Mikä on MISU ja miksi sinun mielipiteelläsi siitä on merkitystä?
Juuri nyt on syytä kääntää katseet suomalaisiin metsiin ja maatalouteen ja niiden rooliin ilmastokriisin hillinnässä. Sinun mielipiteelläsi on väliä. Tässä artikkelissa kerromme, miksi Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) on tärkeä ja kuinka sen sisältöön voi vielä vaikuttaa.
Mikä on MISU?
Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut luonnoksen Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU). Suunnitelmassa määritetään toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen lisäämiseksi maa- ja metsätaloudessa sekä muussa maankäytössä. Luonnosta voi kommentoida lausuntopalvelussa 18. toukokuuta 2022 asti.
”Tähän asti suunnitelmaa on valmisteltu julkisuudelta piilossa. Tämän ensimmäisen MISUn lausuntokierros on ainutlaatuinen vaikuttamismahdollisuus”, sanoo WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.
”Siksi kannustan kaikkia tutustumaan MISU-luonnokseen ja lähettämään kommentteja valmistelusta vastaaville virkahenkilöille.”
Miksi lähettää oma lausunto?
Luonto on tärkein liittolaisemme ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hyvinvoivat ekosysteemit, kuten valtameret ja metsät, sitovat merkittäviä määriä hiilidioksidia ilmasta. Maankäytön myötä ekosysteemeistä voi kuitenkin tulla merkittäviä päästölähteitä. Näin käy, jos metsää hävitetään ja turvemaita ojitetaan esimerkiksi viljelykäyttöön.
Suomen metsät ovat kokonaisuudessaan hiilinielu, jota hakkuut heikentävät. Suojellussa metsässä hiili pysyy varastoituneena satoja vuosia. Hiilinieluihin vaikuttaa myös se, mihin puuta käytetään, sillä puutuotteisiin varastoitunut hiili on mukana maankäyttösektorin päästölaskelmissa.
Maatalousmaa taas on merkittävä päästölähde. Se johtuu siitä, että maataloudessa viljellään ojitettuja turvepeltoja, joiden orgaaninen aines hajoaa.
”Nyt on korkea aika kiinnittää huomiota siihen, mitä maankäyttösektorilla voidaan tehdä päästöjen vähentämiseksi ja hiilen sidonnan tehostamiseksi. Päästökauppasektorin ja liikenteen päästöt ovat olleet useita vuosia laskevalla uralla, mutta metsänhoidon ja maatalouden ilmastovaikutuksiin ei ole haluttu puuttua”, Nordman sanoo. WWF Suomi valmistelee myös omaa lausuntoaan luonnoksesta.
”Ilmastokriisi näkyy jo myös Suomessa. Siksi näitä toimia ei voi enää siirtää tulevaisuuteen, vaan ne on tehtävä nyt.”
Miten lausua MISUsta?
Kätevin tapa on mennä Lausuntopalvelu.fi -verkkopalveluun. Siellä ovat MISU-suunnitelmaluonnoksen asiakirjat sekä lomake kommenttien lähettämiseen.
Lausuntokierroksen jälkeen ilmastosuunnitelman käsittely siirtyy hallitukseen.
”Myös siinä vaiheessa jokainen kansalainen saa ja voi vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja kertoa näkemyksensä luonnoksesta”, Nordman muistuttaa.
WWF:n mielestä tärkeitä kohtia MISU-luonnoksessa:
- Toimenpiteillä tavoitellaan vain 3 Mt CO2-ekv. suuruista vuosittaista ilmastovaikutusta vuoteen 2035 mennessä. Metsissä ja pelloilla olisi potentiaalia vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa huomattavasti enemmän.
- Metsien suojelualueverkostoa tulisi laajentaa ja suojelua kohdentaa metsiin, joita säästämällä saadaan monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi aikaan merkittäviä ilmastohyötyjä. Nyt suojelua ei suunnitelmassa edistetä.
- Suunnitelmasta puuttuu kannanotto metsien hakkuumääriin. Hakkuiden lisääminen on merkittävin metsien hiilinieluja vähentävä tekijä. Siksi hiilivarastojen edistämisen pitkäikäisissä puutuotteissa tulisi nojata metsäteollisuuden rakennemuutokseen, ei lisähakkuisiin.
- Metsäkadon ehkäisyksi tulisi ottaa heti käyttöön tehokkain keino eli maankäytön muutosmaksu, jolla metsien raivaamista muuhun käyttöön voidaan ehkäistä.
- Siirtyminen pidempiin kiertoaikoihin talousmetsissä tuottaa merkittäviä ja välittömiä ilmastohyötyjä. Kiertoajalla tarkoitetaan talousmetsän uudistamisen ja sitä seuraavan avohakkuun välistä aikaa. Mitä pidempää metsän annetaan kasvaa, sitä enemmän se ehtii sitoa hiiltä maaperään ja puustoon. Kiertoajan pidentämistä tulisi aktiivisesti kannustaa valtion toimenpiteillä.
- Metsien jatkuvaa kasvatusta ojitetuilla turvemailla voidaan edistää enemmän kuin on ehdotettu.
- Vesistö- ja monimuotoisuusriskien vuoksi on huolestuttavaa, että metsien lannoitusta halutaan suunnitelman luonnoksessa lisätä voimakkaasti.