Suureen ympäristötenttiin osallistuneet kannattivat luonnolle tärkeää 30 prosentin suojelutavoitetta – ”Nyt on ryhdyttävä hommiin”

Sanomatalo Helsingin keskustassa suorastaan pullisteli yleisöstä, kun puoluejohtajat kokoontuivat WWF:n, Sitran, EK:n ja Helsingin Sanomien yhteiseen luonto- ja ilmastoaiheiseen vaalitenttiin.

Tenttiin osallistuivat puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Maria Ohisalo (vihr), Annika Saarikko (kesk), Li Andersson (vas), Riikka Purra (ps) ja Sari Essayah (kd) sekä Rkp:n puheenjohtajaa Anna-Maja Henrikssonia sijaistanut Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Perussuomalaisten Purraa lukuun ottamatta kaikki puoluejohtajat olivat yksimielisiä siitä, että Suomen pitää pyrkiä nykytavoitteen mukaisesti hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Vain perussuomalaiset esittävät, että hiilineutraaliustavoitetta lykättäisiin vuoteen 2050. Petteri Orpo vastasi sanomalla, ettei kokoomus ole valmis menemään hallitukseen, joka lykkää hiilineutraaliustavoitetta.

Purraa lukuun ottamatta kaikki puoluejohtajat olivat yksimielisiä myös siitä, että Suomen pitää toteuttaa sekä YK:n kansainvälisessä luontosopimuksessa että EU:n biodiversiteettistrategiassa asetettu tavoite suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista.

”Yksimielisyys tästä luonnon kannalta tärkeästä suojelutavoitteesta oli ilahduttavaa. Aihe onkin hyvin ajankohtainen, sillä hallitus neuvottelee parhaillaan kansallisesta biodiversiteettistrategiasta, jolla tätä suojelutavoitetta käytännössä edistetään. Kansalliseen biodiversiteettistrategiaan olisi nyt tärkeää saada selkeät tavoitteet suojelulle ja esimerkiksi metsien suojelun osalta aivan konkreettisia hehtaarimääriä”, sanoo WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen. 

Valtion vanhat metsät suojeltava

WWF ja muut ympäristöjärjestöt ovat vedonneet Sanna Marinin hallitukseen valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemiseksi, mutta metsien suojeleminen ei ole edennyt toivotulla tavalla. Nyt vaatimus valtion mailla olevien vanhojen metsien suojelemisesta kuultiin kokoomuksen Orpolta. Tentissä Orpo sanoi, että valtion omistuksessa olevat ”vanhat metsät, mitä siellä on jäljellä, pitää suojella.”

”Otamme tämän lupauksena, että kokoomus lähtee edistämään valtion vanhojen metsien suojelua, mikäli on seuraavassa hallituksessa”, Ojanen sanoo.

Ojanen kiinnitti huomiota myös siihen, mihin sävyyn vaalitentissä puhuttiin kestävän kehityksen budjetoinnista. Orpo ehdotti, että valtion kaikki budjettierät pitäisi käydä läpi kestävyyden näkökulmasta.

”Tämä olisi hyvin kannatettavaa. Todellinen kestävän kehityksen budjetointi vaatii valtion kaikkien budjettierien perkaamista kestävyysnäkökulmasta sekä ympäristölle haitallisten tukien purkamista ja uudelleen suuntaamista. On kestämätöntä julkisen rahan käyttöä, että valtio toisella kädellä rahoittaa vihreää siirtymää ja toisella kädellä tukee ympäristölle haitallisia toimia”, Ojanen sanoo.

Laajaa kannatusta vaalitentissä keräsi maankäytön muutosmaksu, jota puolueista kannattivat kaikki muut paitsi kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Maankäytön muutosmaksun joutuu maksamaan, jos kaataa metsää esimerkiksi rakentamisen tai pellon tieltä.

”Luonnolla on itseisarvo, mutta meidän tulisi maksaa [sen käyttämisestä] myös hintaa samalla tavalla kuin maksamme päästöistä tällä hetkellä. Tarvitaan lisää konkreettisia keinoja, joilla luonnon tuhoutumista vähennetään”, sanoi vihreiden Maria Ohisalo.

Maankäytön muutosmaksu on jo valmistelussa ministeriössä, ja toteutuessaan se olisi Ojasen mukaan konkreettinen toimi, jolla pystyttäisiin puuttumaan esimerkiksi metsäkatoon Suomessa.

Ympäristökriisien torjuntaa pidettiin taloudellisesti kannattavana

Kaikkien tenttiin osallistuneiden mielestä ympäristökriisien torjuminen on taloudellisesti kannattavaa.

”Jos emme tee riittävästi ja riittävän ajoissa, se tulee meille taloudellisesti mutta myös inhimillisesti todella kalliiksi. Olemme tuleville sukupolville velkaa sen, että teemme oman osamme ja teemme sen nopeammin kuin tähän mennessä on kyetty”, sanoi sosiaalidemokraattien Sanna Marin.

Rkp:n Anders Adlercreutz näki ympäristökriisien torjunnassa mahdollisuuksia myös uudelle liiketoiminnalle.

”Vihreiden ratkaisujen markkinoissa on huomattavaa liiketoimintapotentiaalia. Jos Suomi saa tästä edes pienen siivun, meillä on syytä olla iloisia”, sanoi Adlercreutz.

WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder muistuttaa, että luonto on kaiken inhimillisen hyvinvoinnin lähde ja talouden perusta, ja siksi luonnon suojelemiseen ja ennallistamiseen on myös investoitava.

”Suomen tulisi käyttää luontotoimiin vuosittain 1 prosentti BKT:stä, eli tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Se on vähän, kun huomioidaan luonnon merkitys ihmisille. Tämä voidaan rahoittaa purkamalla ja uudelleensuuntamaalla esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia, joita on yli 3,6 miljardia euroa”, Rohweder sanoo.

Luontokatoa ei pysäytetä lupauksilla vaan toimilla

WWF:n Raija-Leena Ojasen mukaan vaalitenttien puheita pitää aina kuunnella kriittisellä korvalla.

”Vaaleja edeltävät viikot ovat tunnetusti aikaa, jolloin puolueet lupaavat äänestäjille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Luontokatoa ja ilmastokriisiä ei kuitenkaan pysäytetä hyvällä tahdolla vaan konkreettisilla toimenpiteillä, joista tärkeimpiä ovat luonnonsuojelun riittävän rahoituksen turvaaminen ja 30 prosentin suojelutavoitteen saavuttaminen”, Rohweder sanoo.

Luontokato ja ilmastokriisi etenevät nyt niin nopeaa vauhtia, että toimeen on ryhdyttävä heti. Suomi on lupautunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Aikaa tuohon tavoitteeseen on seitsemän vuotta, josta valtaosan päätöksiä tekee kevään vaaleissa valittava eduskunta.

”Suomi on pitkään ollut edelläkävijä ilmasto- ja luontoasioissa kansainvälisillä foorumeilla ja nyt tämän täytyy näkyä myös kotimaassa”, sanoo WWF:n Raija-Leena Ojanen.

Seuraa vaaleihin liittyviä ajankohtaisia asioita ja lue hallitusohjelmatavoitteemme WWF:n vaalisivulta.

WWF:n, Sitran, EK:n ja Helsingin Sanomien yhteinen vaalitentti järjestettiin Sanomatalossa 15. helmikuuta. Tallenteen vaalitentistä voi katsoa Helsingin Sanomien sivuilta.