WWF rakennuttaa kaksi kosteikkoa Hankoon – uusi hanke vähentää Itämeren rannikkovesien rehevöitymistä
WWF on aloittanut kahden kosteikon rakennuttamisen Hangon Täktomissa. Suoraan mereen laskevan uoman yhteyteen rakennettavat kosteikot pidättävät pelloilta ja metsästä tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormaa. Kosteikot toteutetaan osana WWF:n johtamaa RANKKU-hanketta.
Hangon Täktomiin rakennettavien kosteikkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 2,3 ha ja ne käsittelevät valumavesiä 150 hehtaarin alalta.
”Rehevöityminen on Itämeren suurimpia ongelmia. Se näkyy esimerkiksi myrkyllisinä sinileväkukintoina. Itämereen päätyvää ravinnekuormitusta voidaan pienentää estämällä ravinteiden valuminen sisävesiin, ja Hankoon rakennettavat kosteikot ovat hyvä esimerkki tällaisesta arvokkaasta työstä”, WWF:n meriasiantuntija Iiris Kokkonen sanoo.
Kosteikkojen merkitys korostuu tulevaisuudessa, sillä ilmastonmuutoksen myötä sateiden ja ravinne- ja kiintoainevalumien odotetaan lisääntyvän huomattavasti. Kosteikkojen rakentaminen lisää myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien elinympäristöjen määrää.
Kosteikot rakennetaan Hangon Täktomissa yksityisessä omistuksessa olevalle maalle. Nimettömänä pysyttelevä maanomistaja kertoo olevansa tyytyväinen kosteikkojen toteutumisesta, sillä hän on jo pitkään ollut huolissaan mereen päätyvästä ravinne- ja kiintoainekuormituksesta.
Ilmakuva Hangon Täktomiin rakentuvasta kosteikosta.
RANKKU-hanke parantaa rannikkovesien tilaa
Länsi-Uudellamaalla Tammisaaren saariston ja Porkkalanniemen välinen rannikkoalue on määritelty ekologiselta tilaltaan välttäväksi runsaan ravinnekuormituksen takia. WWF:n vetämän uuden RANKKU-hankkeen tavoite on parantaa Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilaa ja auttaa alueen eliölajeja.
Länsi-Uudellamaalla on tehty jo hyvää työtä ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Toistaiseksi kunnostustoimia on kuitenkin keskitetty pääasiassa jokien valuma-alueille. Kuitenkin osa kuormituksesta on peräisin niin kutsutuilta välivaluma-alueilta, joilta vedet laskevat suoraan Itämereen.
”Välivaluma-alueiden peltoviljely, metsätalous ja ojitukset aiheuttavat oman osansa Itämereen päätyvästä kokonaiskuormasta, joten kunnostustoimille näillä alueilla on selkeä tarve. RANKKU-hankkeen toimet kohdennetaan nimenomaan näille pienille välivaluma-alueille”, Iiris Kokkonen sanoo.
Kaksi ja puoli vuotta kestävässä hankkeessa rakennetaan kosteikkoja yhteistyössä maa- ja metsäalueiden omistajien kanssa, järjestetään roskienkeruutalkoita ja kunnostetaan elinympäristöjä.
”Lisäksi hankkeessa tehdään meriajokkaiden siirtoistutuksia. Meriajokasniityt lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja ovat elintärkeitä kasvuympäristöjä muun muassa kalanpoikasille. Suomen rannikolla meriajokkaan suurin uhka on rehevöityminen”, Kokkonen sanoo.
Meriajokasniittyjä pyritään istuttamaan sellaisille alueille, joilla niitä on esiintynyt aikaisemmin. Samalla hankkeessa tehdään toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi, sillä parantunut veden laatu on edellytys meriajokasniityn pitkäaikaiselle selviytymiselle.
RANKKU-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. WWF:n omarahoitusosuus katetaan Lassi Leppinen säätiön lahjoitusvaroilla. Lisäksi Inkoon kunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Hankkeessa tehdään yhteistyötä maa- ja metsäalueiden omistajien lisäksi esimerkiksi, kuntien, erilaisten yhdistysten järjestöjen ja ympäristöviranomaisten kanssa. Hankkeen toimet on suunniteltu WWF:n ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa tehtyjen keskeisten havaintojen pohjalta. Kiviaineksen Hangon kosteikkojen toteutukseen lahjoitti Rudus Oy.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.