Turpeen paluu ja lisääntyvät hakkuut – Muun muassa näillä viidellä tavalla Ukrainan sota voi vaikuttaa ympäristöön Suomessa

Energiapolitiikka kääntymässä suosiolliseksi turpeelle – turpeesta luovuttava alkuperäisen suunnitelman mukaisesti

Nykyinen hallitus päätti vuonna 2020 turpeen energiakäytön puolittamisesta, jonka jälkeen turpeen käyttö alkoi laskea nopeasti. Hallituksen tavoite on ollut puolittaa turpeen energiakäyttö vuoteen 2030 mennessä. Ukrainan sota on kuitenkin kääntämässä Suomen energiapolitiikan suuntaa turpeen osalta. Turvetuotannon palauttamista on valmisteltu Venäjältä tuotavan hakkeen korvaajaksi. 

Turpeen energiakäytöllä on mittavia haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja luontoon: se aiheuttaa valtavasti ilmastopäästöjä, kuormittaa vesistöjä ja uhkaa uhanalaisia suoluontotyyppejä. 

Turve ei ole uusiutuva energialähde, vaikka joskus niin väitetäänkin. Turve uusiutuu niin hitaasti, ettei sitä lasketa EU:n virallisissa energialuokituksissa uusiutuvien joukkoon. Turpeen polton päästöjen vuoksi myös hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen samaan luokkaan fossiilisten polttoaineiden kanssa.  

”On selvää, että nykyisessä tilanteessa Suomen energiahuollosta on pidettävä huolta. Iso kuva ei kuitenkaan saisi tässä tilanteessa hämärtyä: päättäjien on huolehdittava, että turpeen energiakäytöstä luovutaan alkuperäisen suunnitelman mukaisessa aikataulussa”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen sanoo.

Hakkuut saattavat kasvaa

Suomeen tuotiin Venäjältä vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä puuta. Luku on noin 10 prosenttia puun kokonaiskulutuksesta Suomessa. Hakkuut saattavat kasvaa Suomen metsissä, kun metsäyhtiöt hakevat nyt korvaavaa puuta tyrehtyneen Venäjän-tuonnin tilalle. Isoin paine on kasvattaa puun energiakäyttöä. Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin 76 miljoonaa kuutiometriä puuta. Tämä määrä hakkuita on liikaa metsäluonnon kannalta. 

Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos hakkuut jatkuvat samaan tapaan – saati lisääntyvät. Esimerkiksi ennen yleinen hömötiainen on uhanalaistunut 2000-luvulla. Erityisesti vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen on ollut hömötiaiselle ja sadoille muille uhanalaisille lajeille kohtalokasta.  

”Tässä tilanteessa olisi ennen kaikkea tärkeää huolehtia luonnontilaltaan arvokkaimpien metsäalueiden suojelusta, jotta niiden monimuotoisuus saadaan turvattua. Valtion omien vanhojen metsien suojelu on tässä erityisen tärkeää. Lisäämällä metsien suojelua tuetaan myös metsätalouden jatkamisen edellytyksiä”, toteaa Luukkonen.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Vihreä siirtymä vauhdittuu?

Ukrainan sota on kasvattanut valtioiden tarvetta varmistaa energiahuoltonsa toimivuus. Venäjä toimittaa EU:lle maakaasua ja on ollut suurin öljyntoimittaja EU-alueelle. Pakotteet ovat nostaneet raakaöljyn hintoja, ja valtiot hakevat nyt vaihtoehtoja Venäjän tuottamille fossiilisille polttoaineille.  

Jotkut valtiot ovat harkinneet esimerkiksi jo suljettujen hiilivoimaloiden avaamista uudelleen tai jatkoaikaa suljettavaksi päätetyille voimaloille sekä uuden fossiilisia polttoaineita tukevan infrastruktuurin, esimerkiksi LNG-terminaalien, rakentamista. Nämä toimet vaikuttaisivat toteutuessaan haitallisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. 

