30 hyvää uutista luonnonsuojelusta vuodelta 2022
Olemme tehneet tänäkin vuonna hartiavoimin töitä luonnonsuojelun eteen niin Suomessa kuin maailmalla. Kokosimme yhteen 30 luonnonsuojelun saavutusta kuluneelta vuodelta. Nämä saavutukset ovat mahdollisia tukijoidemme ja yhteistyökumppaneidemme ansiosta.
1. Äärimmäisen uhanalainen naali pesi Suomessa ensi kertaa yli 25 vuoteen
Pohjois-Suomesta saatiin tänä vuonna merkittäviä uutisia, kun Suomessa varmistui naalin onnistunut pesintä ensi kertaa yli 25 vuoteen. Enontekiön tunturialueella syntyi kesällä kolme poikasta, jotka tallentuivat hyvin etäältä otettuun kuvaan. Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja sen paluu on pitkäjänteisen luonnonsuojelun tulosta. Jotta pesintä ei jäisi ainoaksi ja kanta elpyisi, naali tarvitsee ainakin toistaiseksi jatkuvaa apua ja suojelua. Yksi tärkeimmistä suojelutoimista ovat naalin esiintymisalueille ja vanhojen pesäpaikkojen läheisyyteen vietävät ruokinta-automaatit. Naalin suojelussa on auttanut merkittävä lahjoitus Fjällrävenin Arctic Fox Initiativelta.
2.-5. Suomessa suojelimme uhanalaisia eläimiä monin eri tavoin sekä ennallistimme ja kunnostimme suomalaista luontoa ja perinnemaisemaa talkoovoimin.
2. Saimaannorpille syntyi 92 kuuttia
Saimaannorpille syntyi tänä vuonna arviolta 92 kuuttia. Kaikkiaan kanta on kasvanut noin kymmenellä yksilöllä vuoden takaisesta, ja Saimaalla uiskentelee nyt 430–440 norppaa. Osallistumme saimaannorpan pesintää avittavien apukinosten kolaamiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla vuosittain. Tänä vuonna olemme lisäksi naaranneet haamuverkkoja, eli unohtuneita tai karkuun päässeitä pyydyksiä Saimaalla ja vedonneet Saimaalla kalastavia jättämään norpille vaaralliset verkot kuivalle maalle. Julistimme myös pesimärauhan saimaannorpille helmikuussa jo 29. kerran.
3. Kunnostimme suomalaista luontoa
Yli 300 vapaaehtoista auttoi uhanalaisia lajeja ja luontotyyppejä talkoissamme muun muassa kunnostamalla perinnemaisemia ja metsäpuroja, sekä poistamalla vieraslajeja. Järjestimme noin viikon mittaisia talkooleirejä yhdessä Metsähallituksen kanssa Liesjärvellä, Utissa, Nuuksiossa, Evolla ja Sundholmissa. Esimerkiksi Evolla kannoimme uhanalaisille vaelluskaloille kutusoraikkoa ja poikaskiviä yhteensä noin 57 tonnin edestä kolmessa eri koskessa.
4. Susien kannanhoidolliset kaatoluvat jäädytettiin
Viime talvelle myönnetyt neljä suden kannanhoidollista kaatolupaa herättivät paljon keskustelua julkisuudessa. Lähetimme yhdessä Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton kanssa Euroopan komissiolle yhteisen kantelun maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä kaatoluvista, sillä ministeriön päätös rikkoi mielestämme EU:n luontodirektiiviä sekä luontodirektiivin tulkinnasta annettuja tuomioistuinten ratkaisuja. Lopulta susien henki säästyi, kun hallinto-oikeudet määräsivät suden kannanhoidolliset kaatoluvat täytäntöönpanokieltoon.
5. Suojelimme kiljuhanhea yhdessä paikallisten metsästäjien kanssa
Kaksi äärimmäisen harvinaista kiljuhanhea pysähtyi syysmuutollaan Oulun Liminganlahdella viime syksynä. Kyseessä on jo kolmas peräkkäinen syksy, kun alueella lepäilee kiljuhanhia. Kiljuhanhityöryhmämme oli paikalla tarkkailemassa lintuja. Tänäkin vuonna teimme yhteistyötä paikallisten metsästäjien kanssa. Metsästystoimijoiden, WWF:n ja Riistakeskuksen yhteisessä viestiryhmässä varoitetaan metsästäjiä kiljuhanhien saapumisesta.
