Sademetsät ovat vaarassa muuttua hiilinieluista päästölähteeksi – trooppisen metsäkadon pysäyttäminen avainasemassa ilmastokriisin ratkaisemisessa

Jos trooppinen metsäkato olisi maa, olisi sillä maailman kolmanneksi suurimmat päästöt. Maapallon metsät sitovat ja varastoivat edelleen merkittävästi hiilidioksidia, mutta tilanne uhkaa kääntyä päälaelleen. Sademetsien rooli on yhtälössä erityisen herkkä.

Maailman päättäjät ovat paraikaa kokoontuneet YK:n ilmastokokoukseen käsittelemään maiden päästövähennyksiä. Glasgow’n kokouksessa yli sadan valtion johtajat ovat julistaneet myös tavoitteen pysäyttää metsäkato sekä muiden ekosysteemien häviäminen vuoteen 2030 mennessä. Mukana on myös suuria maita, joiden alueella tapahtuu paljon metsäkatoa: allekirjoittajien joukossa ovat esimerkiksi Brasilia, Kiina, Kongo ja Indonesia. Myös Suomi on allekirjoittanut julistuksen. WWF pitää tavoitetta äärimmäisen tärkeänä ja vaatii valtioilta pikaisia toimia sekä luvatun rahoituksen tehokasta ohjaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Aika on käymässä vähiin niin ilmaston kuin metsien osalta.

Metsät ovat kallisarvoinen puskuri ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne sitovat itseensä huomattavia määriä ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia. Tutkimusten mukaan maapallon metsät sitoivat vuosina 2001–2019 noin kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin mitä metsäkadosta ja metsien heikkenemisestä vapautui ilmakehään.

”Metsien hiilensidonta loppuu, kun puut hakataan, varsinkin jos tilalle ei kasva enää uutta metsää. Myös metsien pirstoutuessa, maaperän rikkoutuessa tai palaessa ja metsäpaloissa metsät voivat muuttua päästölähteiksi”, kertoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Erityisen tärkeitä ilmastokriisin kannalta ovat trooppiset metsät. Ne sitovat itseensä enemmän hiilidioksidia kuin boreaalisen ja temperaattisen vyöhykkeen metsät yhteensä. Lisäksi trooppiset metsät toimivat merkittävänä hiilivarastona, sillä arvioiden mukaan ne sisältävät jopa 40 prosenttia kaikesta metsien sitomasta hiilestä maapallolla.

Tilanne on kuitenkin luisumassa huolestuttavaan suuntaan, sillä metsää tuhotaan jatkuvasti. Globaalisti metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, mistä valtaosa on trooppista sademetsää. Trooppisesta metsäkadosta aiheutuukin vuosittain yhtä paljon päästöjä kuin globaalista tieliikenteestä.

Sademetsät ovat monimuotoisuudeltaan maailman arvokkaimpia alueita. Niiden suojelu hyödyttäisi niin luontoa kuin ilmastoa.

Tilanne kiristyy Amazonilla ja Kaakkois-Aasiassa

Kolmesta merkittävästä trooppisesta sademetsäalueesta, Amazonista, Kongon sademetsäalueesta sekä Kaakkois-Aasian sademetsistä enää vain Kongon sademetsäalue toimii vahvana hiilinieluna.

Viimeisen vuosikymmenen aikana Brasilian alueella sijaitseva osa Amazonista on vapauttanut 20 prosenttia enemmän kasvihuonekaasuja kuin se sitonut itseensä hiilinieluillaan. Tämä muutos uhkaa koko Amazonian aluetta, jos metsien tuhoa ei saada lopetettua.

”Tämä johtuu pääasiassa metsän tuhoamisesta. Maatalous- ja laidunmaan leviäminen sekä metsäpalot ovat pääsyitä Amazonin sademetsän häviämiseen ja pirstoutumiseen”, Kaukonen selventää.

Kaakkois-Aasian sademetsien tilanne on niin ikään hälyttävä. Metsiä on raivattu esimerkiksi Indonesiassa palmuöljy- ja selluplantaaseiksi. Myös tieverkosto laajentunut ja muuta infrastruktuuria rakennettu sademetsien kustannuksella. Borneon ja Sumatran saarten sademetsiä riivaavat myös vuosittain toistuvat voimakkaat turvemetsäpalot, jotka vapauttavat tuhansien vuosien aikana turpeeseen sitoutunutta hiiltä takaisin ilmakehään.

Juwi Uru Eu Wau Wau ja hänen miehensä Awapy Uru Eu Wau Wau kuuluvat Brasiliassa Rondônian alueella elävään alkuperäiskansaan. Pariskunta on mukana valvontatiimissä, joka tarkkailee alkuperäiskansojen maita ja suojelee niitä laittomilta hakkuilta.

Suojelualueet ja alkuperäiskansojen metsät merkittäviä hiilinieluja

Lähes kolmannes maapallon merkittävistä hiilinieluina toimivista metsistä sijaitsee suojelualueilla. Suojelualueet ja alkuperäiskansojen hallinnoimat maa-alueet ovatkin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hidastamisessa sekä sopeutumisessa.

