WWF vastustaa poikkeuslupien myöntämistä ahman tappamiseen – rinnakkaiseloon löydettävä kestävämpiä ratkaisuja
Maa- ja metsätalousministeriö esittää tälle talvelle jälleen kahdeksan ahman metsästyskiintiötä poronhoitoalueelle. Kiintiötä perustellaan muun muassa koko maan ahmakannan kasvulla, vaikka poronhoitoalueen pohjoisosissa kanta on merkittävästi taantunut. Erityisen tärkeää olisi, että tappolupia ei myönnettäisi lainkaan sellaisille Natura 2000 -alueille, joiden yhtenä suojeluperusteena ahma on.
Ahma ehti olla 35 vuotta täysin rauhoitettu, kunnes vuodesta 2017 lähtien niiden tappamiseksi on vuosittain myönnetty kahdeksan poikkeuslupaa mahdollistava kiintiö. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut metsästystä tarpeella vähentää porovahinkoja. WWF pitää oikeudenmukaista porovahinkojen korvaamista hyvin tärkeänä, mutta vastustaa poikkeuslupien myöntämistä ahmalle, kunnes ahmakanta on myös poronhoitoalueella selkeästi elpymässä erittäin uhanalaisesta asemastaan.
”Ahman suojelun ja porotalouden yhteensovittamiseen on haettava kestävämpiä keinoja kuin erittäin uhanalaisen lajin metsästys. Tärkein ratkaisu olisivat reviiripohjaiset, eli ahmakannan koon ja onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella maksettavat porovahinkojen korvaukset paliskunnille”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Tolvasen mukaan reviiripohjaisista korvauksista on hyviä tuloksia maakotkan osalta. Järjestelmän myötä maakotkaan kohdistuva vaino on käytännössä loppunut ja asenteet maakotkaa kohtaan ovat muuttuneet positiiviseen suuntaan.
”Ahmoistakin löytyy esimerkkiä Ruotsista, joka siirtyi reviiripohjaiseen korvaukseen jo 1990-luvulla. Sen jälkeen Ruotsin poronhoitoalueen ahmakanta on kasvanut merkittävästi”, Tolvanen muistuttaa.
Muita keinoja poronhoidon ja ahmojen rinnakkaiseloon voisivat olla myös tarkasti valikoitujen ja erityistä vahinkoa aiheuttavien ahmayksilöiden siirrot sekä nykyistä suurempi panostus erävalvontaan ja petovahinkojen maastotarkastuksiin.
”Norjassa suurpetojen poistot tehdään suurelta osin viranomaistyönä. Suomessakin olisi hyvä idea palkata poronhoitoalueelle valtion erävalvojia, joiden tehtäviin kuuluisivat poikkeusluvin tehtävät suurpetojen poistot sekä suurpetojen aiheuttamien porovahinkojen tehostettu maastotarkastus”, Tolvanen ehdottaa.
(juttu jatkuu kuvan alla)
Suomessa elää täällä hetkellä noin 390 ahmaa.
Ei poikkeuslupia Natura 2000 -alueille
Suomen poronhoitoalueella on tapettu viiden viime vuoden aikana poikkeusluvilla yhteensä jo 36 ahmaa. Yli puolet näistä on tapettu Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla luonnonsuojelualueilla, joiden yhtenä perustelajina ahma on. Räikein esimerkki on Urho Kekkosen kansallispuiston – Sompion – Kemihaaran Natura 2000 -alue, jonka pienestä ahmakannasta tapettiin vuosina 2017–2019 poikkeusluvilla yhteensä 7 ahmaa.
”Ahma on pitkäikäinen ja hidas lisääntymään. Usean vuoden metsästyksen vaikutukset kertautuvat ja näkyvät jo selvästi poronhoitoalueen pohjoisosan ja monien suurien Natura 2000 -alueiden ahmakannassa”, Tolvanen sanoo.
Juridinen tilanne on muuttunut oleellisesti Natura 2000 -alueille myönnettävien poikkeuslupien osalta. Korkein hallinto-oikeus on selvästi linjannut toissavuotisessa päätöksessään, että sellaisille Natura 2000 -alueille, joiden perustelajina ahma on, on ahman metsästykseen myönnettäville poikkeusluville tehtävä Natura-arviointi.
”Viime metsästyskauden Natura-arvioinnit olivat pääosin muodollisia, eikä niiden sisältö täyttänyt säännösten ja oikeuskäytännön niille asettamia vaatimuksia. Viime kauden luvistakin on vireillä Luonnonsuojeluliiton valituksia Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa. Ne koskevat muun muassa Natura-arviointien sisältövaatimusten täyttymättä jäämistä”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen.
Ojasen mukaan selkein toimintatapa olisi, että poikkeuslupia ei myönnetä Natura 2000 -alueille, joiden suojeluperusteena ahma on.
Ahma on Suomen suurin näätäeläin ja se on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Niitä elää tällä hetkellä Suomessa noin 390 yksilöä, joista poronhoitoalueella Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 160–170 yksilöä. Tunturi-Lapin ahmakanta on taantunut viime vuosina noin viidenneksellä, paljolti juuri Suomessa poikkeusluvilla sekä Norjassa harjoitetun metsästyksen takia.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.