Vuoden ympäristöystävällisin viljelijä palkittiin Kangasalla
WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden voitti tänä vuonna Sauli Brander Liskon tilalta Kangasalta. Liskon luomukasvinviljelytilalla on toimittu vuosia edistyksellisellä tavalla ja huolehdittu monin tavoin, että tilan valumavedet eivät päädy rehevöittämään lähivesiä eivätkä Itämerta.
Liskon tilalla on otettu käyttöön useita edistyksellisiä ympäristönsuojelumenetelmiä ennen kuin ne ovat muualla yleistyneet.
”Esimerkiksi vesiensuojelukosteikon käyttöä pintavaluntavesien käsittelyyn on kokeiltu jo 1990-luvulla ja testattu aluskasvien käyttöä ennen kuin ne tulivat mukaan ympäristökorvausjärjestelmään”, kertoo kilpailun tuomariston jäsen, WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
”Tilamme pellot ovat pääosin kaltevia ja niiden valumavedet voisivat helposti päätyä rehevöittämään lähivesiä. Tämän vuoksi olemme kiinnittäneet valumavesien hallintaan erityistä huomiota. Peltojen laidoilla on suojavyöhykkeitä, ja tilakeskuksen viereisten peltojen kaikki pintavalumavedet ohjataan kosteikoiden kautta ennen kuin ne päätyvät alapuoliseen Vesijärveen”, kertoo Liskon tilan isäntä Sauli Brander.
Liskon tilan isäntä Sauli Brander on otettu saamastaan tunnustuksesta.
”Olen erittäin mielissäni saamastani tunnustuksesta ympäristön, peltojen kasvukunnon ja uudistavien viljelymenetelmien hyväksi. Työ on pitkäjänteistä ja myös tilan edellinen sukupolvi ansaitsee siitä kiitoksen. Aktiivisilla ja uudistavilla viljelytoimilla pystymme parhaiten vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin maataloudessa”, Brander sanoo.
Maan kasvukuntoon on panostettu paljon. Tilan haastavat hiesusavimaat on parantuneet luonnonmukaiseen viljelyyn siirryttäessä. Viljelykierrolla, jossa viljakasveja seuraa vähintään kaksi apilapitoista nurmivuotta, on iso merkitys. Peltojen viljavuutta on myös parannettu kompostoitua lantaa ja kiertolannoitteita käyttämällä. Lannoitus tehdään viljelykasvien tarpeen mukaisesti.
Suojelutoimet ovat osa tilan normaalia arkea ja hyvin monistettavissa muualle
Tuomaristoon vetosi tilan ympäristötoimien kokonaisvaltaisuus ja se, että käyttöön otetut toimet ovat hyvin monistettavissa monille muille tiloille.
Kaikilla tilan kaura-, ruis- ja hernepelloilla käytetään aluskasveja, jotka säilytetään seuraavaan kevääseen asti. Maat muokataan pääosin keväällä. Pitkäaikainen kasvipeitteisyys ja lyhyt aika muokkauksesta kylvöön suojaavat maata eroosiolta ja pitävät ravinteet kierrossa. Pääosa turvepelloista pidetään viljelykierron ulkopuolella pysyvällä nurmella ja rantaniityt luonnonhoitopeltoina.
”Maatalouden vesiensuojelu rakentuu pienistä osista tilakohtaisen tarpeen perusteella harkiten. On tärkeää, että toimet ovat osa tilan normaalia arkea. Tällöin niihin pystyy panostamaan myös pitkäjänteisesti, eikä niitä koeta vain ylimääräisenä rasitteena”, korostaa tuomaristoon kuuluva MTK:n vesiensuojeluasiantuntija Airi Kulmala.
Tilan eduksi luettiin lisäksi korkea energiaomavaraisuusaste, jota ylläpidetään peltojen reunoilta korjatun hakkeen ja aurinkovoiman avulla. Lisäksi lisäpisteitä toivat tilan hienosti hoidetut perinnebiotoopit.
Kunniamaininnat kahdelle ehdokkaalle
Voittajien lisäksi WWF antaa tänä vuonna kunniamaininnat Kotimäen Niityt -tilalle, jota hoitavat Matti ja Johanna Mehtola, sekä Mikko Lindemanin ja Helena Anttila-Lindemanin omistamalle Tuohimäen tilalle.
Joutsassa sijaitsevalla Kotimäen Niityillä vesiensuojelua edistetään merkittävästi esimerkiksi vesistön varteen jätetyillä kattavilla suoja-alueilla ja maan muokkaamattomuudella. Tuohimäen tila Somerolta sai tuomaristolta kiitosta erityisesti maan vähäisestä muokkaamisesta, jatkuvan kasvipeitteen korkeasta määrästä sekä maan rakenteen ylläpitoon panostamisesta.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.