Näillä vinkeillä nautit suklaasi ilman metsäkatoa

Paitsi suloinen herkku, suklaa on myös valtaisa bisnes. Maailmassa kulutetaan joka vuosi yli kolme miljoonaa tonnia suklaata ja muita kaakaotuotteita, ja niiden kysyntä kasvaa yhä vain. Suomalaisiin suklaata uppoaa vuodessa 25–35 miljoonaa kiloa – noin 30 suklaalevyä tai 250 suklaamunaa henkeä kohden.

Suklaan pääraaka-aine on kaakao. Valitettavasti kaakaon matka suussa sulavaksi suklaaksi on kaikkea muuta kuin mutkaton: kaakaontuotantoon liittyy monia vakavia epäkohtia niin luonnon kuin viljelijöidenkin kannalta.

Metsäkatoa ja köyhyyttä kaakaoviljelmillä

Maailman kaakaosta suurin osa viljellään nykyään kahdessa Länsi-Afrikan maassa, Ghanassa ja Norsunluurannikolla, vaikka alun perin kaakaopuu on kotoisin Amazonin alueelta.

Lähes kaiken kaakaon tuottavat pienviljelijät eli yksittäiset perheet. Heitä on noin viisi miljoonaa, ja valtaosa elää äärimmäisessä köyhyydessä alle kahden dollarin päivätuloilla. Noidankehä on syvä, sillä varsinkin Afrikassa kaakaonviljelystä maksetaan niin vähän, että työ houkuttaa vain kaikkein köyhimpiä. Usein perheiden on pakko ottaa lapsetkin mukaan työvoimaan. Kaakaontuotannossa on töissä noin 1,5 miljoonaa lasta pelkästään Ghanassa ja Norsunluurannikolla.

Kaakaobisnes on myös suuri metsä- ja luontokadon aiheuttaja. Tuotannon tieltä kaadetun metsän määrä on ravisuttava: vuosien 2001 ja 2015 välillä yli 2,3 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää raivattiin kaakaoviljelmiksi. Metsää menetettiin siis joka vuosi yli 153 000 jalkapallokentän verran. Päivässä se tekee 420 jalkapallokentällistä.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Koska kaakaopuut kasvavat trooppisella sademetsäalueella, jotka ovat lajistoltaan hyvin rikkaita, on viljelmien tieltä raivattava luonto poikkeuksellisen monimuotoista. Kotimetsiään menettävät myös monet uhanalaiset lajit, Länsi- ja Keski-Afrikassa esimerkiksi metsänorsut ja monet apinalajit, kuten Länsi-Afrikan simpanssi. Etelä-Amerikassa kaakaonviljely kaventaa muun muassa jaguaarin elintilaa.

Pakkaa sekoittaa ilmastonmuutos, jonka vaikutukset, kuten pidemmät kuivat kaudet ja vähäisempi sade, heikentävät kaakaosadon määrää ja laatua. Kun viljelijöiden toimeentulo vaikeutuu entisestään, voi myös paine muuttaa lisää metsää viljelmiksi kasvaa.

On olemassa vastuullista suklaata – WWF:n vinkkilista suklaaostoksille

Suklaa on osuva esimerkki siitä, kuinka kulutuksemme vaikutuksista valtaosa näkyy kotimaan rajojen ulkopuolella. Suklaan tuotannolla on iso riski aiheuttaa metsäkatoa: WWF:n vuonna 2021 julkaiseman selvityksen mukaan suklaan metsäkatoriski on neljänneksi suurin kaikista suomalaisten kuluttamista hyödykkeistä. EU:n tasolla kaakao on ollut viime vuosina merkittävin metsäkatoa aiheuttava tuote. Yli kolmannes EU:n kulutuksesta aiheutuvasta metsäkatovaikutuksesta tuli kaakaosta vuosina 2019–2021.

Suklaa on siis tilaisuus vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Kaakaota on nimittäin mahdollista tuottaa vastuullisesti ja kestävästi.

Nappaa tästä WWF:n vinkit vastuullisempaan suklaaseen:

1. Taustatyöhön avuksi Chocolate Scorecard

Käy tutkimassa, mitä eri suklaayrityksistä tai omasta suosikkimerkistäsi sanotaan puolueettomassa suklaatoimijoiden vastuullisuuspisteytyksessä. Pisteytys mittaa yritysten vastuullisuutta kuudella mittapuulla, joita ovat esimerkiksi kaakaon alkuperän jäljitettävyys, viljelijöille maksettavat korvaukset, lapsityövoiman käyttö, metsäkato- ja ilmastovaikutukset. Jos lempisuklaasi valmistaja puuttuu pisteytyksestä, voit lähettää asiakaspalautetta ja kannustaa heitä liittymään.

