Näkökulma: Ratkaisevat neuvottelut luonnon monimuotoisuuden tulevaisuudesta käydään nyt
Luontokato ei pysähdy lupauksilla, vaan sitovalla sopimuksella, kirjoittaa WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.
Luonto on hyvinvointimme perusta: se tarjoaa niin ihmisille, eläimille kuin kasveille happea, vettä, ravintoa ja suojaa. Nämä ekosysteemipalvelut ovat myös taloutemme pohja. Luonnon korvaamattomuudesta huolimatta emme ole pitäneet siitä hyvää huolta. Jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Sademetsää on kadonnut viimeisten kymmenen vuoden aikana Ruotsin pinta-alan verran. Suomenkin metsissä elää peräti 833 uhanalaista lajia.
Luontokato on pysäytettävä, eikä kehitys saa jäädä siihen. Tästä moni maailman valtio on jo yhtä mieltä, mutta toistaiseksi juhlapuheet eivät ole muuttuneet todeksi. Tänä vuonna YK:n biodiversiteettikokouksessa maat päättävät uusista tavoitteista luonnon monimuotoisuuden suojelulle ja elvyttämiselle. Viime syksynä järjestettiin kokouksen ensimmäinen osa, ja lopullisten tavoitteiden on määrä valmistua Kiinan Kunmingissa myöhemmin tänä vuonna. Tällä viikolla on kuitenkin jo paljon pelissä, kun varsinaisesta sopimustekstistä neuvotellaan.
Olen tällä hetkellä neuvottelujen ytimessä Sveitsissä Genevessä. Sopimuksen osapuolet ympäri maailmaa ovat kokoontuneet sorvaamaan uutta sopimusluonnosta, jonka pohjalta Kiinassa neuvotellaan myöhemmin tänä vuonna. Geneveen on saapunut myös alkuperäiskansojen, nuorten ja naisten sekä kansalaisjärjestöjen edustajia.
Nyt vaikuttaa siltä, että matka on vielä pitkä. Vaikka maat saapuivat Geneveen sitoutuneina ottamaan askeleita luontokadon torjumiseksi, käsiteltävät asiat ovat niin monimutkaisia, että neuvottelujen ensimmäinen viikko on sujunut hitaasti. Emme ole vielä nähneet hallitusten yrittävän kuroa kiinni valtavaa kuilua pöydällä olevan kunnianhimottoman biodiversiteettisopimusluonnoksen sekä olemassa olevien sitoumusten välillä, joilla pyritään takaamaan luontopositiivinen tulevaisuus.
Jotta voimme pysäyttää luontokadon, meidän on käännettävä katse luonnosta myös itseemme. Luonnon tuhoutumisen juurisyy on luonnonvarojen ylikulutuksessa. Siksi sopimuksessa tulee kiinnittää huomiota kulutus- ja tuotantotapoihin ja ekologisen jalanjäljen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä. Asian merkitys ja toteuttaminen on edelleen haaste monille sopimusosapuolille, mutta Suomi ja EU ovat edistäneet tavoitteen sisällyttämistä uuteen globaalin biodiversiteettikehykseen. Länsimailla on ollut merkittävä historiallinen rooli niin ilmasto- kuin luontokriisin aiheuttajana. Jos kaikki kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvitsisimme yli kolme maapalloa.
Luontokato piti saada loppumaan jo vuoteen 2020. Epäonnistuminen liittyy pitkälti siihen, ettei toimeenpanolle ollut määritetty riittävästi sitovia ohjeistuksia ja rahoitusta. On tärkeää, että näemme edistystä tulevien päivien aikana, erityisesti vaikeissa asioissa kuten rahoituksessa. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja luonnon monimuotoisuuden elvyttäminen onnistuvat vain, jos onnistumme muuttamaan rahavirtojen kulkua niin, että ne suojelevat luontoa sen tuhoamisen sijaan. Neuvottelijoiden on nyt pyrittävä löytämään yhteinen sävel keskeisissä kysymyksissä, kuten haitallisten tukien poistamisessa.
Neuvotteluissa etenkin kehittyvät maat vaativat riittävää rahoitusta luontokadon torjuntaan, ja tähän vetoomukseen tulisi vastata. Luontokriisi koettelee raskaasti etenkin hauraassa asemassa eläviä ihmisiä, ja siksi sopimuksessa on taattava tarpeenmukainen rahoitus toimien toteuttamiseen kaikkialla maailmassa. Lisäksi kehittyvien maiden viranomaiset tarvitsevat teknistä tukea sopimuksen toimeenpanossa omissa maissaan. Rahoituksen kysymys palaa myös globaaliin oikeudenmukaisuuteen: on meidän velvollisuutemme tukea maita, joiden luontoa kulutuksemme tuhoaa.
Neuvottelut jatkuvat, ja olen toiveikas. Tiedämme, mitä meidän on tehtävä. Nyt kansainvälisen yhteisön on löydettävä yhteinen sävel tavoitteiden kirjaamiseksi ylös
WWF Suomen kansainvälisen työn ohjelmajohtaja Anne Tarvainen osallistuu YK-neuvotteluihin osana Suomen valtuuskuntaa. Valmistelevat neuvottelut käydään 14.–29.3. Genevessä. Päättävä COP15.2.-kokous on määrä järjestää Kiinan Kunmingissa myöhemmin tänä vuonna. Seuraa Annea Twitterissä ja saa tuoreimmat päivitykset neuvottelujen edistymisestä: @AnneTarvainen.
