Energiakäyttöön poltettavaksi päätyy jopa yli 300-vuotiasta puuta – tässä WWF:n kolme ratkaisua kestävämpään puun energiakäyttöön
Puun energiakäytön kestävyyskriteerit on päivitettävä. Nyt poltettavaksi päätyy puuta, joka on erityisen arvokasta metsälajistolle ja joka toimii myös tärkeänä hiilivarastona.
WWF:n tietojen mukaan Kuusamon kaupungin omistamalta maalta löytyi tällä viikolla pinottuna 3300 kuutiota ikikeloa eli yli 300-vuotiasta pystyyn kuollutta puuta. Puupinorivin pituus oli yli 100 metriä, ja kuutiomäärä on mitattu GPS:n avulla. Puut omistaa paikallinen energiaosuuskunta. Pinoissa oli lisäksi vähintään 10 000 kuutiota kuitupuuta ja pientä tukkia, joita voisi energiaksi polttamisen sijaan käyttää sellun tuotantoon tai muihin puutuotteisiin. Asiasta kertoi Luonnonmetsä-työryhmä Twitterissä.
(Jatkuu kuvagallerian jälkeen.)
Yli 300-vuotias ikikelo hakattuna energiakäyttöä varten. Tämä puu on lähtenyt kasvuun 1600-luvulla ja sillä oli elintärkeä rooli metsäluonnon monimuotoisuudessa.
Ikikeloja oli Luonnometsä-työryhmän GPS:ään perustuvien laskelmien mukaan 3300 kuutiota. Puupinorivin pituus oli 110 metriä. Puut ovat menossa poltettavaksi bioenergiaksi Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnalle.
”Biomassan kestävyyskriteerit eivät estä esimerkiksi ikikelojen polttoa lämpölaitoksissa. Tämä on osoitus siitä, että Euroopan komission kesällä julkaistu ehdotus Uusiutuvan energian direktiivin (REDII) päivittämisestä ei ole riittävä. Metsälajistolle korvaamattomien kelojen polttamista ei tulisi mitenkään tukea”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.
WWF pitää välttämättömänä fossiilisista polttoaineista luopumista ja eri uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Puupolttoaineilla täytetään 28 prosenttia kaikesta energiantuotannosta. Tällä hetkellä tuotanto ei ole kestävää, koska polttoon päätyy puuta, jolle löytyisi parempaa käyttöä: hiilivarastona, metsälajiston resurssina ja jatkojalostettuina puutuotteina. Puun energiakäytön lisäämisen sijaan pitäisi vauhdittaa muiden uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä ja käyttöönottamista.
”Puun energiakäyttö ei ole ilmaston kannalta ongelmatonta. Puun polttamisesta syntyy päästöjä, jotka tilastoidaan maankäyttösektorilla. Metsät sekä varastoivat että sitovat hiiltä parhaiten pystyssä. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan lahopuut ovat merkittävä hiilivarasto”, WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman sanoo.
Suomi on sitoutunut kansainvälisissä sopimuksissa suojelemaan 30 prosenttia metsistä ja kasvattamaan hiilivarastoja. Keinoja metsien säästämiseen ja hiilivarastojen säilymiseen on löydyttävä. Metsien suojelemisen on myös oltava kilpailukykyinen vaihtoehto metsänomistajille.
-
WWF:n kolme ratkaisua puun energiakäytön kestävyyden lisäämiseksi
- Biomassan ekologisen kestävyyskriteeristön tiukentaminen EU-tasolla.
- METSO-suojelun sujuvoittaminen: ohjelman rahoitusta on kasvatettava ja suojelupäätökset on voitava tarvittaessa tehdä nopeasti.
- Talousmetsien monimuotoisuuden lisääminen säästämällä entistä enemmän kuollutta puuta.
Omistatko metsää?
Metsissämme elää 833 uhanalaista lajia – ja määrä kasvaa, jos metsienkäsittelyssä ei tapahdu muutosta. Hyvä uutinen on, että sinä voit suojella luontoa myös talousmetsässäsi.