6. Rakensimme kosteikoita vähentämään Itämeren kuormitusta
Rakennutimme Länsi-Uudellemaalle 10 kosteikkoa ja muuta vesiensuojelukohdetta yhdessä paikallisten maanomistajien kanssa. Kosteikot pidättävät pelloilta ja metsistä valuvaa vettä ja ravinteita pesusienen lailla ja vähentävät siten Itämeren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Lisäksi kosteikot tarjoavat elinympäristöjä esimerkiksi vesi- ja kahlaajalinnuille, jotka voivat pesiä, kasvattaa poikasiaan, hankkia ravintoa ja levähtää kosteikoilla sekä parantavat rannikon kosteikkoihin kutevien kalojen, kuten haukien, elinolosuhteita. Järjestömme 50-vuotisjuhlan kunniaksi rakennutimme pandan pään muotoisen kosteikkosaaren (kuvassa).
7.-11. Suojelimme Itämerta muun muassa rakentamalla ravinnekuormitusta vähentäviä kosteikoita, istuttamalla meriajokkaita, kouluttamalla öljyntorjuntajoukkoja ja järjestämällä muoviroskan keruutalkoita.
7. Aloitimme uuden hankkeen metsätalouden vesistökuormituksen vähentämiseksi
Kaksi ja puoli vuotta kestävän Metsälähde-hankkeemme tavoitteena on vähentää metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, tunnistaa metsissä sijaitsevat herkät vesistötyypit sekä mahdollisuudet tehostaa metsätalouden vesiensuojelua. Tulemme rakentamaan esimerkiksi ravinteita ja kiintoaineita imeviä kosteikoita ja kunnostamaan metsissä virtaavia vesistöjä.
8. Autoimme Itämerta järjestämällä muoviroskatalkoita
Järjestimme vapaaehtoisten kanssa viidet muoviroskan keruutalkoota Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Itämeren yleisimmät muoviroskat ovat syömisestä, juomisesta tai tupakoinnista aiheutuvaa jätettä. Myös tieliikenteestä, lumenkaadosta ja rakennustyömailta tulee muoviroskaa mereen. Osallistuimme myös Rakennusteollisuus ry:n Siisti raksa – kampanjaan, joka lisäsi tietoisuutta siitä, miten rakennusjätettä voi vähentää.
9. Meriajokasistutukset auttavat Itämerta ja ehkäisevät ilmastonmuutosta
Itämeren pohjaan istuttamamme meriajokkaat voivat syksyllä tekemiemme tarkastussukellusten mukaan hyvin. Kahdella kohteella kolmesta istutukset ovat onnistuneet ja meriajokkaat tekevät arvokasta tehtäväänsä meren pohjassa. Meriajokas on Itämeren avainlaji, josta monet eliöt ovat riippuvaisia – ne ovat kuin Itämeren vastine tropiikin koralliriutoille. Meriajokasniityt lisäävät vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja sitovat myös tehokkaasti hiiltä ja ravinteita. Näin ne ehkäisevät myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
10. Koulutimme uusia vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoihin
Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukkomme ovat valmiina toimimaan, jos Itämerellä tapahtuu öljyonnettomuus. Vuonna 2022 koulutimme satoja uutta vapaaehtoista öljyntorjuntajoukkoihin. Lisäksi järjestimme kaksi koulutusta öljyyntyneiden lintujen puhdistamisesta. Onnettomuuden sattuessa vesilinnut kärsivät eniten, joten koulutetut vapaaehtoiset ovat eturintamassa torjumassa öljyonnettomuuden tuhoja. Öljyntorjuntajoukkoihimme kuuluu yli 10 000 koulutettua vapaaehtoista.
11. Kunnostimme Peukalojokea yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa
Käärimme hihat ja kunnostimme kaksipäiväisissä talkoissa Puumalan Peukalojokea yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa. Talkoissa monipuolistettiin jokiuoman rakennetta kivien, puiden ja syvänteiden avulla ja rakennettiin kaloille kutusoraikkoja, joissa ne voivat lisääntyä. Talkoot liittyivät WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin yhteiseen Metsäpurojen puolesta -yhteistyöhön, jonka tavoitteena on kolmen vuoden ajan ennallistaa kohti luonnontilaa pääasiassa metsissä sijaitsevia pienvesistöjä, jotka ovat tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille. Ensimmäisen yhteistyövuoden tuloksena syntyi kutusoraikkoja ja kunnostettuja virtavesiuomia satojen metsäpurometrien matkalta.
