YK:n luontoneuvottelut uhkaavat epäonnistua – jarruina Brasilia ja kiistat rahoituksesta
Kun Suomessa nautittiin aurinkoisesta juhannussäästä, Nairobissa maailman luontosopimuksesta neuvottelevat osapuolet tuskastuivat hitaaseen edistymiseen ja joidenkin maiden viivytystaktiikkaan. WWF pelkää YK:n luontoneuvottelujen kunnianhimoisten tavoitteiden murentuvan.
YK:n biodiversiteettisopimuksen välineuvottelut päättyivät tänään Nairobissa Keniassa. Neuvotteluissa ei tapahtunut riittävää edistystä ajatellen Kanadassa joulukuussa järjestettävää YK:n huippukokousta, missä kansainvälisen yhteisön tulisi linjata uudet tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ja luonnon tilan parantamiselle.
”Nykyisellä luonnoksella emme saa aikaan sopimusta, jolla luonnon köyhtyminen voitaisiin pysäyttää. Tavoitteet vuosille 2030 ja 2050 ovat periaatteessa olemassa, mutta ne ovat ristiriitaisia. Nyt luonnoksessa on mukana kaikkien osapuolien toivomia asioita, jolloin tärkeimmät asiat uhkaavat hämärtyä”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka osallistui neuvotteluihin osana Suomen valtuuskuntaa.
Yksi neuvottelujen suurimmista jarruista on ollut Brasilia, joka on tarkoituksellisesti sekoittanut pakkaa ja viivästyttänyt neuvottelujen edistymistä. Tarvaisen mukaan Brasilian ja muiden jarruttavien maiden vastinpariksi tarvitaan nyt tiukkaa otetta muilta mailta, sillä monet eivät vielä esittäneet kantojaan Nairobissa. Etenkin niiden valtioiden, joiden johtajat ovat allekirjoittaneet Leaders’ Pledge for Nature -sitoumuksen, tulee astua esiin. Tähän joukkoon lukeutuu myös Suomi, joka osallistuu neuvotteluihin osana EU:ta.
”Suomella on ollut erinomainen ote neuvotteluissa, mutta valitettavasti kokonaiskuvassa poliittinen tahto turvata luontoa oli Nairobissa täysin kateissa. Jos aiomme mitenkään selvitä luonto- ja ilmastokriiseistä, jotka ihminen on toiminnallaan aiheuttanut, yhteisen sävelen on löydyttävä”, Tarvainen sanoo.
Neuvotteluissa suureksi kiistakapulaksi muodostui rahoitus. Maat eivät ole valmiita lupaamaan riittävästi rahoitusta luontokatoa pysäyttäviin toimiin kansallisesti ja kansainvälisesti.
”Rahoituksesta on tullut muna-kana-tyyppinen ongelma kehittyvien ja kehittyneiden maiden välille. Kehittyvät maat vaativat päätöstä rahoituksesta ennen kuin voivat sitoutua kunnianhimoisiin tavoitteisiin, kun taas kehittyneet maat haluavat ensin asettaa tavoitteen, sitten vasta päätöksen rahoituksesta. Vaikuttaa siltä, että nyt tarvitaan korkeamman tason poliittista tukea, jotta tämä ongelma voidaan ratkaista. Ilman sitä neuvottelut ei etene”, Tarvainen kertoo.
Nairobin välineuvottelujen valonpilkahduksiksi jäivät tuki tasa-arvon ottamiselle mukaan sopimukseen sekä alkuperäiskansojen roolin vahvempi tunnistaminen, jotka kummatkin ovat olleet tärkeitä tavoitteita WWF:lle ja muille kokoukseen osallistuville kansalaisjärjestöille. Ennen Montrealin huippukokousta maailman valtioiden pitää kuitenkin ratkaista vielä monta avointa kysymystä.
”Edellä mainittujen lisäksi toimeenpano on yksi. Tavoitteet ovat nyt täysin toteuttamiskelvottomia, jos niiden toimeenpanosta ei ole yhteisiä pelisääntöjä. Toimeenpanosta ei päästy keskustelemaan kunnolla, kun rahakiista hiersi kivenä neuvottelijoiden kengässä”, sanoo Tarvainen.
”Tämä sopimus ja sen tavoitteet ovat mahdollisuus, jota ihmiskunta ei saa hukata. Luonto on hyvinvointimme, terveytemme ja taloutemme perusta”, hän jatkaa.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!