Edus­kun­ta­vaa­lit 2027

Luonnon köyhtyminen ja ilmastonmuutos uhkaavat hyvinvointimme, taloutemme ja turvallisuutemme perustuksia. Seuraavalla hallituskaudella tarvitaan päätöksiä, jotka turvaavat puhtaan luonnon ja vakaan ilmaston sekä vahvistavat Suomen taloutta luonto- ja ilmastohaittoja vähentämällä.

WWF nostaa eduskuntavaaleissa esiin kolme kokonaisuutta: puhtaat vedet, ilmastolain tavoitteiden saavuttamisen ja julkisen talouden tasapainottamisen luonnon kannalta kestävällä tavalla.

Suomi pitää huolta puhtaista vesistään

Puhtaat vedet ovat suomalaisille yhteinen arvo. Vesistöjemme tilaan vaikuttavat monet maankäytön ratkaisut: metsissä, soilla ja pelloilla. Vesiensuojelutoimet auttavat samalla torjumaan luontokatoa ja vahvistamaan luonnon kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Seuraavan hallituksen on pysäytettävä vesistöjen tummuminen ja rehevöityminen, parannettava virtavesien tilaa sekä lisättävä Itämeren suojelua. Vesien tila tulee huomioida kokonaisuutena valuma-alueilta mereen asti.

Seuraavan hallituksen tulee:

• Vähentää maa- ja metsätalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta parantamalla vesienhallintaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ojituksen haittojen hillitsemiseen uudistamalla vesilakia ja valuma-aluekohtaiseen suunnitteluun lisäämällä viranomaisten resursseja, avoimia aineistoja ja työkaluja.
• Ennallistaa virtavesiä tukemalla tarpeettomien patojen ja muiden vaellusesteiden purkamista, sekä palauttamalla uomia lähemmän luonnon muovaamaa tilaa. Seuraavan hallituksen tulee turvata Nousu-ohjelman rahoitus, saattaa Palokin koskien vapauttaminen loppuun sekä jatkaa vesivoimaluvissa olevien kalatalousvelvoitteiden päivitystyötä.
• Laajentaa Itämeren suojelualueverkostoa niin, että luonnon monimuotoisuus ja meren kestävä käyttö voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Suomeen tulee perustaa maamme ensimmäinen merellinen luonnonpuisto.

Suomi pitää kiinni ilmastolain tavoitteista

Ilmastokriisi ja luontokato on ratkaistava yhtä aikaa ja ripeästi. Viivyttely kasvattaa tulevia kustannuksia, kun taas vakaan ilmaston turvaava politiikka vastaa tulevaisuuden talous- ja turvallisuusuhkiin. Irtautuminen fossiilisesta tuontienergiasta parantaa energiaomavaraisuutta ja puhtaan siirtymän ratkaisut luovat kysyntää suomalaiselle osaamiselle.

Suomen ilmastolaki antaa politiikalle selkeän ja pitkäjänteisen suunnan. Tavoitteesta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on pidettävä kiinni. Tämän tavoitteen on ohjattava johdonmukaisesti verotusta, tukia, lainsäädäntöä ja muita poliittisia päätöksiä.

Hallituskaudella 2027–2031 tarvitaan päätöksiä, joilla päästöjä vähennetään ja hiilinieluja vahvistetaan riittävän nopeasti. Näin ilmastotoimet voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja oikeudenmukaisesti sen sijaan, että ilmastonmuutoksen kiihtyvät vaikutukset pakottavat tulevaisuudessa yhä kalliimpiin ja vaikeampiin ratkaisuihin.

Seuraavan hallituksen tulee:

• Vahvistaa metsien hiilinieluja muuttamalla metsälakia niin, että metsiä kasvatetaan pidempään ja/tai järeämmiksi ennen hakkuita.
• Vähentää puun kysyntää nielujen lisäämiseksi verottamalla puun teollista polttoa.
• Hillitä metsäkatoa asettamalla maksu metsän raivaamisesta pysyvästi muuhun käyttöön, kuten pelloksi tai teollisuusalueeksi.
• Vähentää hakkuita valtion metsissä ilmastotavoitteiden mukaisesti ohjaamalla Metsähallitusta siirtymään jatkuvaan metsänkasvatukseen valtion turvemailla.

Aiheuttaja maksaa, ei veronmaksaja

Ilmasto- ja luontohaittojen ehkäiseminen on järkevää talouspolitiikkaa. Ympäristötoimista tinkiminen voi näyttää valtion budjetissa yhden hallituskauden aikana säästöltä, mutta lopulta lyhytnäköiset säästöt vain kasvattavat nykyisten ja tulevien sukupolvien maksettavaksi jääviä kustannuksia. Luontokadon ja ilmastonmuutoksen hillintä auttaa siksi tasapainottamaan julkista taloutta myös pitkällä aikavälillä.

Suomessa kerätään vuosittain noin 6,2 miljardia euroa ympäristöveroja, joka lähes kokonaan kohdistuu fossiiliseen energiaan ja liikenteeseen. Muihinkin ympäristöhaittoja aiheuttaviin toimiin tulee kohdistaa haittaveroja, jotka monipuolistavat ja kartuttavat veropohjaa. Aiheuttaja maksaa -periaatteen tulee näkyä johdonmukaisesti verotuksessa.

Samalla on tarkasteltava valtion maksamia ympäristölle haitallisia tukia, joiden arvo on vuositasolla noin 3,6 miljardia euroa. Niitä leikkaamalla voidaan sekä vahvistaa julkista taloutta että ohjata taloutta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.

Seuraavan hallituksen tulee:

• Asettaa veroja nykyistä tiukemmin ja laajemmin ilmasto- ja luontohaittoja aiheuttavalle toiminnalle.
• Toteuttaa aiheuttaja maksaa -periaatetta niin, etteivät ympäristöhaittojen kustannukset jää veronmaksajien kontolle. Hallituksen tulee säätää velvoittava ekologinen kompensaatio, joka myös vauhdittaa vapaaehtoisia luonnonarvomarkkinoita.
• Karsia ja uudistaa ympäristölle haitallisia tukia sekä suunnata julkista rahoitusta ratkaisuihin, jotka tukevat taloutta, ilmastotavoitteita ja luonnon monimuotoisuutta.