12. Hiitolanjoesta on tulossa uhanalaisten kalojen paratiisi
Etelä-Karjalan Hiitolanjoesta on hyvää vauhtia muodostumassa uhanalaisten vaelluskalojen paratiisi. Vuonna 2021 puretun Kangaskosken padon alueella mitattiin viime kesänä ennätyssuuria poikastiheyksiä, kun uhanalaiset vaelluskalat pääsivät vihdoin kutemaan ennallistettuun koskeen. Tänä syksynä purettiin Lahnasenkosken pato, ja suuret järvilohet uivat ennallistettuun koskeen miltei heti sen jälkeen, kun siihen pääsettiin taas vettä. Hiitolanjoen viimeinen pato, Ritakosken pato, puretaan syksyllä 2023. Energiantuotannon kannalta merkityksettömien patojen purkaminen on osoittautunut parhaaksi keinoksi suojella uhanalaisia vaelluskaloja ja antaa niille mahdollisuus päästä lisääntymään luonnollisesti.
13.-14. Suojelimme uhanalaisia kaloja patojen purun lisäksi niin kutusoraikoita kunnostamalla kuin vaikuttamistyölläkin.
13. Erävoitto ankeriaan suojelussa
Äärimmäisen uhanalaisen ankeriaan määrät ovat nykyisin enää muutamia prosentteja siitä, mitä ne olivat vielä muutamia vuosikymmeniä sitten. Suomi siirtyi ankeriaan suojelussa maailman kärkijoukkoihin, kun valtioneuvosto päätti kesällä kieltää ankeriaan kalastuksen Suomessa kokonaan lukuun ottamatta heinäkuuta. Kiellon toimeenpaneva asetus astui voimaan elokuun alusta alkaen. Olemme ajaneet ankeriaan täysrauhoitusta jo yli 10 vuotta, ja nyt voimaan tullut asetus on tärkeä askel sitä kohti.
14. Toiveikkaita uutisia vaellussiioille
Erittäin uhanalaisista vaellussiioista saatiin lokakuun alussa toiveikkaita uutisia. Valtioneuvosto hyväksyi kalastusasetuksen päivityksen, joka nostaa siian verkkokalastuksessa käytettävää yleistä solmuväliä 43 millimetristä 45 millimetriin. Kalaverkon millit ovat siioille elämän ja kuoleman kysymyksiä: ne määrittävät, minkä kokoista ja ikäistä kalaa pyydyksiin jää. Asetuksen tavoitteena on vähentää nuorten yksilöiden kalastusta. Tärkeät emosiiat ovat vähentyneet huolestuttavasti, ja Pohjanlahdella pyydyksiin jää pääosin nuorta ja pienikokoista kalaa. Keskustelu siian verkkokalastuksen kestävyydestä käynnistyi pitkälti aloitteestamme jo vuonna 2011.
15. Nepal tuplasi tiikerien määrän
Nepal ylitti kirkkaasti tavoitteen kaksinkertaistaa tiikerien määrä vuoteen 2010 verrattuna, jolloin maassa arvioitiin elävän 121 tiikeriä. Tällä hetkellä Nepalissa elää arviolta 355 luonnonvaraista tiikeriä. Onnistumisen taustalla ovat tiikerin elinympäristöjen ja niitä yhdistävien metsäkäytävien suojelu sekä yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa muun muassa laittoman villieläinkaupan kitkemiseksi. Meillä Suomessa on kunnia olla osa tätä menestystarinaa, sillä olemme tukeneet Nepalin työtä tiikerien suojelemiseksi jo parinkymmenen vuoden ajan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin ja kummien tuella.
16.-21. Maailmalla olemme saavuttaneet tuloksia suojelemalla monille lajeille ja ihmiselle tärkeitä elinalueita sekä auttamalla uhanalaisia eläimiä monin tavoin.
