Tiesitkö tätä metsien terveyshyödyistä? Esittelemme kuusi näkökulmaa

Rauhoittaako metsän syleilyssä istuskelu? Hakeudutko stressaavassa tilanteessa kävelylle metsään? Ei ihme, sillä metsien läheisyyden ja niissä oleskelun on todettu lieventävän stressihormonien syntyä ja laskevan sykettä ja verenpainetta.

Metsien rauhoittava voima on vain yksi esimerkki hyödyistä, joita metsät tarjoavat meille. WWF on koostanut uudessa raportissaan yhteen metsien kokonaisvaltaisia vaikutuksia ihmisten terveydelle. Metsien merkitys meille on moninaisempi kuin moni uskoisikaan.

Tiesitkö näitä asioita metsien terveyshyödyistä?

1. Metsät ehkäisevät pienten lasten sairastumista

Ripuli on edelleen suurin syy alle viisivuotiaiden lapsikuolleisuuteen erityisesti köyhimmissä maissa. Ripulin merkittävä aiheuttaja on puolestaan saastunut vesi. Tutkimusten mukaan eheä metsäpeite vesistöjen yläjuoksulla ja ympäristössä vähensi lasten todennäköisyyttä sairastua ripulitauteihin sekä hengitystietulehduksiin. Metsät vähentävät maaperän eroosiota ja suodattavat saasteita vedestä ja ilmasta. Vastaavasti metsäkadolla on havaittu olevan yhteys lasten lisääntyneeseen sairastumiseen.

Kiinnostava esimerkki löytyy myös kotimaasta: vuonna 2020 valmistunut suomalaistutkimus osoitti ensimmäistä kertaa maailmassa 3–5-vuotiaiden päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätelyn parantuneen, kun päiväkotien pihoille lisättiin metsäpohjaista kasvustoa. Metsäekosysteemit vähentävät atopian, diabeteksen, keliakian ja allergioiden riskiä, sillä yksipuolinen mikrobisto lisää immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

2. Metsät suojaavat kansantaudeilta

Metsät vähentävät riskiä sairastua moniin Suomessakin yleisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, syöpiin ja diabetekseen. Tietämys aiheesta kasvaa jatkuvasti. Useat uudet tutkimukset näyttävätkin, että metsissä oleskelu vaikuttaa positiivisesti immuunijärjestelmään, verenpaineeseen, sykkeeseen ja stressihormonien tasoihin. Metsien läheisyys auttaa myös lisäämään liikuntaa, mikä puolestaan laskee esimerkiksi stressitasoja.

Metsien suojaavan merkityksen taustalla on esimerkiksi metsien kyky suodattaa ilmansaasteita. Saastuneella ilmalla on todettu olevan yhteys esimerkiksi sydäntauteihin, keuhkosairauksiin ja keuhkosyöpään.

3. Metsät lääkitsevät meitä

Monimuotoisissa metsissä kasvaa myös lukuisia lääkekasveja, joista ihmiset ovat riippuvaisia. Arvioiden mukaan 80 prosenttia maapallon väestöstä käyttää lääkinnässä pääosin luonnosta saatavia lääkekasveja. Modernissa lääketieteessä käyteytyistä lääkkeistäkin noin 25 prosenttia on johdettu luonnosta saatavista raaka-aineista. Ehkä tunnetkin esimerkiksi kuusen pihkan haavoja parantavat vaikutukset tai koivusta saatavan ksylitolin merkityksen hampaiden terveydelle? Amazonin sademetsistä saatavaa kiniiniä on puolestaan käytetty malarian hoidossa jo pitkään.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

4. Metsät pitävät nälkää loitolla

Metsien rooli ruokaturvan takaajana on korvaamaton. Erityisesti metsistä riippuvaiset alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt saavat metsistä ravintoa proteiinista hivenaineisiin. Tutkimusten mukaan esimerkiksi Afrikassa useilla syrjäseuduilla paremmalla metsäpeitteisyydellä oli positiivinen vaikutus lasten monipuolisempaan ja ravinteikkaampaan ruokavalioon.

Metsät ylläpitävät monia ruokaturvalle merkittäviä pilareita: hedelmällistä maaperää, vedenkiertoa, elinympäristöjä pölyttäjille. Jopa 85 prosenttia maailman suurimpien kaupunkien käyttämästä makeasta vedestä on peräisin metsistä.

5. Metsät suojelevat sään ääri-ilmiöiltä ja luonnonkatastrofeilta

Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöt, kuten hellejaksot, maanvyöryt, tulvat ja myrskyt lisääntyvät. Metsät ovat avainasemassa näiltä ilmiöiltä suojautumisessa. Metsät esimerkiksi hillitsevät tulvia sitomalla vettä, hidastavat maa-aineksen vyörymistä ja tuovat kosteutta.

Metsät voivat siis jopa pelastaa henkiä tukalassa tilanteessa, mutta ne vaikuttavat myös talouteen. Esimerkiksi myrsky- ja tulvatuhoista voi pahimmillaan aiheutua yhteiskunnille valtavia kustannuksia. Taloudellisia tappioita aiheuttaa myös kuumuus, joka voi hidastaa ja vaikeuttaa työn tekoa etenkin teollisuudessa ja maataloudessa. Metsien suojelu kannattaa myös ilmaston lämpenemisen hillitsemisen kannalta: metsät sitovat ja varastoivat valtavasti ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

6. Metsät torjuvat uusia pandemioita

Metsien ja etenkin yhtenäisten metsäalueiden merkitys on noussut esiin koronaviruksen levittyä pandemiaksi. Tutkimukset osoittavat metsien häviämisen lisäävän riskiä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien leviämiselle. Kun tila ihmisten ja eläinten välillä pienenee, kontaktit lisääntyvät ja taudit liikkuvat yhä helpommin. Metsien lajikirjon kaventuminen on myös ongelma: mitä vähemmän vaihtelua lajistossa on, sitä todennäköisemmin taudit siirtyvät yhä suoremmin ihmisiin.

Mitä WWF tekee?

WWF suojelee ja ennallistaa metsiä ympäri maailmaa. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi tavoitteenamme on saattaa puolet maailman metsistä suojelun tai kestävän käytön piiriin sekä ennallistaa 350 miljoonaa hehtaaria metsiä kokonaan tai osittain luonnontilaisiksi.

”Metsät ovat tärkeitä niin meille suomalaisille kuin ihmisille kaikkialla maailmassa. Metsien monipuoliset hyödyt tulisi aina huomioida maankäytön suunnittelussa. Kun suojelemme metsiä, suojelemme myös itseämme”, muistuttaa WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Suojelun lisäksi kehitämme kestäviä elinkeinoja paikallisten kanssa, ehkäisemme laitonta puukauppaa, tuemme paikallisia metsäpalojen ehkäisyssä ja kiritämme yrityksiä vastuullisuuteen.