2. Metsästä merkintää

Kaupassa voit etsiä suklaan pakkauksista sertifikaattia tai muuta vastuullisuusmerkintää. Yleisimmät sertifikaatit suklaatuotteille ovat Rainforest Alliance, Reilu Kauppa ja Luomu. Ne kertovat yrityksen vastuullisemmasta toiminnasta ja merkittävästi pienemmästä metsäkatoriskistä. On silti hyvä pitää mielessä, ettei sertifioinneilla ole onnistuttu lopettamaan metsäkatoa. Ne eivät myöskään ole ainoa tae tai merkki vastuullisuudesta, vaan esimerkiksi yritysten omat sopimusviljelymallit voivat myös ehkäistä metsäkatoa. Niissä kaakaon alkuperä tiedetään tarkkaan ja epäkohtiin voidaan puuttua helpommin.

3. Esitä kysymyksiä & vaadi vastuuta

Suomalaiset yritykset voivat tehdä vielä paljon suklaansa vastuullisuuden eteen. Ne voivat sitoutua kitkemään metsäkadon tuotteistaan ja toimitusketjuistaan sekä pitää huolen siitä, että tietävät raaka-aineidensa alkuperän – ja kertoa siitä avoimesti. Voit vaikuttaa ottamalla yhteyttä suklaan valmistajan kuluttaja- tai asiakaspalveluun ja tiedustelemalla, mistä heidän raaka-aineensa ovat peräisin ja miten yritys ehkäisee toiminnassaan metsä- ja luontokatoa.

4. Seuraa ja tue hyväntekijöitä

Jos tahdot tehdä vielä enemmän metsä- ja luontokadon lopettamiseksi, voit tukea ja kannustaa järjestöjä edistämään kestävää tuotantoa. WWF:n työtä voit tukea esimerkiksi ryhtymällä sademetsäkummiksi. Aina välillä pääset vaikuttamaan myös vetoomusten kautta tai äänestämällä. Seuraamalla WWF:n viestejä pysyt kärryillä vaikuttamisen paikoista. Tilaa tästä uutiskirjeemme! 

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Näin WWF edistää kestävää kaakaonviljelyä

Kaakaontuotanto on kestävää ja vastuullista esimerkiksi Ecuadorissa Cuyabenon suojelualueella, missä WWF on jo kymmenen vuoden ajan työskennellyt niin kaakaota viljelevien alkuperäisyhteisöjen kuin luonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi.

”Kyseessä on valtava, lähes 600 000 hehtaarin kokoinen suojelualue Ecuadorin Amazonilla. Siellä on hurjan monimuotoinen luonto, ja alueella elää muun muassa jokidelfiinejä, jaguaareja ja jättiläissaukkoja”, WWF:n suojeluasiantuntija Maija Kaukonen kertoo.

Cuyabenon suojelualueella kaakaota viljellään peltometsäsysteemissä, jossa kaakaopuut kasvavat sekaisin muiden ruoka- ja lääkekasvien kanssa. Kasvuolot ovat paremmat, kun kaakaopuut saavat varjoa muilta kasveilta. Samalla sato on monipuolisempi, ja viljelijöiden toimeentulo ei riipu vain kaakaosta.

(juttu jatkuu kuvan jälkeen)

”Viljelijät myös saavat korkeamman hinnan ja varmemman tuoton kaakaostaan, sillä tuottajaperheiden ja kaakaota välittävän yrityksen välille on perustettu suora kauppayhteistyö. Lisäksi olemme auttaneet viljelijöitä saamaan kaakaolleen luomusertifikaatin yhteistyössä kaakaoyrityksen kanssa”, Kaukonen sanoo.

Samanlaista työtä WWF tekee muun muassa Boliviassa, Kolumbiassa ja Kongossa. WWF edistää kestävää kaakaontuotantoa myös:

• Vaatimalla yrityksiltä eri puolilla maailmaa metsäkatovapaata tuotantoa ja tukemalla niitä tämän toteuttamisessa.
• Vaatimalla suomalaisia yrityksiä olemaan tietoisia raaka-aineena käyttämänsä kaakaon alkuperästä ja sitoutumaan sataprosenttisesti kestävän kaakaon käyttöön ja metsäkadon kitkemiseen.
• Kutsumalla suomalaisia yrityksiä mukaan vuosittain toteutettavaan, kaakaontuotannon vastuullisuutta mittaavaan Chocolate Scorecard -pisteytykseen.
• Vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin muun muassa EU:ssa, Englannissa ja USA:ssa vahvan metsäkatoa kitkevän lainsäädännön puolesta.
• Tarjoamalla kuluttajille tietoa kestävistä ruokavalinnoista sekä edistämällä ylikulutuksen vähentämistä ja vastuullisia valintoja.

Artikkeli julkaistu alun perin joulukuussa 2022. Artikkelin pääkuva vaihdettu, lisätty tieto EU-tason suklaan kulutuksesta ja tarkistettu sisältö oikeelliseksi 19.11.2024.