16. Gangesindelfiinit palasivat Narayani-jokeen Nepalissa
Erittäin uhanalainen gangesindelfiini, jota ei ole nähty kymmeneen vuoteen Narayanin alueella Nepalissa, on kuvattu Kali Gandaki -joessa, jota myös Narayani-joeksi kutsutaan. Paikallinen luonto-opas Tek Mahato sai useita kuvia gangesindelfiinistä. Tärkeä havainto osoittaa, että jokidelfiinien suojelu on tuottanut tulosta. Suojelemme kansainvälisen verkostomme voimin uhanalaisia jokidelfiinejä sekä Aasiassa että Etelä-Amerikassa.
17. Sarvikuonojen määrä kasvoi
Nepalissa tehdyn sarvikuonolaskennan mukaan sarvikuonoyksilöiden määrä kasvoi koko Nepalissa 645 sarvikuonosta 752 yksilöön kuudessa vuodessa. Suklaphantan kansallispuistossa populaatio oli kasvanut kahdeksasta yksilöstä 17 sarvikuonoon. Myös Itä-Afrikassa sarvikuonoja elää nyt aiempaa enemmän. Neljän vuoden aikana populaatio on kasvanut 250 yksilöllä. Merkittävä syy lajimäärien kasvuun on salametsästyksen vähentyminen, minkä eteen hankkeissa on tehty paljon töitä. Oppeja Nepalin menestystarinasta on jaettu Itä-Afrikan viranomaisille.
18. Uhanalainen pörhöhäntäkenguru kotiutuu vanhoille elinalueilleen
Kollegamme Australiassa näyttävät onnistuneen uhanalaisen pörhöhäntäkengurun palauttamisessa entiselle elinalueelleen Yorken niemimaalle Etelä-Australiassa. Laji oli hävinnyt alueelta yli sata vuotta aiemmin ihmisen toiminnan seurauksena. Australiasta kantautui keväällä uutisia, että luontoon päästetyt pörhöhäntäkengurut voivat hyvin. Pörhöhäntäkenguru myllertää maata tehokkaasti ja luo näin paremmat itämis- ja kasvuolosuhteet siemenille ja taimille. Lisäksi ne syövät esimerkiksi rikkaruohojen mukuloita ja estävät näin rikkaruohojen leviämisen. Pörhöhäntäkengurut näyttävätkin jo lyhyessä ajassa tehneen hyvää alueen maaperälle.
19. Norsujen populaatiot kasvaneet hankealueillamme
Norsujen määrä on kasvanut ja salametsästys vähentynyt tukemillamme alueilla Itä-Afrikassa. Tällä hetkellä norsupopulaatio Keniassa on 36 000 yksilöä, Tansaniassa 60 000 ja Ugandassa 3 600. Kantojen arvioidaan olevan vakaita kaikissa kolmessa maassa. Kantojen kasvu on selvä merkki suojelutyön onnistumisesta ja kertoo myös siitä, että lajien elinympäristöt ovat hyvässä tilassa. Kukoistavat elinympäristöt auttavat muitakin lajeja selviytymään ja takaavat hyvinvointia myös alueen ihmisille.
20. Suojelimme yli kaksi miljoonaa hehtaaria sademetsää
Viimeisten neljän vuoden aikana olemme suojelleet WWF Suomen tuella yli 2,5 miljoonaa hehtaaria sademetsää Himalajan, Borneon, Mekongin jokialueen ja Itä-Afrikan alueilla. Metsiensuojelu näillä seuduilla on ensiarvoisen tärkeää, sillä sademetsät ovat monimuotoisuudeltaan äärimmäisen runsaita ja koti lukuisille uhanalaisille lajeille orangeista tiikereihin ja sarvikuonoihin. Lisäksi ne parantavat paikallisten ihmisten hyvinvointia tarjoamalla esimerkiksi ravintoa ja elinkeinoja. Suurimman osan metsistä suojelimme Indonesian arvokkailla sademetsäalueilla Borneon saarella, missä metsäkadon riski on maailman suurimpia.
21. Mekongin alueelta poistettu merkittävästi ansoja
Tuemme Kaakkois-Aasiassa sijaitsevalla Mekongin alueella laittomien ansojen poistamista uhanalaisten lajien suojelemiseksi. Saimme keväällä raportin loppuvuoden 2021 saavutuksista alueella. Tukemamme partiot poistivat tai tekivät vaarattomiksi 4 073 ansaa Annamin ylängön keskiosissa. Itäisellä tasangolla Kambodžassa ja Vietnamissa 6 511 ansaa poistettiin tai tehtiin vaarattomaksi. Partiot myös pelastivat ansoista sekä takavarikoivat salametsästäjiltä laittomasti pyydettyjä eläimiä ja päästivät ne vapauteen.
