Kunnat ja kuntalaiset hyötyvät, kun ympäristö hyötyy
Kuntavaalit ovat luonnonsuojelun ja ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmasta tärkeät. Kunnissa tehdään muun muassa isoja metsien ja virtavesien käyttöön sekä energia- ja liikennevalintoihin liittyviä päätöksiä. Ympäristön huomioimalla kunta voi edistää sekä talouttaan että asukkaiden hyvinvointia.
Suomen tavoite on olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Suomi on myös kansainvälisesti sitoutunut pysäyttämään luonnon köyhtymisen. Nämä tavoitteet eivät toteudu ilman kuntia, jotka ovat keskeisiä toimijoita ympäristöasioissa.
”Luontokadon ja ilmastomuutoksen hillitseminen ovat aikamme suuria tehtäviä. Niitä on kunnissa vaikeuttanut aikansa elänyt käsitys talouden ja luonnonsuojelun välisestä ristiriidasta. Kuntapäättäjien on ymmärrettävä, että ympäristön huomioimalla kunta voi edistää sekä talouttaan että asukkaiden hyvinvointia”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Kuntien keskeisiä tehtäviä ovat maankäytön suunnittelu, energiantuotanto ja jakelu, liikenneratkaisut sekä luonnon- ja ympäristönsuojelun edistäminen. Näillä luodaan toimintaympäristö paitsi asukkaille myös yrityksille.
”Ympäristövastuullisuus korostuu yritysten toiminnassa sekä kiristyvän sääntelyn että markkinoiden paineen takia. Ekologisuus voi tehdä kunnasta kiinnostavan yrityksille ja sijoittajille”, pääsihteeri Rohweder sanoo.
Terveyspalvelujen tuottaminen poistuu kuntien vastuulta sote-uudistuksen astuessa voimaan. Tämä antaa päättäjille mahdollisuuden keskittyä ilmasto- ja muihin ympäristökysymyksiin entistä paremmin.
Monilla kunnilla on kunnianhimoisia tavoitteita varsinkin ilmastomuutoksen hillinnän suhteen. Sitran tuoreen selvityksen mukaan jo kaksi kolmasosaa kunnista, eli 206 kuntaa 309:stä, on asettanut ilmastotavoitteen. Jos kunnat saavuttavat tavoitteensa, niiden päästöt puolittuisivat. Luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden osalta kunnat ovat vasta lähdössä liikkeelle.
Ilmastoystävällisten liikkumismahdollisuuksien luominen on yksi kuntien tärkeistä tehtävistä.
”Valtion olisi huolehdittava kuntien resursseista ja käytännön mahdollisuuksista selvitä ilmastoon ja luonnonsuojeluun liittyvästä isosta urakasta. Esimerkiksi muutos hiilineutraaliksi saattaa vaatia isoja rakenteellisia muutoksia. Tällaista osaamista kaikilla kunnilla ei välttämättä ole”, Rohweder sanoo.
Luontoneuvolasta apua?
”Nyt kunnille tarvitaan ilmasto- ja luontoneuvola! Säännöllinen neuvolavisiitti on koetellusti hyvä suomalainen konsepti, jota voisi hyödyntää kuntien luontotyön edistämiseen”, Rohweder patistaa.
”Neuvolatoiminnan” ytimessä olisi valtion toimesta kunnille tarjottava tieto, tuki ja kehityksen seuranta. Kunnallista itsehallintoa ja päätäntävaltaa ei loukattaisi. Esimerkiksi Suomen ympäristökeskus voisi kehittää kunnille neuvontapalvelua, jossa kunnan olisi mahdollista käydä vuosittaisia keskusteluja sekä saada tukea, sparrausta ja ideoita.
Samalla kun kunnat tekevät välttämättömiä muutoksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi, myös kuntien vetovoimaisuus ja kuntalaisten hyvinvointi voivat lisääntyä.
”Yhtälössä voittajia ovat kaikki: kunnat, kuntalaiset ja luonto. Kuntavaalien äänestäjät päättävät, toteutuuko tämä yhtälö. Siksi heidän kannattaa selvittää, onko luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen korkealla ehdokkaan asialistalla”, sanoo Liisa Rohweder.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.