Valaat kärsivät ilmastonmuutoksesta – valaidensuojelu toisi yllättäviä ilmastohyötyjä

Ilmastonmuutos uhkaa valaiden elinympäristöjä ja ravintoa. WWF haluaa suojella 30 prosenttia valaiden tärkeimmistä elinalueista vuoteen 2030 mennessä.

Valaat ovat merien ravintoketjun huipulla ja niillä on suuri merkitys merten ekosysteemien hyvinvoinnille. Muutokset merissä ja merten lajeissa heijastuvat valaisiin monin tavoin. Ilmastonmuutos on jo muuttanut merien ekosysteemejä esimerkiksi nostamalla meriveden lämpötilaa ja vaikuttamalla sen suolapitoisuuteen jäätiköiden sulamisvesien ja lisääntyneiden sateiden myötä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös valaiden ravinnon saantiin esimerkiksi arktisen ja Etelämantereen jäisten merialueiden sulaessa. Jos ravinto vähenee ja siirtyy uusille alueille, valaiden pitää vaeltaa nykyistä pidempiä matkoja ravinnon perässä. Ilmastonmuutoksen tuomat muutokset ravintoon ovat heikentäneet jo valmiiksi uhanalaisen Pohjois-Atlantin mustavalaan lisääntymistä.

”Vaikka valailla, delfiineillä ja pyöriäisillä on joitakin keinoja sopeutua muutoksiin elinympäristöissään, ilmastonmuutos tapahtuu nyt niin nopeasti, ettemme tiedä, miten lajit pystyvät siihen sopeutumaan”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Vanessa Ryan.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Ryhävalaan pyrstö merenpinnan päällä auringonlaskussa.

Valaat auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa

Tuoreimmat tutkimustulokset osoittavat, että valailla voisi olla yllättävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä.

”Valaat keräävät hiiltä itseensä pitkän elämänsä aikana. Kun valaat kuolevat, ne vajoavat merenpohjaan, jolloin hiili sitoutuu merenpohjaan sadoiksi vuosiksi. Jokainen suuri valas sitoo itseensä keskimäärin 33 tonnia hiilidioksidia. Esimerkiksi puu sitoo keskimäärin 48 paunaa [noin 21 kiloa] hiilidioksidia”, sanoo kansainvälisen WWF:n valaansuojeluohjelman johtaja Chris Johnson.

Valaiden ilmastohyöty liittyy erityisesti niiden rooliin kasviplanktonin tuottavuuden lisäämisessä. Kasviplankton tuottaa jopa puolet ilmakehän hapesta ja sitoo merkittävän määrän ilmakehän hiilidioksidista itseensä. Valaat parantavat kasviplanktonin kasvuolosuhteita ravinnepitoisella ulosteellaan, jolloin lisääntynyt kasviplankton voi sitoa yhä enemmän hiilidioksidia itseensä.

Niin sanotuista suurvalaista kuusi lajia 13:sta on uhanalaisia tai vaarantuneita. Joka vuosi arviolta 300 000 valasta ja delfiiniä kuolee kalastuksen sivusaaliina. Myös lisääntynyt meriliikenne ja vedenalainen melu aiheuttaa valaille haittaa. Valaiden pyynnin kiellosta huolimatta muutamat maat pyytävät valaita edelleen. Tällä hetkellä valaita arvioidaan olevan maapallon merissä noin 1,3 miljoonaa.

”Jos saisimme nostettua valaiden määrän viiteen miljoonaan, mikä se oli ennen kaupallista valaanpyyntiä, tämä kasvattaisi merkittävästi kasviplanktonin määrää. Valaiden suojelu olisi myös tehokas tapa torjua ilmastonmuutosta”, Johnson sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Grönlanninvalasemo ja -poikanen uivat meressä ylhäältä kuvattuna.

WWF haluaa suojella valaiden elinalueet

Parhaillaan WWF työskentelee valaiden ja muiden lajien suojelemiseksi. Tavoite on saada suojeltua 30 prosenttia valaille ja delfiineille kriittisistä alueista vuoteen 2030 mennessä. Valaiden suojelu on tärkeää paitsi lajien itsensä kannalta myös merien ekosysteemeille. Uuden tutkimistiedon valossa valaiden suojelulla saavutettaisiin lisäksi ilmastohyötyjä.

”Valaat ovat mertemme kuninkaallisia. Haluamme, että meret säilyvät monimuotoisina ja hyötyvät valaiden läsnäolosta myös tulevaisuudessa. Siten myös tulevat sukupolvet saavat ihastella valaiden kauneutta”, sanoo WWF Suomen Vanessa Ryan.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Lauma maitovalaita ui kahden jäälautan välissä.
  • Näin WWF suojelee valaita
    • Kansainvälinen WWF on suojellut valaita 50 vuotta. Vuonna 1984 WWF oli mukana työssä, joka johti valaiden kaupallisen pyynnin kieltoon.
    • WWF edistää toimenpiteitä, joilla valaiden kuolemia ja loukkaantumisia kalastuksen sivusaaliina estetään muun muassa kehittämällä kestäviä kalastustapoja ja -välineitä.
    • WWF edistää valaille tärkeiden ruokailu- ja lisääntymisalueiden suojelua ja rauhoittamista sekä tukee valaisiin liittyvää tutkimusta ja seurantaa.
    • WWF:n tavoite on suojella 30 prosenttia valaille kriittisistä merialueista vuoteen 2030 mennessä.
    • WWF työskentelee monin tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lisää WWF:n ilmastotyöstä voit lukea täältä.

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.