22. Neuvottelut kansainvälisen muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi alkoivat
YK aloitti joulukuussa neuvottelut kansainvälisen muoviroskasopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvottelut ovat ensimmäinen askel prosessissa, jonka lopputuloksena on tarkoitus saada aikaan kansainvälinen muoviroskasopimus vuonna 2024. Ensimmäisten neuvottelujen tulos oli lupaava: yli 145 valtiota osoitti tukensa vahvoille kansainvälisille säännöille muoviroskaongelman ratkaisemiseksi! Olemme kampanjoineet jo usean vuoden ajan kansainvälisen muoviroskasopimuksen puolesta, ja neuvottelujen alkaminen on hieno saavutus. Tulevan kahden vuoden aikana seuraamme neuvotteluja tiiviisti ja jatkamme vaikuttamistyötä, jotta aikaan saadaan mahdollisimman tehokkaasti muoviroskaa torjuva sopimus.
23. Metsäkatoa aiheuttaville tuotteille kielto EU:ssa
Sinnikäs vaikuttamistyömme tuotti tulosta, ja EU:ssa päästiin joulukuussa sopuun metsäkatolaista. Tulevaisuudessa EU-markkinoille ei enää saa tuoda metsäkatoa aiheuttavia tuotteita: yritysten pitää pystyä osoittamaan, ettei tuotantoketjussa ole aiheutunut metsäkatoa, ja lisäksi metsäkatoriskituotteille tehdään vuosittain pistotarkastuksia. Vaikutimme metsäkatolakiin laajasti sen valmistelun aikana. Lähetimme ministereille kirjeitä, tapasimme ministeriöiden virkahenkilöitä ja kirjoitimme mielipidekirjoituksia. Lisäksi WWF Nuoret vierailivat Brysselissä tapaamassa Suomen europarlamentaarikkoja metsäkatolain tiimoilta, ja osana järjestöjen yhteistä kampanjaa pyysimme EU-kansalaisia lähettämään europarlamentaarikoille viestejä ja vaatimaan heiltä tukea vahvalle metsäkatolaille. Yli 200 000 EU-kansalaista lähetti mepeille viestejä, ja europarlamentti äänesti syksyllä vahvan metsäkatolain puolesta. Keskustelimme myös edelläkävijäyritysten kanssa ja esimerkiksi lähes 80 eurooppalaista yritystä, mukana myös kaksi suomalaista, lähettivät komissiolle kirjeen vahvan metsäkatolain puolesta.
24. Earth Houriin osallistui 1,5 miljoonaa suomalaista
Suomessa ja maailmalla näytettiin lauantaina 26. maaliskuuta yhteinen valomerkki luonnon ja ilmaston puolesta. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan noin 1,5 miljoonaa suomalaista osallistui järjestämäämme Earth Houriin. Nettisivuillamme, kouluissa sekä sosiaalisessa mediassa tehtiin myös tuhansia lupauksia maapallolle. Earth Hour tarjosi monelle tärkeän tilaisuuden yhteisöllisyyteen, yhdessä olemiseen ja parempaan tulevaisuuteen vaikuttamiseen.
25.-29. Kannustamme ja tuemme yksittäisiä ihmisiä tekemään arjessaan ympäristöystävällisiä valintoja.
25. Ruokaviestimme tavoittivat jälleen miljoonia
Vuoden aikana tavoitimme vetämässämme kansainvälisessä Eat4Change-hankkeessa yli 9 miljoonaa eurooppalaista. EU:n DEAR-ohjelman rahoittamassa nelivuotisessa hankkeessa lisäämme tietoisuutta ruuan ympäristövaikutuksista ja kannustamme ihmisiä tekemään kestäviä ruokavalintoja sekä toimimaan aktiivisina kansalaisina kestävämpien ruokajärjestelmien puolesta. Kuluneena vuonna koulutimme Euroopassa yli 500 kasvattajaa sekä 150 nuorta vaikuttajaa kestäviin ruokavalintoihin ja aktiiviseen kansalaisuuteen liittyvistä aiheista.
