Näkökulma: Kansallispuiston perustaminen Evolle kannattaa

Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Lajien lisäksi uhattuina ovat itse metsät, lajien elinympäristöt. Lähes 80 prosenttia metsäisistä luontotyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi.

Iso ongelma metsäluonnon kannalta on, että tällä hetkellä Suomen metsiä on suojeltu liian vähän. Tilanne on erityisen huono Etelä-Suomessa, jossa vain alle kolme prosenttia metsistä on suojeltu. EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteena on suojella maa-alueista 30 prosenttia, josta kolmasosa tiukasti.

Etelä-Suomessa metsien omistus jakautuu noin puolen miljoonan metsänomistajan kesken. Tämän takia suojelun toteuttaminen on valtion mailla vaivattomampaa kuin yksityismailla. Valtion mailla on Etelä-Suomessakin jäljellä alueita, jotka ovat pinta-alaltaan suhteellisen laajoja ja joilla on säilynyt tärkeitä luontoarvoja. Yksi parhaista alueista Etelä-Suomessa on Evon alue, jossa on jo suojeltu pieninä palasina erittäin arvokkaita metsiä. Näiden alueiden suojelun laajentaminen parantaisi merkittävästi metsälajiston tilaa.

Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö selvittävät parhaillaan Evon alueen kehittämistä. Valtio omistaa Evolla 8 500 hehtaaria metsää, josta tiedekansallispuiston perustamista selvittänyt työryhmä esitti suojeltavaksi erilaisilla rajausvaihtoehdoilla noin 5 000 hehtaaria. Jos tällainen pinta-ala suojeltaisiin ja alueelle perustettaisiin kansallispuisto, Evolle mahtuisi sen lisäksi edelleen hyvin myös muuta virkistyskäyttöä, metsästystä, tapahtumia sekä opetus- ja tutkimustoimintaa.

Kansallispuiston perustamista Evolle tukee myös se, että kansallispuistot tuovat tutkitusti tuloja aluetalouteen. Kansallispuisto on tunnettu ja arvostettu brändi, jota kannattaa hyödyntää.

Mai Suominen

johtava metsäasiantuntija

050 322 4363

mai.suominen@wwf.fi

Juttu on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien mielipidesivulla 30.4.2022