”Samaan aikaan, kun metsät suojaavat meitä kaikkia ilmastonmuutokselta, ne ovat koti miljoonille ihmisille. Lukuisat alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat riippuvaisia metsien tarjoamasta ravinnosta ja elinkeinoista. On erittäin tärkeää edistää näiden ihmisten oikeuksia omien maidensa hallinnointiin ja suojeluun. Näin ne pysyvät todennäköisimmin hiilinieluina”, Kaukonen toteaa.

Myös luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta metsät ovat korvaamattoman arvokkaita. Metsissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Elinympäristöjen lisäksi ne tarjoavat niin ihmisille, kasveille kuin eläimille suojaa, makeaa vettä ja ravintoa. Suomessakin metsäluonnon monimuotoisuus on kärsinyt voimakkaasti metsien talouskäytöstä. Ilmastonäkökulmasta kotimaisia metsiä tulisi ennen kaikkea säästää hakkuilta sen sijaan, että niitä hoidetaan intensiivisesti puun kasvun lisäämiseksi. Vanhojen metsien suojelu ja jatkuvan kasvatuksen menetelmän hyödyntäminen metsänhoidossa auttaisivat sekä uhanalaisia lajeja että ilmastoa.

Taimien kasvatusta Laosissa.

WWF tukee puiden istutusta Laosissa paikallisten ehdoilla. Valuma-alueilla kasvava metsä parantaa kyläläisten vesiturvaa ja vahvistaa elinkeinoja.

Ilmastokriisi ei ratkea vain puita istuttamalla

Jos metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta, emmekö voisi päästä pälkähästä istuttamalla lisää metsää? Puiden istuttamisesta puhutaan paljon, mutta valitettavasti se ei ole yksiselitteisen hyvä keino vähentää päästöjä. Viimeisen 20 vuoden aikana maapallolle kasvaneiden puiden hiilinielun arvioidaan kattavan vain noin viisi prosenttia maapallon kokonaishiilinielusta.

”Hiilensidonnan ja varastoinnin kannalta paras keino on pitää nykyiset luonnonmetsät pystyssä, jotta niihin vuosisatojen ja tuhansien aikana sitoutunut hiili ei päädy ilmakehään”, Kaukonen selventää.

Toki hakattujen metsäalueiden uudelleen istuttaminen on tärkeää. Jo ennen hakkaamista olisi kuitenkin muistettava, että puiden kasvu voi olla epävarmaa ja hidasta. Etenkin tropiikissa kuivuus, tuholaiset ja rankkasateet uhkaavat taimien selviytymistä. Lisäksi sopivien maa-alueiden löytäminen metsittämiseen vaatii huolellista suunnittelua.

”Erityisen tärkeää on ottaa huomioon paikallisyhteisöjen tarpeet ja näkemykset, kun metsitystä suunnitellaan”, Kaukonen muistuttaa.

Eri keinoja yhdistelemällä metsäkadosta syntyviä päästöjä voidaan kuitenkin vähentää merkittävästi. Metsien suojelu, metsänhoidon parantaminen, peltometsäviljelyn edistäminen ja metsittäminen voisivat yhdessä auttaa saavuttamaan jopa 18 prosenttia Pariisin ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteista. Tällä hetkellä monista näistä keinoista puhutaan nimellä luontopohjaiset ratkaisut.

Kaukonen toivookin, että maailman päättäjien julistus metsäkadon pysäyttämisestä ei jäisi vain sanahelinäksi. Fossiilienergian käytön vähentäminen ja kestäviin uusitutuviin energiaratkaisuihin siirtyminen sekä globaalin kulutuksen ja tuotannon vähentäminen ovat tärkeimpiä keinoja saavuttaa tarvittavat päästövähennykset, mutta metsät ovat tärkeä osa ratkaisua.

”Jokaisen valtion tulisi asettaa kansallisissa päästövähennystavoitteissaan riittävät tavoitteet metsien suojelulle ja ennallistamiselle sekä turvata näiden tavoitteiden toimeenpano riittävällä rahoituksella ja nopealla aikataululla.”

Maailman metsäkato on pysäytettävä vuoteen 2030 mennessä, ja puolet maailman metsistä saatava suojelun tai kestävän käytön piiriin. Näiden tavoitteiden puolesta WWF tekee töitä joka päivä, sillä metsien tuho tarkoittaa tuhoa myös luonnon monimuotoisuudelle – kaiken elämän edellytykselle. Nostamme tänä vuonna esiin metsäkadon syitä, merkitystä luonnolle ja ilmastolle sekä ratkaisuja metsäkadon pysäyttämiseen. Vain yhdessä voimme rakentaa kestävämmän maailman.

Liity suojelijoiden joukkoon

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla. WWF-kummina mahdollistat työmme luonnon pelastamiseksi.

Auta nyt WWF-kummina

Liity suojelijoiden joukkoon

Luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Ellemme toimi välittömästi, elinympäristöjen tuho, lajien sukupuuttoaalto ja ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat vaikeuttamaan kaikkea elämää maapallolla. WWF-kummina mahdollistat työmme luonnon pelastamiseksi.