26. Julkaisimme selvityksen markkinoinnissa käytetyistä hiilineutraaliusväitteistä
Julkaisimme keväällä selvityksen yritysten markkinoinnissaan käyttämistä hiilineutraaliusväittämistä. Halusimme selvittää, mihin tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa käytetyt hiilineutraaliusväittämät perustuvat ja voiko kuluttaja luottaa niihin. Havaintojemme mukaan kuluttajan kannattaa kiinnittää huomiota tiettyihin seikkoihin hiilineutraaliusväitteeseen törmätessään. Näistä voit lukea lisää täältä.
27. WWF:n ja Suomen partiolaisten yhteistyö on muuttanut partiotoiminnan käytäntöjä kestävämmäksi
Jo viisivuotta jatkuneen yhteistyön aikana partio-ohjelman ympäristökasvatussisältöä on lisätty runsaasti. Kolmelle ikäryhmälle on toteutettu pandamerkkejä ja vanhimmille partiolaisille ympäristövaikuttajan osaamismerkki. Pandamerkkejä on suoritettu innokkaasti. Lisäksi yhteistyönä on luotu Kestävästi partiossa -tunnus, joka on myönnetty jo 91 lippukunnalle toimintansa kehittämisestä entistä kestävämmäksi. Kumppanuusaikana WWF on kehittänyt partio-ohjelmaan jo yli 100 ympäristöaiheista tehtävää ja ollut vahvasti mukana myös leiritoiminnassa, kuten kansainvälisellä Kajo22-leirillä.
28. WWF Green Office täytti 20 vuotta
Kehittämämme ja ylläpitämämme toimistojen ympäristöjärjestelmämalli Green Office on edistänyt työpaikkojen ympäristövastuuta jo 20 vuoden ajan. Green Officen avulla organisaatiot voivat edistää ympäristövastuullisia toimintatapoja, minkä lisäksi niiden henkilöstö on voinut viedä viestiä eteenpäin myös omissa verkostoissaan työpaikan ulkopuolella. Green Officen kautta meidän on mahdollista tavoittaa jo yli 50 000 suomalaista työpaikoillaan.
29. WWF Nuoret tavoittivat tuhansia nuoria ja nuorisotyöntekijöitä
WWF Nuoret jakoivat tietoa ympäristöystävällisestä ruuasta ja kannustivat muita nuoria suosimaan kasvipainotteista ruokavaliota. He järjestivät tapahtumia ja ohjelmaa esimerkiksi opiskelijaravintoloissa, kauppakeskuksissa sekä Kajo22-partioleirillä ja Nuori22-tapahtumassa. WWF nuoret tekivät myös podcast-jaksoja, reseptejä ja tietoiskuja. Vapaaehtoisten nuorten ryhmään kuuluu noin 40 vaikuttajaa. He toimivat kanssamme Turussa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.
30. YK:n luontokokous pääsi historialliseen sopuun luontokadon pysäyttämisestä
YK:n luontokokous päättyi joulukuussa luonnon kannalta suotuisasti. Lähes 200 valtiota pääsi yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Valtioiden tulee pysäyttää luontokato ja vahvistaa luonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä.
”Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen, joka oli paikan päällä kokouksessa osana Suomen valtuuskuntaa.
Yksi kokouksen suurimmista saavutuksista on tavoite suojella 30 prosenttia maapallon maa-, sisävesi- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Muita onnistumisia olivat tavoitteet sukupuolten välisen ja ylisukupolvisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien huomioimisesta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Kiitos tuestasi! Työmme jatkuu
WWF Suomi täytti tänä vuonna 50 vuotta. Historiamme osoittaa, että luonnonsuojelulla on merkitystä. Luonto köyhtyy kuitenkin hälyttävää vauhtia niin Suomessa kuin maailmalla, ja tilanne on kriittinen. Nykyinen tapamme elää uhkaa luontoa ja sitä kautta myös meitä ihmisiä. Tulevien vuosien aikana meidän tulee saavuttaa enemmän, kuin kuluneen 50 vuoden aikana. Siksi jatkamme työtämme ensi vuonna entistäkin sinnikkäämmin. Kiitos kun olet mukana!
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.