Juuston vähentäminen on arkinen teko ilmaston parhaaksi – näin se kannattaa tehdä

Sillä mitä syöt, on merkitystä luonnon ja ilmaston kannalta. Monelle ajatus lihansyönnin ympäristövaikutuksista saattaa olla jo tuttu, mutta myös maitotuotteet kuormittavat luontoa ja ilmastoa. 

’’Noin viidesosa suomalaisten keskimääräisen ruokavalion ilmastovaikutuksista muodostuu maitotuotteista. Varsinkin juuston kulutus on viime vuosina kasvanut entisestään – yli viisikymmentä prosenttia vuodesta 2000’’, WWF:n suojeluasiantuntija Elisa Niemi sanoo.  

Juuston kulutusta ovat lisänneet muun muassa kauppojen juustovalikoiman laajentuminen ja juustopitoisten reseptien yleistyminen.  

Ilmaston näkökulmasta runsas juuston kulutus ei ole paras mahdollinen valinta, sillä juuston ilmastovaikutukset voivat olla yhtä suuria tai jopa suurempia kuin joillakin lihatuotteilla. Kasvikunnan tuotteiden ilmastovaikutukset ovat yleensä selkeästi vähäisempiä kuin maitotuotteiden.

Juuston ympäristövaikutuksien takana on suuri maitomäärä

Juuston valmistukseen tarvittava maito saadaan useimmiten lehmistä, joskus vuohista tai lampaista. Ne ovat kaikki märehtijöitä, jotka röyhtäilevät metaania, joka puolestaan on voimakas kasvihuonekaasu. Ympäristövaikutuksia syntyy myös eläimille syötettävän rehun tuotannosta. Monissa maissa lehmille syötetään paljon soijaa, jonka tuotanto saattaa aiheuttaa metsäkatoa.  

’’Suomalaisilla tuotantotiloilla naudat eivät juurikaan syö soijaa, toisin kuin broilerit. Usein nautojen ruokinnassa käytetään kuitenkin tuontirehua, jonka tuotannossa on käytetty enemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin kotimaisessa rehutuotannossa’’, Niemi toteaa.  

Maitoa juuston valmistukseen kuluu noin 10 litraa kiloa kohden. Pehmeisiin juustoihin maitoa kuluu vähemmän kuin koviin juustoihin. Juustoissa on usein myös paljon rasvaa. Eläinperäiset juustot ovat suurin kovan rasvan lähde suomalaisten ruokavaliossa. 

Kasvipohjaiset tuotteet osaksi arkea, juustot juhlahetkiin

Juustotarjottimen antimilla voi herkutella silloin tällöin, mutta juuston päivittäiseen kulutukseen olisi hyvä kiinnittää huomiota.  

Leivän päällä juuston voi korvata esimerkiksi erilaisilla kasvistahnoilla, kuten kikherneistä tai härkäpavusta valmistetulla hummuksella. Tahini, eli seesamsiementahna, ja maapähkinävoi ovat maukkaita sekä energiapitoisia vaihtoehtoja. Nekin sisältävät runsaasti proteiinia ja niitäkin voi ostaa monista kaupoista. Esimerkiksi WWF:n maksuttomalta ruokakurssilta löydät vinkkejä kasvistahnojen valmistamiseen kotona.  

”Leivän päällisiin saa tietysti makua ja herkullisuutta myös tuoreista kasviksista, joita useimpien meistä tulisi syödä enemmän. Pirteä uutuus voi löytyä myös hedelmistä, vaikkapa omenaviipaleista”, sanoo Niemi. Kasvipohjaisten tuotteiden valikoima kasvaa jatkuvasti. Nykyään on olemassa lukuisia kasviperäisistä ainesosista tehtyjä juustotuotteita, joilla on melko helppo korvata maidosta valmistettu juusto. Vegaanisten juustojen valmistamiseen löytyy myös erilaisia reseptejä.  

’’Cashew-pähkinä on oikea kasvikunnan ihme. Siitä pystytään valmistamaan monenlaisia juustoa muistuttavia tuotteita, kuten esimerkiksi vegaanista parmesaania, valkohomejuustoa tai juustokakkua. Nämä eivät ole kovin edullisia, mutta tuovat vaihtoehtoja herkutteluun’’, Niemi sanoo. 

