Tämä upea elinympäristö tuhoutuu sademetsääkin nopeammin – Cerrado-savannialue on koti monelle ainutlaatuiselle eläimelle
Yli 50 000 tulipaloa on tuhonnut Cerrado-savannialuetta pelkästään tänä vuonna. Alueella tuotetaan suurin osa tropiikista EU:hun tuotavasta soijasta.
Cerrado on biodiversiteetiltään maailman rikkain savannialue, mutta tällä hetkellä se häviää huolestuttavalla vauhdilla. Satelliittikuvien perusteella pelkästään tämän vuoden tammi–elokuussa savannia tuhoutui lähes 3 800 neliökilometriä eli enemmän kuin yli 17 kertaa Helsingin kokoinen alue.
Tulipaloja alueella on syttynyt tänä vuonna 50 000, 48 prosenttia viime vuotta enemmän. Suurin osa paloista on tahallaan sytytettyjä, kun aluetta raivataan soijanviljelyyn ja karjalaitumiksi. Savannialue tuhoutuu jopa nopeammin kuin Amazonin sademetsä.
”Moni on kuullut Amazonin sademetsän katoamisesta, mutta myös muut lajeille kriittiset elinalueet ovat uhattuina. Sademetsien lisäksi maailmalla on lukuisia muita lajirikkaita elinympäristöjä, joista Cerrado-savannialue on yksi arvokkaimmista luonnon monimuotoisuuden kannalta. Jo yli puolet alueesta on hävinnyt soijaviljelmien ja karjalaitumien tieltä”, sanoo WWF Suomen metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.
Cerradon tulipalot ovat useimmiten ihmisten sytyttämiä, koska luonnontilaista aluetta raivataan maatalouden tarpeisiin.
Cerrado kattaa neljäsosan Brasilian maa-alasta. Alue on monimuotoista metsäaluetta ja lajirikkaudeltaan maailman ainutlaatuisin savanni. Siitä on suojeltu kuitenkin tiukasti vain kolme prosenttia. Arvioiden mukaan alueella elää viisi prosenttia maapallon biodiversiteetistä, mikä tekee siitä luonnon monimuotoisuuden kannalta korvaamattoman alueen.
Alueella elävät muun muassa jaguaarit, isomuurahaiskarhut, tapiirit, harjasudet, anakondat, vyötiäiset ja kapybarat. Kun savannia häviää, vaikutukset luonnolle ovat mittavat. Raivaaminen vähentää sateita, pidentää kuivuutta ja lisää tulipalojen riskiä. Cerrado sitoo myös merkittävät määrät hiilidioksidia.
Jurumi eli isomuurahaiskarhu voi kasvaa yli kahden metrin pituiseksi. Sen tunnistaa tuuheasta turkista, jota halkoo valkea raita, ja pitkästä kärsästä. Eläin syö pitkän kielensä avulla jopa 30 000 muurahaista ja termiittiä päivässä. Se on vaarassa kadota kaikilta elinalueiltaan Brasiliassa.
Tapiiri on yksi Etelä-Amerikan kookkaimmista maan päällä elävistä nisäkkäistä. Se voi kasvaa metrin korkeaksi ja pitkäksi ja painaa jopa 300 kiloa. Laji on luokiteltu vaarantuneeksi. Sen suurimmat uhat ovat elinympäristöjen häviäminen ja salametsästys.
Harjasuden voi tunnistaa punaisesta turkista ja pitkistä jaloista. Eläin syö pieniä nisäkkäitä, lintuja ja hedelmiä, erityisesti paikallisia susiomenoita. Harjasusia on jäljellä arviolta 25 000, joista 20 000 elää Brasiliassa. Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi.
Jaguaari on Amerikan suurin kissaeläin ja luokiteltu uhanalaiseksi Brasiliassa. Sen suurimmat uhat ovat elinympäristön häviäminen ja salametsästys.
Metsäkatotuotteet edelleen sallittu EU:ssa
Suurin syy Cerradon tuhoon on alueen raivaus soijan tuotantoon ja karjalaitumiksi. Soija on yleisin metsäkatoa aiheuttava, EU:n alueelle tuotava maataloustuote. Suurin osa soijasta käytetään eläinten rehuksi. Vuonna 2018 23 prosenttia Etelä-Amerikasta EU:hun tuotavasta soijasta tuli Cerradolta, ja 70 prosenttia eniten luontokatoa aiheuttavasta soijasta oli peräisin alueelta. EU:n käyttämä soija on siis yksi suurimpia syitä alueen tuhoon.
”Suomalainen saattaa edelleen ostaa tietämättään kaupasta tuotteen, jonka tuotanto edistää Cerradon tuhoamista. Valtaosa Suomeen tuodusta soijasta käytetään rehuna eläintuotannossa. Myös Suomessa tuotettu sika, broileri tai kananmuna voi olla osa metsäkatoketjua”, sanoo WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.
WWF vaatii EU:lta, että se kieltää lailla metsien ja muiden ekosysteemienkatoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU:n alueelle. Tällä hetkellä vaara on, että laki sisältää ainoastaan metsät. Tällöin eurooppalaisten kulutuksen aiheuttama Cerradon tuho voisi jatkua laista huolimatta.
”Markkinoilta on siivottava kaikki luontokatotuotteet pois. Metsäkatolainsäädännön valmistelussa EU:n jäsenmaiden, myös Suomen, on varmistettava, että laki kattaa myös muut elinympäristöt kuin metsät”, Nikula sanoo.
-
WWF:n vaatimukset metsäkatolaille
- Tuotteiden pitää olla luonnon kannalta kestäviä, ei vain laillisia.
- EU:hun ei saa tuoda tuotteita eikä raaka-aineita, jotka aiheuttavat metsäkatoa. Tuotteet tai raaka-aineet eivät saa tuhota muitakaan elinympäristöjä, kuten savanneja tai kosteikoita.
- Yrityksille ja rahoittajille pitää asettaa pakolliset huolellisuusvelvoitteet, etteivät ne tuo EU:hun metsäkatotuotteita. Velvoitteiden on koskettava myös arvoketjuja ja alihankkijoita.
- Tuotteiden tuotanto ei saa rikkoa ihmisoikeuksia.
- Laki pitää toimeenpanna tehokkaasti ja sen rikkomisesta pitää säätää tuntuvat rangaistukset.
Maailman metsäkato on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä, ja puolet maailman metsistä saatava suojelun tai kestävän käytön piiriin. Näiden tavoitteiden puolesta WWF tekee töitä joka päivä, sillä metsien tuho tarkoittaa tuhoa myös luonnon monimuotoisuudelle – kaiken elämän edellytykselle. Nostamme tänä vuonna esiin metsäkadon syitä, merkitystä luonnolle ja ilmastolle sekä ratkaisuja metsäkadon pysäyttämiseen. Vain yhdessä voimme rakentaa kestävämmän maailman.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!