Metsäpalot uhkaavat uhanalaisia lajeja ympäri maailmaa

Viime vuosina olemme joutuneet lukemaan useita murheellisia uutisia ympäri maailmaa riehuvista metsäpaloista. Tänä vuonna osa paloista on ollut jopa kiivaampia ja pitkäkestoisempia kuin aiemmin. Monien palojen taustalla on erityisen kuuma sää ja kuivuus. Tänä kesänä on uutisoitu metsä- ja maastopaloista muun muassa Kanadassa, Venäjällä, Kreikassa, Turkissa, Algeriassa, Yhdysvalloissa, Italiassa ja jopa Suomessa. Tilanne on niin luonnon kuin paikallisten ihmisten kannalta kestämätön.

Metsäpalojen seuraukset ovat todella moninaisia. Ne kiihdyttävät ilmastonmuutosta, kun hiilidioksidia vapautuu tonneittain ilmakehään. Metsäpalot uhkaavat myös luonnon monimuotoisuutta tuhoamalla arvokkaita elinympäristöjä ja aiheuttamalla välitöntä vaaraa eläimille. Myös ihmisille palot ovat terveysriski, minkä lisäksi kodit ja elinkeinot voivat tuhoutua paloissa.

”Metsäpalot ovat äärimmäisen tuhoisia lukuisille lajeille, joista useat ovat jo ennestään uhanalaisia. Palot tuhoavat lajien elinympäristöjä, vaikeuttavat ruoan ja veden saantia sekä vahingoittavat suoraan eläimiä. Jo ennestään hyvin pienillä ja pirstoutuneilla alueilla sinnittelevät lajit eivät voi paeta liekkejä minnekään”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

WWF työskentelee lajien akuutiksi turvaamiseksi niin tukemalla sammutustöitä kuin auttamalla loukkaantuneiden eläinten hoidossa. WWF:n työntekijät kartoittavat aktiivisesti vahinkoja paikallisille lajeille, jotta tulevaa luonnonsuojelutyötä voidaan suunnitella tehokkaasti. Keräsimme yhteen viimeaikaisten metsäpalojen vaikutuksia lajeihin Turkissa, Kreikassa, Italiassa ja Venäjällä.

Yli 200 uhanalaisen lajin elinalueet uhattuna Turkissa

Turkissa kesän metsäpalojen aiheuttamien luontotuhojen perusteellinen arviointi on vielä edessä, mutta palot ovat tuhonneet etenkin metsä- ja vuoristoalueita Muğlan ja Antalyan provinsseissa. Alueilla elävät esimerkiksi ikoninen aavikkoilves ja villivuohi. Myös suomalaisille tuttu huuhkaja kuuluu alueiden asukkeihin. Antalyassa kaiken kaikkiaan jopa 121 metsissä elävän, uhanalaisen eläinlajin populaatiot ovat saattaneet kärsiä paloista. WWF Turkki on arvioinut, että Muğlan maakunnassa vastaavia uhanalaisia lajeja on 87. Näihin lajeihin kuuluu muun muassa pöllöjä, tikkoja, matelijoita ja sammakkoeläimiä. Palojen välitön seuraus eläimille onkin sopivien elinympäristöjen menettäminen ja niiden pirstoutuminen.

Kreikassa uhanalaiset saksanhirvi ja susi kärsivät

Myös Kreikassa metsäpalot ovat vaikuttaneet arvokkaisiin luonnonympäristöihin ja niiden mukana lukuisiin koti- ja villieläimiin. Suurin osa palaneesta alueesta sijaitsee Evian saarella, mutta suuria paloja on nähty myös Attikan maakunnassa sekä Peloponnesoksen niemimaalla Etelä-Kreikassa. Attikan alueella elää Kreikassa äärimmäisen uhanalaiseksi eläinlajiksi luokiteltu saksanhirvi. Sama seutu on myös kahden susilauman elinpiiriä. Attikan pohjoisosat ovat elintärkeitä havumetsien lajeille.

Italiassa palot uhkaavat suojelun menestystarinaa

Italiassa liekit uhkaavat muun muassa yhtä Välimeren monimuotoisimmista alueista, Sardiniaa. Ahdingossa on muun muassa korsikanhirvi, joka nimensä mukaisesti elää myös Korsikan saarella. WWF:n suojelutyö pelasti korsikanhirven sukupuutolta 1980-luvulla. WWF Italia on raportoinut, että alueelta on nyt löydetty hirvenvasa pahoin palaneena. Vasan kohtalo muistuttaa palojen suorasta vaarasta eläimille: moni yksilö voi loukkaantua tai jopa menehtyä paloissa. Sardiniassa vaarassa ovat myös paikallinen jänislaji ja alueelle tyypillinen kilpikonna. Metsäpaloja on esiintynyt Italiassa myös Abruzzon, Apulian ja Sisilian alueilla. WWF Italian mukaan tuhojen merkitys villieläimille ja niiden elinympäristöille on merkittävä, sillä uhkia riittää myös muutoin. Elinalueiden pirstaloituminen, maankäyttö, salametsästys ja laittomat metsähakkuut köyhdyttävät paikallista luontoa.

Jakutian palot Siperiassa olivat ennen näkemättömiä

Venäjällä palot ovat niin ikään vuosi vuodelta voimistuneet tuhoten tänä vuonna jo yli 17 miljoonaa hehtaaria metsää. Jakutiassa Siperiassa, missä sijaitsevat maan suurimpiin kuuluvat suojelualueet, metsäpalot ovat asettaneet vaaraan muun muassa suuria nisäkkäitä. Näihin lajeihin kuuluu alueella yleisiä lajeja, kuten hirvi, poro, karhu, susi, ahma ja ilves, mutta myös harvinaisempia lajeja on ahdingossa. Niihin lukeutuvat muun muassa myskihirvi ja merikotka.

On muistettava, että sinänsä metsäpalot ovat osa luonnon kiertokulkua ja voivat auttaa luontoa uudistumaan. Kuitenkin jopa 75 prosentin maailman metsäpaloista arvioidaan johtuvan ihmisen toiminnasta. Kuluneina vuosina palot ovat ihmisen vuoksi voimistuneet ja lisääntyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että myös ratkaisut ovat käsissämme. Ehkäisevän työn pitäisi olla etusijalla metsäpalojen vastaisessa työssä.

”Vuosittaiset metsäpalot ovat tulleet jäädäkseen, ja siksi niiden ehkäisyn sekä paloihin varautumisen tulisi olla prioriteetti kaikille toimijoille”, Kaukonen toteaa.

Säännölliset tukijat mahdollistavat pitkäjänteisen ympäristönsuojelutyömme. Yli puolet toimintamme rahoituksesta tulee yksityisiltä ihmisiltä ja jokainen euro tulee tarpeeseen. 2020-luku on planeettamme kohtalon vuosikymmen, sillä luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historian aikana. Tavoitteemme on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja rakentaa tulevaisuus, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. WWF-kummina tukesi menee sinne, missä avun tarve on suurin. Liity auttajiin jo tänään!