Toinen mahdollinen seuraus on niin sanotun vihreän siirtymän vauhdittuminen. Energiahuollon varmistaminen ja ilmastokriisin ratkaiseminen ovat kaksi ongelmaa, joilla on sama ratkaisu: kestävä uusiutuva energia. Uusiutuvilla energialähteillä – kuten tuuli- ja aurinkovoimalla – tuotetun sähkön edistäminen on paras tapa varmistaa pitkän aikavälin energiahuolto ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.  

IPCC:n viimeisin raportti korostaa ilmastotoimien kiireellisyyttä. Uusiutuvaan energiaan on siirryttävä ja päästöjä leikattava rajusti, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja vahvistaa ihmisten ja luonnon sopeutumista sen vaikutuksiin. 

“Meillä Suomessa olisi hyvät edellytykset hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä sähkön ja lämmön tuottamiseen. Kaikki investoinnit tulisi suunnata nyt näihin teknologioihin”, Luukkonen sanoo. 

”Nyt on myös aika ottaa käyttöön vanhat hyvät keinot, kuten energian säästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Energian säästämisen merkitys on päässyt unohtumaan viime vuosina julkisessa keskustelussa.” 

Vähentyykö liha lautasilla?

Ukrainan sota saattaa näkyä myös suomalaisten lautasilla. Suomi on hyvin riippuvainen Venäjältä tulevista lannoitteiden raaka-aineista. Lannoitepula yhdistettynä viljan hinnannousuun saattaa vaikuttaa kuluttajahintoihin. Eläinperäisiin tuotteisiin vaikuttaa myös rehujen hinnan nousu. Siksi erityisesti lihan hinta saattaa nousta Suomessa ja tuotanto mahdollisesti supistua, jotta viljaa riittää ihmisten ravinnoksi.  

”Lihan kulutus voi laskea, jos hinnat nousevat. Tämä voi nopeuttaa siirtymää kohti kasvipainotteisempaa, ympäristöystävällisempää ja terveellisempää ruokavaliota”, Luukkonen sanoo. 

Omavaraisuutta on mahdollista edistää kotimaisten kasvituotteiden kulutusta lisäämällä. Lisäksi ympäristön näkökulmasta kotimaisia kaloja, kuten muikkua, silakkaa, särkeä, lahnaa, ahventa ja haukea voisi syödä nykyistä enemmän. Päättäjiltä kaivataan toimenpiteitä, kuten patojen purkamisen edistämistä ja kalastuksen sääntelyn parantamista, joilla voidaan turvata kotimaisten kalakantojen tuottavuus. 

Myös globaali ruokajärjestelmä on kriisissä Ukrainan sodan seurauksena. Esimerkiksi viljojen ja öljysiementen tarjonta on vähentynyt dramaattisesti ja elintarvikkeiden ja lannoitteiden hinnat nousevat jyrkästi. Tämä vaikuttaa globaalisti saatavilla olevaan ruuan määrään jo nyt ja lisää nälänhätää. 

Vaikutukset politiikkaan

Sota vaikuttaa myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävään politiikkaan niin kotimaassa kuin EU-tasolla. Esimerkiksi EU:n valmisteleman luonnon ennallistamislainsäädännön julkistus on siirtynyt tulevaisuuteen, ja moni valtio yrittää vaikuttaa nyt tärkeän lakipaketin sisältöön.  

“Päättäjien on kyettävä tekemään kestäviä ratkaisuja, jotka luovat perustan luonnon elinvoimaisuudelle ja siten myös luonnonvarojen kestävälle käytölle”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo. 

”Olemme järkyttyneitä sodasta, joka rikkoo YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta. Tuomitsemme väkivallan siviileitä kohtaan ja vaadimme nopeaa ja rauhanomaista ratkaisua. Samalla on selvää, ettei toimia luontokadon pysäyttämiseksi tai ilmastokriisin hillitsemiseksi voi lykätä. Nykyinen tapamme elää uhkaa luontoa ja sitä kautta myös meitä ihmisiä. Siksikin arvostamme ulkoministeriön päätöstä viime viikolla kaksinkertaistaa kansainvälisen ilmastorahoituksen määrä. Se on vahva teko globaalin tasa-arvon edistämiseksi”, Rohweder sanoo.