Historiallinen lopputulos YK:n luontokokouksessa: ”Nyt on ryhdyttävä toimiin”

WWF on pääosin tyytyväinen YK:n luontokokouksen lopputulemaan. Maailman valtiot sopivat luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan vahvistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Uudet luontotavoitteet jäivät osin vaillinaisiksi, sillä esimerkiksi ekologisen jalanjäljen pienentämiselle ei saatu riittävän tarkkaa tavoitetta.

Valtava urakka saatiin päätökseen Kanadan Montrealissa, kun lähes 200 valtiota pääsi yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi. Valtioiden tulee pysäyttää luontokato ja vahvistaa luonnon tilaa vuoteen 2030 mennessä.

”Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen paikan päältä kokouksesta. Tarvainen osallistui neuvotteluihin Suomen valtuuskunnassa.

Yksi kokouksen suurimmista puheenaiheista, niin kutsuttu 30×30-tavoite, hyväksyttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon maa-, sisävesi- ja merialueista tulee suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta voidaan pitää vastineena ilmastokriisin hillitsemistä ohjaavalle 1,5 asteen tavoitteelle.

”Suojelutavoitteen hyväksyminen on voitto niin luonnolle kuin ihmisille. Sopu tavoitteista lähettää viestin koko maailmalle: tekoja luonnon monimuotoisuuden puolesta tarvitaan valtioilta, yrityksiltä ja kaikilta yhteiskunnan aloilta”, Tarvainen sanoo.

Muita onnistumisia olivat tavoitteet sukupuolten välisen ja ylisukupolvisen tasa-arvon, ihmisoikeuksien sekä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen oikeuksien huomioimisesta luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.

”Hienoa on myös se, että uusissa tavoitteissa tunnistetaan luontokadon ja ilmastokriisin yhteys. Luontopohjaisiin ratkaisuihin, jotka auttavat luontoa ja ilmastoa, vedotaan sopimuksessa muutamassa eri kohdassa”, Tarvainen toteaa.

Rahoitus viivytti, mutta sopuun päästiin

Rahoituksesta sopiminen jarrutti neuvottelujen saattamista loppuun viimeiseen saakka. Rahoituksesta saatiin kuitenkin mukaan merkittäviä kirjauksia, sillä tavoitteissa tunnistetaan rahoituskuilun suuruus ja tarve kartuttaa 200 miljardia dollaria eri rahoituslähteistä luonnolle vuosittain. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta turvaavalle kehitysyhteistyörahoitukselle asetettiin vuosittaiset tavoitteet. Lisäksi mukana on tavoite luonnolle haitallisten tukien poistamisesta.

”Kaikki nämä ovat valtavia virstanpylväitä luonnolle. Kuitenkin on edelleen mahdollista, että heikko toimeenpano ja epäonnistumiset rahoituksen käynnistämisessä ja ohjaamisessa vesittävät luontokadon torjuntaa merkittävästi”, Tarvainen sanoo.

Sopimustekstiin jäikin edelleen hataria kohtia. Harmillista on se, ettei tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen pienentämiselle asetettu määrällisiä tavoitteita. Kuitenkin nykyinen kirjaus on huomattavasti parempi kuin aikaisemmissa Aichi-tavoitteissa.

”Suomi toimi neuvottelujen aikana esimerkillisen aktiivisesti tavoitteen aikaansaamiseksi yhdessä WWF-verkoston ja YK:n ympäristöohjelman kanssa. Puskimme viime metreille saakka määrällisen tavoitteen mukaan ottamista. Siksi on valitettavaa sanoa, että nykyisellä tavoitteella luonnon saattaminen elpymisen tielle voi olla vaikeaa”, Tarvainen summaa.

Kipukohtia voidaan taklata tehokkaalla toimeenpanolla.

”Kaikki riippuu nyt toimeenpanosta, siitä, miten osapuolet sopimusta alkavat soveltaa. Valtiot astuivat historian oikealle puolelle, mutta nyt on ryhdyttävä välittömästi toimiin, sillä aikaa ei ole hukattavaksi.”

Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita kansallisen biodiversiteettistrategian alla, joka on parhaillaan lausuntokierroksella. Kokouksen tulosten perusteella strategian kunnianhimoa pitää nostaa. Suomea sitoo myös EU:n biodiversiteettistrategia.

Uusi tavoitekehikko on nimeltään Kunmingin-Montrealin sopimus kokouksen järjestäjäkaupungin sekä suunnitellun, alkuperäisen järjestäjäkaupungin mukaisesti.  

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Sinua saattaa kiinnostaa