Juustoa muistuttavaa makua ja rakennetta kasvikunnasta

”Kun lähtee vähentämään juuston kulutusta ruokavaliossa, kannattaa ensin miettiä, missä käyttötarkoituksessa ja mitä juuston ominaisuuksia haluaa korvata’’, Niemi sanoo. 

Ruuanlaitossa juuston tilalla kannattaa kokeilla erilaisia kasviproteiineja ja mausteita. Proteiinipitoinen tofu korvaa juuston lounassalaatissa, ja kastikkeeseen saa makua juustonmakuisen kaurakerman avulla. Myös ravintohiivahiutaleet tuovat ruokaan juuston kaltaista aromia ja rakennetta. Ne sisältävät monia terveellisiä ravintoaineita, kuten B-ryhmän vitamiineja, rautaa, sinkkiä ja proteiinia.  

Moni oppii uudenlaista maustamista siirtyessään kasvipainotteisempaan ruokavalioon. Monet juustot, kuten esimerkiksi fetajuusto, sisältävät runsaasti suolaa. Kokeilemalla rohkeasti eri vaihtoehtoja suolan rinnalle löytää vähitellen monia herkullisia yrttejä ja muita mausteita. Esimerkiksi sitruuna korostaa ruuan omia makuja ja toimii raastettuna pasta-annoksessa tai risotossa. 

Juuston ravintoaineita saa helposti kasvikunnan tuotteista

Usein ajatellaan, että juustoa täytyy syödä kalsiumin saannin varmistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Kasvikunnasta löytyy useita hyviä kalsiumin lähteitä. Kasvitahnoista esimerkiksi tahini sisältää runsaasti kalsiumia. Myös monet pavut, pähkinät, siemenet ja marjat ovat kalsiumpitoisia. 

Pavuissa, pähkinöissä ja siemenissä on runsaasti myös muita terveellisiä hivenaineita sekä proteiinia. Sama pätee täysjyväviljoihin. 

Eläinperäisen juuston tapaan vegaaniset juustot eli vuustot sisältävät usein runsaasti rasvaa, kuten palmuöljyä tai kookosöljyä. Proteiinia niissä on vain vähän tai ei ollenkaan. Kasvismakkaroissa ja -leikkeleissä sen sijaan on proteiinipitoisiakin vaihtoehtoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että monet suomalaiset aikuiset syövät nykyään liikaa proteiinia, eli kaikkea eläinperäisen juuston mukana pois jäävää proteiinia ei välttämättä tarvitse korvata. 

’’Kaikkien olisi suositeltava syödä joka päivä monipuolisesti kasviproteiinia, mutta proteiinin ei tarvitse tulla eläinperäistä tuotetta vastaavasta tuotteesta, kuten kasvipohjaisista juustoista”, Niemi sanoo. 

WWF:n suojeluasiantuntija Elisa Niemen vinkit juuston vähentämiseen

1. Kokeile leivän päällä hummusta, muita kasvipohjaisia tahnoja tai tofua. Panosta muutosvaiheessa leivän makuun ja laatuun. Vaikkapa vastaleivotun leivän päälle ei edes kaipaa juustoa.
2. Jos haluat vähentää eläinperäisen juuston kulutusta, mutta se tuntuu vaikealta, voit kokeilla jättää sen kokonaan pois ruokavaliosta vähäksi aikaa. Tottumukset muuttuvat yllättävän nopeasti. Jonkin ajan kuluttua juuston maku ei olekaan enää samalla tavalla houkutteleva kuin ennen. Juustoista voi myös tehdä juhlaruokaa ja syödä arjessa kasvivaihtoehtoja.
3. Kasvipohjaiset tuorejuustot ovat joidenkin mielestä maultaan muita kasviperäisiä juustoja parempia. Niistä esimerkiksi kaurapohjaisissa vaihtoehdoissa voi olla myös keskeisenä ainesosana rapsiöljyä, joka on ympäristön ja terveyden kannalta palmuöljyä tai kookosöljyä parempi vaihtoehto.
   
4. Anna palautetta yrityksille: toivotko kauppojen hyllyille lisää esimerkiksi kotimaisista raaka-aineista tehtyjä kasvipohjaisia vaihtoehtoja?
5. Testaa rohkeasti erilaisia tuotteita. Sosiaalisesta mediasta voi löytyä paljon hyviä vinkkejä. Ole kärsivällinen, sillä omien suosikkien löytäminen voi viedä aikaa.