Mittava padonpurku jatkuu Hiitolanjoella: Lahnasenkosken pato väistyy äärimmäisen uhanalaisen Laatokan järvilohen tieltä
Hiitolanjokeen rakennetut padot ovat tukkineet Laatokan järvilohen pääsyn kutualueilleen 1900-luvulta saakka. Äärimmäisen uhanalainen vaelluskala alkoi lisääntyä alueella heti viime syksynä, kun ensimmäinen pato oli purettu. Nyt vuorossa on seuraavan padon purku.
Suururakka äärimmäisen uhanalaisen järvilohen lisääntymisympäristöjen puolesta Rautjärven Hiitolanjoella saa tänä syksynä jatkoa, kun joessa sijaitseva Lahnasenkosken pato puretaan. Isokokoisen padon massiivinen purkutyö on alkanut työpadon rakentamisella ja jatkuu koko syksyn.
Kyseessä on sekä kooltaan että merkitykseltään ainutlaatuinen padonpurkuprojekti Suomessa. Lahnasenkoski on toinen Hiitolanjoen kolmesta purettavasta padosta. Viime syksynä Hiitolanjoesta purettiin Kangaskosken pato ja syksyllä 2023 poistetaan kolmas ja viimeinen Ritakosken pato. Vapaana virratessaan Hiitolanjoesta muodostuu eteläisen Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen upea koskireitti, jonka yhteenlaskettu pudotuskorkeus on jopa 18 metriä. Joesta odotetaankin Rautjärvelle houkuttelevaa matkailu- ja virkistysaluetta niin paikallisten kuin turistienkin käyttöön.
Laatokan järvilohelle vapautuva Hiitolanjoki on elintärkeä. Suomen ja Venäjän rajan ylittävä Hiitolanjoki on yhteensä 53 kilometriä pitkä, ja 9 kilometriä siitä virtaa Suomen puolella. Kalalajille on luontaista nousta Venäjän puolella sijaitsevasta Laatokan järvestä kutemaan Hiitolanjoelle ja sitä pitkin Simpeleenjärvelle ja Torsanjärvelle. Jokeen 1900-luvulla raudasta ja betonista rakennetut jykevät padot ovat kuitenkin estäneet Laatokan järvilohen vaelluksen ja sitä myötä myös lisääntymisen. Laatokan järvilohi onkin tätä nykyä äärimmäisen uhanalainen. Patojen purkamisen seurauksena jokeen muodostuu runsaasti uusia lisääntymisalueita lohelle. Myös niin ikään uhanalaisen taimenen tiedetään hyötyvän Hiitolanjoen kutupaikoista.
Viimesyksyinen Kangaskosken padon purkaminen Hiitolanjoesta osoitti saman tien, miten tehokkaasti elinympäristöjen turvaaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja.
”Laatokan uhanalaiset vaelluskalat, järvitaimen ja järvilohi lisääntyivät heti puretun Kangaskosken padon tilalle syntyneessä koskessa”, iloitsee WWF Suomen meri- ja sisävesityön ohjelmajohtaja Sampsa Vilhunen. Lahnasenkosken purun odotetaan parantavan vaelluskalojen elinoloja vielä lisää.
Patojen purku on ollut paikallisten aktiivien unelma ja pitkäjänteisen työn kohde vuosikymmenien ajan. Hanke nytkähti toden teolla eteenpäin, kun padoista tehtiin kaupat kesällä 2019 usean rahoittajan yhteisvoimin. WWF Suomi on hankkeessa mukana yhtenä suurimmistä rahoittajista Lassi Leppisen säätiön lahjoituksen turvin.