Analyysi: Glasgow’n ilmastokokouksesta jäi käteen karvaita pettymyksiä, kasa lupauksia ja oikeita edistysaskeleita

WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman osallistui Glasgow’n ilmastokokoukseen osana WWF-verkoston asiantuntijatiimiä. Vaikka Nordmanin mukaan lopputulos on pettymys, myös hyvää kehitystä tapahtui.

1. Ei pulaa lupauksista

”Kerran vuodessa järjestettävissä YK:n ilmastokokouksissa julkaistaan enemmän lupauksia kuin uutenavuotena. Tänä vuonna kokous alkoi valtiojohtajien puhemaratonilla, jossa kannustettiin maailmaa reagoimaan ilmastokriisiin. Parin kokousviikon aikana järjestettiin satoja tapahtumia, joissa valtiot, yritykset ja monet muut toimijat julkaisivat sitoumuksia ja lupauksia”, Bernt Nordman sanoo.

Suuri joukko maita, mukaan lukien Brasilia, Indonesia ja Venäjä, lupasi pysäyttää globaalin metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Moni maa, Suomi mukaan lukien, lupasi lisätä rahoitusta ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehittyvissä maissa. USA ja Kiina, eli suurimmat kasvihuonekaasujen päästäjät, lupasivat tehdä yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi.

”Lupaukset ovat toki vasta lupauksia, mutta niillä on tärkeä poliittinen merkitys: ne antavat signaalin siitä, että yhtä suurempi osa yhteiskunnasta on valmis muutokseen”, Nordman sanoo.

2. Kysymyksistä vaikein: rahoitus

Valtaosa tähän asti ilmakehään päästetyistä kasvihuonekaasuista on peräisin teollistuneista maista.

”Teollistuneilla mailla on siten erityinen moraalinen vastuu auttaa kehittyviä maita rakentamaan vähähiiliseen teknologiaan perustuvaa energiajärjestelmää ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen”, Nordman sanoo.

Kehittyneet maat lupasivat osana Pariisin sopimusta nostaa kehittyvien maiden ilmastorahoituksen 100 miljardiin dollariin vuoteen 2020 mennessä. Glasgow’ssa tavoite siirrettiin vuoteen 2023.

Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumistoimenpiteiden rahoituksen merkitys kasvaa. Glasgow’ssa sovittiin, että tulevaisuudessa puolet ilmastorahoituksesta on suunnattava sopeutumiseen. Maat sitoutuivat tuplaamaan sopeutumiseen käytettävän ilmastorahoituksen vuoden 2019 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi sovittiin, että Pariisin sopimuksen mukaisilla kansainvälisillä hiilimarkkinoilla otetaan käyttöön viiden prosentin veroluonteinen siirtomaksu, jonka tuotto ohjataan ilmastosopimuksen sopeutumisrahastoon.

”Oma lukunsa on ilmastonmuutoksen kehittyvissä maissa aiheuttamien vahinkojen korjaaminen ja korvaaminen eli niin sanottu Loss & Damage -teema. Glasgow’ssa päätettiin perustaa uusi elin suunnittelemaan ja hallinnoimaan tätä korvamerkittyä rahoitusta. Rahoitusvastuusta ei kuitenkaan päästy vielä sopuun, mikä oli suuri pettymys kehittyville maille”, Nordman sanoo.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

WWF Suomen ilmastoasiantuntija Bernt Nordmanin selfie-kuva taustakankaan edessä Glasgow'n ilmastokokouksessa.

WWF Suomen ilmastovastaava Bernt Nordman oli paikalla Glasgow’n ilmastokokouksessa.

3. Elefantti huoneessa

”Vuonna 2015 solmitussa Pariisin sopimuksessa ei mainita fossiilisia polttoaineita. Tilanne on sama, kuin jos keuhkosyövän ehkäisemiseksi laaditussa toimenpideohjelmassa ei mainittaisi sanallakaan tupakkaa”, Nordman päivittelee.

Maailman valtioiden joukossa on edelleen niitä, jotka pyrkivät vesittämään kaikkia fossiilisten polttoaineiden alasajoon viittaavia kirjauksia. Ryhmään kuuluu luonnollisesti öljyntuotannosta taloudellisesti riippuvaisia maita, mutta se ei ole Nordmanin mukaan koko totuus.

”Monien kehittyvien maiden mielestä niillä on moraalinen oikeus hyödyntää fossiilisia energialähteitä hyvinvoinnin kasvattamiseksi aivan kuten kehittyneet maat ovat saaneet tehdä aiemmin. Näiden kehittyvien maiden mielestä nyt on erityisesti kehittyneiden maiden vastuulla lopettaa fossiilisten käyttö. Tämä solmu aukeaa vain, jos kehittyneet maat varmistavat, että uusiutuviin energialähteisiin perustuva teknologia on kaikkien kehittyvienkin maiden saatavilla”, Nordman sanoo.

”Glasgow’n kokouksen loppulauselman muotoilu on suomalaisesta näkökulmasta surkuhupaisa – ja muuten täsmälleen sama kuin ilmastokokouksen alla pidetyn G20-maiden kokouksen päätöslauselma sekä USA:n ja Kiinan Glasgow’ssa julkaiseman yhteisen julistuksen teksti. Konsensukseen päästiin vain siitä, että ilman hiilidioksidin talteenottoa toimivaa hiilivoimaa pyritään vähentämään ja että fossiilisten polttoaineiden tehottomia tukia pyritään poistamaan. Tämä kunnianhimon taso ei ole lähelläkään riittävää, mutta siitä huolimatta kirjaus on huomattavasti aiempaa parempi.”

