Metsävaikuttajien inspiroivat tarinat: Ilman kansalaisten aktiivista toimintaa nämäkin metsät voisivat olla tuhon omia
Kirjailija Anni Kytömäki löysi nuorena metsän, johon hän juurtui. Siitä alkoi 18 vuoden taistelu Mikkolankorven suojelun puolesta, joka päättyi suojelupäätökseen. Tuusulassa ”metsäleidit” taas saivat päättäjien päät kääntymään kansalaistoiminnan ansiosta.
Finlandia-palkittu kirjailija Anni Kytömäki aloitti Mikkolankorven suojelun parikymppisenä. Tämä vehreä, elämää pursuava metsä suojeltiin muutama vuosi sitten, mutta tie siihen ei ollut helppo.
”Kun suojelupäätös lopulta tuli, olin ihan pölähtänyt. Hämmästelin, että näinkö siinä sitten lopulta kävi, me onnistuimme”, Kytömäki naurahtaa.
Heti siitä lähtien, kun Kytömäki ensimmäistä kertaa kävi metsässä lähes 20 vuotta sitten, oli asia selvä. Tämä metsä on suojeltava. Hän teki yhdessä perheensä kanssa suojeluesityksen Ylöjärven kunnalle. Suojeluesityksen toimittaminen ei kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta.
Vuosia kului, mutta vasta kun kunnille oli tarjoutunut mahdollisuus hakea METSO-suojelukorvauksia metsistä, tapahtui toivottu käänne. Viisi vuotta sitten Ylöjärven kaupunki päätti suojella 14 hehtaaria Mikkolankorvesta.
Prosessi ei kuitenkaan ollut Kytömäelle helppo. Luja tahto ja henkilökohtainen suhde Mikkolankorpeen kuitenkin kannustivat eteenpäin.
”Käyn täällä edelleenkin vuodesta toiseen. Ihminen tarvitsee paikkoja, joihin juurtua. Olen todella huojentunut, että taistelujen jälkeen tämä metsä on nyt pitkälti pysyvästi suojeltu ja säilyy elämäni tukipilarina vastaisuudessakin”, Kytömäki summaa.
Lue Anni Kytömäen pidempi haastattelu täältä.
“Yhdessä tekemisen ansiosta onnistuimme”
Kun tuusulalainen neljän naisen porukka sai kuulla lähimetsänsä hakattavan, alkoi monipuolinen toiminta Tuomalan metsien puolesta. Kunnan omistaman metsän puut olivat jo myyty, kun ”metsäleidit” saivat aktiivisuudellaan ja yhteisön tuella kunnan kelkan kääntymään.
“Selvitimme hankeasiakirjoja, teimme oikaisuvaatimuksen, olimme yhteydessä mediaan, päättäjiin, luontoasiantuntijoihin ja järjestimme metsäretkiä. Perustimme myös Tuomalan metsät -Facebook-ryhmän, jonne liittyi nopeasti lähes 1 500 jäsentä. Lisäksi laitoimme pystyyn adressin, joka keräsi parissa viikossa 1 300 allekirjoitusta”, Carita Kauppinen ja Riikka Björn luettelevat.
”Metsäleideille” ja lukuisille paikallisille Tuomalan metsä on erittäin rakas ja tärkeä paikka. Se kävi selväksi myös adressiin kirjoitetuista kommenteista ja terveisistä, joissa ylistettiin muun muassa metsän virkistysarvoja. Koko yhteisön tuki on ollut neljälle leidille mittaamattoman arvokasta ja palkitsevaa.
”Yhdessä tekeminen on ollut kaiken lähtökohtana ja sen vuoksi onnistuimme”, Kauppinen ja Björn korostavat.
Lue Tuusulan ”metsäleidien” pidempi haastattelu täältä.
Inspiroivaa ympäristötoimintaa
WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen pitää metsävaikuttajien toimintaa upeana.
”Etelä-Suomessa on suojeltu lailla vain alle kolme prosenttia metsämaasta. Tämä on huolestuttavaa niin luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonkin kannalta. Julkiset tahot – kunnat, seurakunnat ja valtio – omistavat suuren määrän metsää, ja jokaisella kansalaisella on oikeus vaikuttaa niiden käyttöön. Tarvitsemme suojelujärjestöjen lisäksi aktiivisia ympäristökansalaisia, jotka toimivat metsiemme puolesta”, Suominen summaa.
“Metsät ovat elintärkeitä myös meille ihmisille. Arjessa on hyvä päästä virkistäytymään kodin lähellä olevaan metsään. Onkin ihailtavaa, että Kytömäki ja Tuusulan metsäleidit tarttuivat työhön heille tärkeän metsän hyväksi. Vastaavaa tekemistä olisi hienoa nähdä muuallakin Suomessa”, Suominen jatkaa.
Sinäkin voit vaikuttaa metsiemme suojeluun
Vinkit metsävaikuttamiseen
Metsien suojelussa pätee sama totuus kuin elämässä ylipäätään: yhden ihmisen toiminnalla voi olla parhaassa tapauksessa valtava merkitys. Sinäkin voit vaikuttaa julkisten metsänomistajien, kuten valtion, kuntien ja seurakuntien, toimintaan.