Koronapandemia ei näytä taittavan luonnonvarojen ylikulutusta
Uusiutuvat luonnonvarat on laskennallisesti käytetty loppuun tältä vuodelta tänään 29. heinäkuuta, joten maailman luonnonvarojen ylikulutus näyttää palautuvan koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Sekä kasvihuonepäästöjen määrä että metsäkato lisääntyivät.
Koronapandemian vaikutus ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen pienentäjänä vaikuttaa jäävän väliaikaiseksi, sillä maailman ylikulutuspäivä näyttää laskennallisesti palautuneen pandemiaa edeltävälle tasolle. Tänä vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä on ennakkolaskelmien mukaan 29. heinäkuuta, joten ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,7 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Pandemian vaikutuksen takia ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna 22. elokuuta.
”Koronapandemia taittoi ylikulutusta hieman, mutta tilanne näyttää heikkenevän jälleen. Jos haluamme ratkaista ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on purettava luonnonvarojen ylikulutus. Ylikulutuksella me ihmiset syömme pohjan omalta hyvinvoinniltamme ja tulevaisuudeltamme”, sanoo WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Metsäkadolla on vaikutuksia myös meriin. Jos metsä tuhoutuu, maaperän eroosio lisääntyy. Rankkasateiden aiheuttama eroosio peitti koralliriutat alleen Bonairessa Karibianmerellä loppuvuonna 2020.
Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Lisäksi ylikulutuspäivän arviointia täydennetään tuoreilla tiedoilla hiilidioksidipäästöistä, metsäkadosta ja muiden luonnonvarojen kulutuksesta. Arvioiden mukaan globaalit hiilidioksidipäästöt ovat palaamassa lähelle pandemiaa edeltävää aikaa, mikä on selittää eniten ylikulutuspäivän palautumista pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös Amazonin lisääntynyt metsäkato näyttää pienentäneen globaalia metsien biokapasiteettia, mikä vaikuttaa muun muassa metsien kykyyn sitoa hiilidioksidia.
”Koronapandemia antaisi meille mahdollisuuden siirtyä uuteen, nykyistä kestävämpään yhteiskuntaan. Jos uskomme ihmisten neuvokkuuteen ja yhteiskunnan kykyyn uudistua, siirtymä kestävään yhteiskuntaan on täysin mahdollinen. Sen sijaan ei ole hyväksyttävää, jos emme edes vakavasti yritä sitä”, Nikula sanoo.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Palmuöljyplantaaseja Malesiassa. Palmuöljyntuotanto on yksi merkittävä syy trooppisten metsien katoon Kaakkois-Aasiassa.
Toistaiseksi esimerkiksi Suomen kiertotalouden strategisessa ohjelmassa hallitus tyytyy ylikulutuksen säilyttämiseen nykyisellä tasolla. Lähitulevaisuus näyttää, onko Suomen päättäjillä kykyä muuttaa suuntaa. Kysymys sisältyy esimerkiksi tulevaan EU:n metsäkatolakiin: saako kaupoissa edelleen myydä metsäkatotuotteita vai aikooko EU säätää tiukan, trooppisten metsien katoa ehkäisevän lain.
”Suomalaisen kulutuksen vaikutukset näkyvät Suomen rajojen ulkopuolella esimerkiksi trooppisena metsäkatona. Suomi ei voi väistää vastuutaan maailman luonnonvarojen ylikulutuksesta vaan kotimaan päättäjien pitää edistää kunnianhimoista lainsäädäntöä EU:ssa eikä vesittää sitä lyhytnäköisesti”, Nikula vaatii.
Global Footprint Network teki tämän vuoden ennakkolaskelman maailman ylikulutuspäivästä täydentämällä viimeisimpiä YK:n tilastotietoja tuoreilla arvioilla koronakriisin vaikutuksista globaaliin kulutukseen ja tuotantoon. Kansalliset ylikulutuspäivät Global Footprint Network laskee vain YK:n tilastotietojen perusteella ilman täydennettyjä tietoja, joten kansallisissa ylikulutuspäivissä koronakriisin vaikutukset näkyvät viiveellä. Maailman ylikulutuspäivä ja kansalliset ylikulutuspäivät eivät siten ole suoraan vertailukelpoisia. Global Footprint Network on määrittänyt tämän vuoden kansalliset ylikulutuspäivät vuoden 2019 laskennan perusteella, jonka mukaan Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna samaan aikaan kuin viime vuonna, eli 5. huhtikuuta. Lisää tietoa kansallisista ylikulutuspäivistä täältä.
Global Footprint Network laskee maailman ylikulutuspäivät joka vuosi uudestaan tuoreimpien tietojen perusteella. Edelliset ylikulutuspäivät ovat:
- 3.8.2016
- 30.7.2017
- 25.7.2018
- 26.7.2019
- 22.8.2020
-
Näin WWF työskentelee ylikulutuksen ehkäisemiseksi
- Vaikutamme päättäjiin Suomessa, EU:ssa ja kansainvälisesti, jotta talous ja yhteiskunnat siirtyisivät kestävän kehityksen tielle.
- Ohjaamme sijoituksia ja sijoittajia hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
- Vaikutamme kuluttajiin kestävän elämäntavan puolesta esimerkiksi tukemalla siirtymää kasvispainotteiseen ruokavalioon.
- Suojelemme metsiä ja muita elinympäristöjä Suomessa ja muualla maailmassa.
- Edistämme vastuullisia raaka-aineiden tuotantoa esimerkiksi vaikuttamalla siihen, että soijan ja palmuöljyn tuotanto olisi vastuullista.
- Vaikutamme yrityksiin vähentämään päästöjään 1,5 asteen mukaisesti.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!