiöksi kahdeksan ahmaa. Suomen riistakeskus sai viisi poikkeuslupahakemusta ja antoi tammikuussa luvan neljälle hakijalle. Vuodesta 2017 lähtien kahdeksan poikkeuslupaa on myönnetty vuosittain. Ennen vuotta 2017 ahma ehti olla täysin rauhoitettu 35 vuoden ajan.
”Lupien määrän väheneminen on hyvä kehityssuunta, mutta jokainen poikkeuslupa on erittäin uhanalaisen ahman suojelun näkökulmasta liikaa”, sanoo WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Lupahakemusten ja myönnettyjen lupien vähenemisen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisu keväältä 2020. Korkein hallinto-oikeus linjasi tuolloin, että poikkeusluvan myöntäminen ilman Natura-arviointia rikkoo luonnonsuojelulakia, jos lupa voi merkittävästi vaikuttaa suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin.
Poikkeuslupien Natura-arvioinnit eivät täyttäneet vaatimuksia
Tapetuista neljästä ahmasta yksi ammuttiin sellaisella Natura 2000 -alueella, jossa yhtenä suojelun perusteena on ahma. Toinen ahma taas tapettiin tällaisen Natura-alueen läheisyydessä.
Luonnonsuojelulaki ja sen taustalla oleva EU:n luontodirektiivi asettavat Natura-arvioinnin asianmukaisuudelle korkeat vaatimukset. EU:n sääntöjen tulkinnassa korostuu varovaisuusperiaate: Natura-arviointi pitää tehdä tavalla, joka ei jätä perusteltua tieteellistä epäilyä haitallisista seuraamuksista luontoarvoille.
”Nyt myönnetyissä poikkeusluvissa esitetyt Natura-arvioinnit eivät pohjautuneet tieteellisiin ja täsmällisiin selvityksiin, mutta Suomen riistakeskus katsoi merkittävän haitan silti tulleen poissuljetuksi ja myönsi luvat. Tämä on vastoin EU:n tuomioistuimen päätöksissä asetettua vaatimustasoa”, sanoo WWF Suomen oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Pohjois-Pohjanmaan piiri jättivät Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle valitukset Natura 2000 -alueisiin liittyneistä poikkeusluvista. WWF avusti valitusten laatimisessa.
”Erittäin uhanalaisen ahman suojelun toteutumiseksi ja luonnonsuojelulain säännösten noudattamisen varmistamiseksi on välttämätöntä, että hallinto-oikeus tutkii poikkeuslupaedellytysten täyttymisen ja erityisesti Natura-arvioinnin asianmukaisuuden”, Ojanen korostaa.
”Kun suojelualue on perustettu uhanalaisen ahman turvaksi, ahmaa ei ainakaan siellä pidä metsästää löysin perustein”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola.
Ahmoista on tullut porovahinkokorvausten sijaiskärsijä
Vaikka korotettu porovahinkojen korvaus, ns. Lex Halla, poistettiin riistavahinkolaista, kohosivat ahman aiheuttamien porovahinkojen korvausmäärät vuonna 2020 jälleen ennätyslukemiin. Erityisen paljon porovahinkoja korvattiin vuonna 2020 Enontekiön tunturialueella, vaikka kolmen pohjoisimman kunnan ahmakanta on taantunut jyrkästi poikkeusluvin tapahtuneen metsästyksen aikana.
”Ahma on joutunut sijaiskärsijäksi suuriin porovahinkokorvauksiin. Ahman aiheuttamina korvatut porovahinkomäärät ylittävät huomattavasti tason, jonka tämän kokoisen ahmakannan on tutkimuksessa todettu keskimäärin tappavan. Kyseisenä talvena kuoli paljon poroja nälkään lumiolojen vuoksi”, Tolvanen huomauttaa.
WWF:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä ahman suojelun ja porotalouden yhteensovittamiseen on haettava kestävämpiä ratkaisuja kuin erittäin uhanalaisen lajin metsästys. Yksi ratkaisu olisivat reviiripohjaiset eli ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella paliskunnalle maksettavat porovahinkojen korvaukset. Lisäksi poronhoitoalueen etelärajaa tulisi nostaa pohjoisemmaksi, jotta voitaisiin vähentää porovahinkoja sekä saataisiin lisää elintilaa suurpedoille ja metsäpeuralle.
Tällä hetkellä Suomessa elää noin 390 ahmaa, noin kaksi kolmesta poronhoitoalueen eteläpuolella. Ahma on Suomessa erittäin uhanalainen.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!