Esitys suden kannanhoidollisesta metsästyksestä uhmaa lakia
Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että suden kannanhoidollinen metsästys sallittaisiin uudestaan. Esityksen lausuntokierros päättyy joulukuun 8. päivä. WWF:n mielestä esitys on paitsi ennenaikainen ja ristiriitainen, se on myös juridiselta kannalta hämmentävä, sillä lainsäädäntö ja tuoreet oikeusratkaisut asettavat hyvin tiukat raamit suden tiukasta suojelusta poikkeamiselle.
Suden kannanhoidollista metsästystä kokeiltiin vuosina 2015–16 huonoin tuloksin. Kokeilun toisen vuoden jälkeen maa- ja metsätalousministeriö totesi, ettei metsästyksen kestävyyttä voitu varmistaa. Jälkikäteen korkein hallinto-oikeus katsoi EU:n tuomioistuimen ratkaisuun pohjautuen, että poikkeusluvat eivät olleet luontodirektiivin mukaisia, eikä niitä olisi siten tullut myöntää.
Myöskään nyt lausunnolla oleva esitys ei sisällä selviä ja täsmällisiä, tieteelliseen tietoon pohjautuvia perusteita, joita kannanhoidollisten poikkeuslupien myöntäminen oikeusratkaisujen mukaan edellyttää. Lisäksi susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, joten sen ei voida katsoa olevan suotuisalla suojelun tasolla.
Maa- ja metsätalousministeriö on antanut Luonnonvarakeskukselle (Luke) tehtäväksi tuottaa päätöksenteon tueksi susikannan suotuisan suojelutason viitearvo. Tämä työ on kesken ja valmistuu vasta ensi syksynä. Maa- ja metsätalousministeriön suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitteluhankkeen raportin mukaan kyseinen viitearvo on keskeinen kriteeri kannanhoidollisessa metsästyksen avaamisessa. On hyvin ristiriitaista, että ministeriö esittää metsästyksen avaamista laskennan ollessa kesken, ja perustelee esitystään sillä, että kanta olisi suotuisalla tasolla.
Ministeriö tulkitsee Luken keskeneräistä työtä niin, että pienin elinvoimainen susikanta olisi 15 perhelaumaa, mikä kerrottuna kahdella olisi suotuisan tason viitearvo. Vain kolme vuotta sitten julkaistussa suden hoitosuunnitelmassa maa- ja metsätalousministeriö asetti pienimmäksi elinvoimaiseksi susikannaksi 25 lisääntyvää paria.
Luken alustavien tulosten mukaan Suomen nykyinen susikanta on liian pieni säilyäkseen geneettisesti elinvoimaisena edes melko lyhyellä aikavälillä. Suomen susikannan tulisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyisi elinvoimaisena ja välttyisi sukusiitoksen negatiivisilta vaikutuksilta seuraavien viiden sukupolven aikana. Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa ennen kevään pentujen syntymistä. Maaliskuussa 2021 Suomessa oli noin 300 sutta.
Susikysymyksessä poliittiset päämäärät on nyt laitettava sivuun. Sen sijaan odotamme, että hallinto varmistaa laatimiensa asetusten olevan linjassa oikeusjärjestyksen kanssa.
Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 5.12.2021.
WWF:n lausunto suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamisesta talvella 2022
