Näkökulma: Hallituksen tahto hillitä sademetsien katoa punnitaan nyt
EU:n on valmisteltava laki, joka hillitsee metsien ja muiden elinympäristöjen katoa, kirjoittavat WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula ja metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.
Luontokato ja ilmastokriisi ovat suurimpia uhkia nykyiselle hyvinvoinnillemme. Trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen häviäminen on merkittävin yksittäinen syy luontokadolle, sillä trooppisissa metsissä elää 50–80 prosenttia maapallon lajistosta. Silti elintärkeitä alueita tuhotaan nopeasti. Arvioiden mukaan vuosittain häviää noin 10 miljoonaa hehtaaria metsää, tästä suurin osa tropiikissa. Metsäkato ja ilmastonmuutos kietoutuvat yhteen, sillä trooppisesta metsäkadosta aiheutuu vuosittain yhtä paljon päästöjä kuin globaalista tieliikenteestä. Jos trooppinen metsäkato olisi maa, olisi sillä maailman kolmanneksi suurimmat päästöt.
Metsäkato heikentää maapallon vedensäätelyä ja vesipalveluita. Jopa 75 prosenttia maapallon saatavilla olevasta makeasta vedestä on peräisin metsäalueilta. Metsän kadotessa eroosio, maanvyörymät, tulvat ja kuivuus lisääntyvät.
Metsien häviäminen on myös uhka luonnon ja ihmisen terveydelle. Metsäkato, elinympäristöjen pirstoutuminen, villieläinten elintilan pieneneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö nostavat riskiä uusien eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien, eli zoonoosien, leviämiseen. Metsät ovat koti yli 800 miljoonalle ihmiselle, joista 60 miljoonaa kuuluu alkuperäiskansoihin. Metsäkato uhkaa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja sekä ruoka- ja vesiturvaa.
Suurin syy trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen kadolle on ruoantuotanto, eli maanviljely ja karjanlaidunnus. EU-maiden kulutus on globaalisti yksi suurimpia trooppisen metsäkadon ja muiden elinympäristöjen tuhon aiheuttajia. Yritysten vapaaehtoiset sitoumukset ja toimet eivät ole vuosikausien yrityksestä huolimatta riittäneet metsäkadon pysäyttämiseen. Suomalainen kuluttaja voi edelleen ostaa kaupasta tuotteen, kuten kahvia, lihaa tai paperia, jonka tuotanto on aiheuttanut trooppista metsäkatoa.
Hallitus on sitoutunut ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. Sen sitoutuminen testataan, kun EU-komissio on julkaisemassa esityksensä metsäkatolaista tällä tietoa marraskuun puolessävälissä. Vahva metsäkatolaki estäisi trooppisten metsien ja muiden elinympäristöjen katoa aiheuttavien tuotteiden tuomisen EU-alueelle. Laki ei saa rajoittua suppeaan tuoteryhmään vaan sen pitää kattaa kaikki mahdolliset raaka-aineet ja tuotteet, jotka voivat aiheuttaa elinympäristöjen katoa ja heikkenemistä.
On erityisen tärkeää, että laki estää metsäkadon lisäksi myös muiden elinympäristöjen hävittämisen ja heikentämisen. Brasiliassa jo yli puolet arvokkaasta Cerrado-savannialueesta on hävinnyt soijaviljelmien ja karjalaitumien tieltä. Myös eurooppalaisen kulutuksen luontokatovaikutukset näyttäisivät kohdistuvan voimakkaasti Cerradolle, joka on maailman lajirikkain savannialue.
Teksti on julkaistu alunperin Etelä-Suomen Sanomien mielipideosastolla 15.11.2021.
Maailman metsäkato on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä, ja puolet maailman metsistä saatava suojelun tai kestävän käytön piiriin. Näiden tavoitteiden puolesta WWF tekee töitä joka päivä, sillä metsien tuho tarkoittaa tuhoa myös luonnon monimuotoisuudelle – kaiken elämän edellytykselle. Nostamme tänä vuonna esiin metsäkadon syitä, merkitystä luonnolle ja ilmastolle sekä ratkaisuja metsäkadon pysäyttämiseen. Vain yhdessä voimme rakentaa kestävämmän maailman.