4. Pariisin sopimuksen toimeenpanosta sopu

Pariisin sopimus on rakennettu vapaaehtoisuuden varaan. Yhteinen tavoite on sovittu, mutta jokainen maa päättää itse, millä panostuksella se talkoisiin osallistuu. Toimia ei määrätä ylhäältä alas eikä sanktiomekanismia ole.

Keskiössä ovat niin sanotut NDC-dokumentit, joissa kuvataan maiden sitoutumista ilmastotoimiin. Suomi kuuluu EU:n yhteiseen NDC-dokumenttiin, jonka mukaan EU:n nettopäästöt vähentyvät vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030.

Vuonna 2015 Pariisissa ei sovittu vielä yhteisistä NDC-dokumenttien päivityssykleistä, mutta Glasgow’n kokouksen jälkeen dokumentit tullaan päivittämään joka viides vuosi ja tavoitteet asetetaan 10 vuoden päähän. Lisäksi Glasgow’ssa sovittiin, että NDC-sitoumusten toimeenpanosta raportoidaan vuosittain. Toimeenpanon seurannan tiukentaminen on Nordmanin mukaan erittäin hyvä uutinen.

”Ilmastosopimuksen sihteeristölle ennen Glasgow’n kokousta toimitettujen ilmastositoumusten täysi toimeenpano johtaisi noin 2,5 asteen keskilämpötilan nousuun vuoteen 2100 mennessä. Marraskuun kokouksessa annettiin uusia lupauksia, mutta vasta kun sopimusosapuolet ovat päivittäneet NDC-dokumenttejaan, voidaan uskottavasti arvioida, miten lähelle 1,5 asteen polkua päästään”, Nordman sanoo.

”Glasgow’ssa kehotettiin maita, joiden ambitiotaso on vielä kaukana toivotusta, päivittämään NDC-dokumenttinsa jo ensi vuoden ilmastokokoukseen. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusjärjestelmä toimii vain, jos osapuolet voivat luottaa siihen, että kaikki raportoivat toimenpiteensä ja tuloksensa avoimesti ja tarkasti. Avoimen raportoinnin pelisäännöstä on neuvoteltu pitkään, ja Glasgow’ssa otettiin iso askel eteenpäin.”

5. Hiilimarkkinoille luotiin pelisääntöjä

Pariisin sopimuksen artikla 6:n mukaan osa ilmastotoimenpiteistä voidaan tehdä kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Yksi mekanismi ovat niin sanotut vapaaehtoiset hiilimarkkinat, joihin esimerkiksi yritykset voivat osallistua. Hiilimarkkinoiden pelisäännöistä on väännetty kättä jo kuusi vuotta, ja tällä välin sääntelemättömät hiilimarkkinat ovat kasvaneet. Glasgow’ssa saatiin aikaan päätöksiä keskeisissä asioissa, kuten niin sanotun tuplalaskennan ehkäisemisessä. Tuplalaskenta tarkoittaa, että useampi toimija laskee päästöjä vähentävien tai hiiltä sitovien hankkeiden ilmastohyödyt itselleen.

”Glasgow’ssa sovittiin, että niin sanottu isäntämaa tekee korjauksia omiin päästötilastoihinsa Pariisin sopimuksen mukaisille kansainvälisille hiilimarkkinoille lasketuista päästövähennysyksiköistä. Ulkomaille ’myydyt’ ilmastotoimenpiteet siis poistetaan hankkeiden isäntämaan päästölaskelmista, joka ei voi enää käyttää niitä kuittaamaan oman NDC-suunnitelmansa tavoitteita. Näin ollen vain päästövähennysyksiköiden ’ostaja’ voi laskea hankkeen ilmastohyötyjä itselleen. Korjauksia kutsutaan nimellä Corresponding Adjustment”, Nordman selittää.

Lisäksi Glasgow’ssa sovittiin tiukoista periaatteista, jotka koskevat toimenpiteiden ilmastohyötyjen lisäisyyttä, mitattavuutta ja pysyvyyttä. Markkinoille luovutetuista päästövähennysyksiköistä kaksi prosenttia mitätöidään heti ilmastohyödyn varmistamiseksi.

”WWF on erittäin pettynyt, että uusille Pariisin sopimuksen hiilimarkkinoille päästetään vanhoja CER-yksiköitä, jotka ovat peräisin Kioton sopimuksen mukaisista CDM-hankkeista, joiden laatuvaatimukset ovat heikompia. Jo toteutettujen hankkeiden päästövähennysyksiköt eivät tuo mitään ilmastohyötyjä. Kokouksen aikana kävi hyvin selväksi, että tällainen myönnytys maille, joilla on vielä paljon hyödyntämättömiä CER-yksiköitä, oli ehto sovun löytämiseksi. WWF:n tehtäväksi jää nyt varmistaa, että kukaan ei osta näitä roskakrediittejä”, Bernt Nordman sanoo.

Pariisin sopimuksen toimeenpanosta neuvotteleminen jatkuu jo ensi vuonna seuraavassa ilmastokokouksessa (COP27), joka järjestetään Egyptin Sharm-el-Sheikissä.

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Estetään ilmastokatastrofi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.