WWF:n Luontolivessä jälleen uutta: Parrasvaloissa petovahteina toimivat laamat
WWF:n Luontoliven laamakamerassa yleisö pääsee seuraamaan laitumella käyskenteleviä laamoja, joiden tehtävänä on suojella monisatapäistä lammaslaumaa suurpedoilta. Yleisöltä kaivataan havaintoja laamojen käyttäytymisestä sekä siitä, jos kuviin saapuu petoeläin.
Mikkolan tilan laitumilla on kesätöissä kaksi laamaa, Jingo ja Timotei. Keskiviikosta 17. elokuuta alkaen kaksikko tähdittää WWF:n Luontoliven uutuuskameraa, kun yleisölle aukeaa livekuva laitumelta, missä laamat toimivat lammaslauman vartijoina. Kamera seuraa ja kerää havaintoja laamojen laumanvartijataidoista ja parhaimmillaan myös auttaa selvittämään, mitä tarkalleen tapahtuu, jos peto löytää lauman luokse.
Mikkolan tilan läheisyydessä tiedetään nykyisin elävän jopa kaksi susilaumaa sekä ilveksiä ja ahmoja. Heinäkuussa susi pääsi karitsojen aitaukseen, jolloin 190 karitsan laumasta viisi sai surmansa, neljä haavoittui ja useita kymmeniä karkasi. Laamat vartioivat tuolloin toista laumaa, joten ei tiedetä, miten ne olisivat kyseisessä tilanteessa käyttäytyneet. Laamat kuitenkin siirrettiin karitsoja kaitsemaan välittömästi tapahtuneen jälkeen, mikä antoi tilaa pyörittäville Peppi ja Marko Laineelle vihiä laamojen laumanvartijan ominaisuuksista.
”Lampailla ja laamoilla tuntui olevan selkeä työnjako. Karitsat jäivät nukkumaan rinteessä sijaitsevan laitumen yläpäähän, kun taas laamat jäivät alas jokirantaan vartioimaan, ja nukkuivat juuri siellä, mistä susi oli mitä todennäköisimmin tullut laitumelle”, Peppi Laine kertoo.
Laamat Jingo (vas.) ja Timotei pitivät seuraa WWF:n kehityspäällikkö Justus Hyväriselle laamakameran asennuksen aikana.
Ratkaisuja petojen ja lampaiden rinnakkaiseloon
WWF:n livekameran lisäksi lammaslaitumelle on asennettu yhteistyössä Elisan kanssa useita riista- ja valvontakameroita. Näin livekuvan lisäksi saadaan talteen tärkeitä tapahtumia laidunten liepeiltä, missä petoja voisi liikkua.
”Riista- ja valvontakameroita käytetään nykyisin perinteisen valvonnan ja metsästysharrastuksen lisäksi myös luontobongaamiseen, sillä kuvaaminen onnistuu niillä hienosti myös pidempien etäisyyksien välillä. Riistakameran monipuolisempi hyödyntäminen on hieno esimerkki siitä, miten perinteisempi teknologia voi auttaa ratkaisemaan uudenlaisiakin ongelmia”, kommentoi Elisan älykkään elämän liiketoiminnasta vastaava johtaja Olli-Pekka Nokkonen.
Myös kameraa seuraava yleisö voi auttaa havainnoissa. Kiinnostavaa on esimerkiksi saada tietoa, miten laamat liikkuvat suhteessa lampaisiin ja millaisin elein ne tarkkailevat liikettä ja tapahtumia laitumella ja sen ulkopuolella. Miten ne esimerkiksi reagoivat petojen lisäksi myös muihin mahdollisiin laitumen lähistöllä liikkuviin eläimiin ja ihmisiin?
”Ja jos tulee havaintoja petoeläimistä, se olisi ehdottomasti tärkeää tietää”, lisää WWF:n suojeluasiantuntija Eeva-Liisa Korpela.
Laamojen kokeilu laumanvartijana on osa WWF:n koordinoimaa ja ympäristöministeriön rahoittamaa hanketta. Hankkeen tarkoituksena on löytää eläintiloille toimivia ratkaisuja rauhallisempaan rinnakkaiseloon suurpetojemme kanssa. Jos laumanvartijaeläinten käyttö lisääntyisi, se voisi suojella lampaiden lisäksi myös uhanalaista sutta, kun vahinkoperusteisille tappoluville ei olisi yhtä lailla tarvetta.
”Ja kun lampaat saavat laiduntaa turvallisesti, ne voivat rauhassa hoitaa uhanalaisia perinneympäristöjämme. Laiduntaminen luo edellytykset kukkaniittyjemme ja niiden rikkaan lajiston säilymiselle myös tulevaisuudessa”, Korpela sanoo.
WWF:n Luontoliven teknisestä toteutuksesta vastaavat WWF, Live Eye ja Pukki Visuals. Elisa tukee laamakameraa tarjoamalla kameroita ja teknisiä ratkaisuita livekameran valvonta-alueen laajentamiseen.
Kamera on auki osoitteessa wwf.fi/luontolive/laama.
Katso luontoa suorassa lähetyksessä!
Klikkaa WWF:n Luontoliveen katsomaan, mitä lajeja voit seurata suorassa lähetyksessä juuri nyt.