Edus­kun­ta­vaa­lit 2019

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutos uhkaavat vakavasti hyvinvointimme perusteita. Näiden uhkien ratkaiseminen on nyt valittavan eduskunnan ja hallituksen vastuulla, sillä pian on jo liian myöhäistä.

Luonnolla ei ole äänioikeutta, mutta sinä voit käyttää ääntäsi luonnon puolesta ja etsiä puolueen ja ehdokkaan, jotka sitoutuvat puolustamaan sinulle tärkeitä asioita.

Kysyimme puolueilta, minkälaisiin ympäristötekoihin ne ovat valmiit sitoutumaan. Tälle sivulle kootuista taulukoista ja avoimista vastauksista voit tarkastella, miten puolueet suhtautuvat sinulle tärkeisiin ympäristöaiheisiin. Vastaukset on koottu aihealueittain seuraavien otsikoiden alle: ilmastometsät- ja luonnonsuojelualueetvesistötkehitysyhteistyö ja ympäristökasvatus.

Kahdeksan eduskuntapuoluetta vastasi sähköiseen kyselyymme. Kokoomus lähetti ainoastaan avoimen vastauksen. Seitsemän tähden liike ei vastannut lainkaan. Puolueiden avoimet vastaukset löydät taulukoiden alta.

Puoluekyselyn tulokset

Ilmastokysely

Vaatimukset ja perustelut

Suomen kansallinen päästövähennystavoite vuodelle 2030 nostetaan vähintään 60 prosenttiin 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti.

  • Ilmaston keskimääräinen lämpeneminen yli 1,5 asteen tarkoittaisi vakavia seurauksia ihmisille ja luonnolle.
  • Kahdeksan eduskuntapuoluetta on ilmoittanut sitoutuvansa tavoittelemaan ilmaston lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen.
  • Suomen pitää kantaa historiallinen vastuunsa päästöistä, jolloin Suomen päästöjen tulisi laskea Suomen ilmastopaneelin linjausten mukaisesti 66 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö lopetetaan vuoteen 2035 mennessä.

  • Kivihiilen, öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö esimerkiksi energiantuotannossa ja liikenteessä on merkittävin syy ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen.
  • Ilmaston lämpenemistä ei saada rajattua 1,5 asteeseen, jos fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei luovuta.

Energiantuhlaukseen ja fossiilisten energiamuotojen käyttöön kannustavat tuet lopetetaan seuraavalla hallituskaudella.

  • Energian käytön haitalliset verotuet olivat Suomen 2018 talousarviossa yli kaksi miljardia euroa. Haitallisia verotukia ovat esimerkiksi dieselin ja kevyen polttoöljyn alennettu verokanta sekä fossiilista energiaa tukeva energiaveropalautus maataloudessa ja teollisuudessa.
  • Nämä tuet ovat ristiriidassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa.

Valtion budjetissa osoitetaan valtionavustusta 1 miljoona euroa/vuosi kasvispainotteisen ruokailun kehittämiseen.

  • Ruoka muodostaa viidenneksen hiilijalanjäljestämme. Suurimmat ilmastopäästöt syntyvät liha- ja maitotuotteiden tuotannosta.
  • Valtion olisi edistettävä kasvispainotteista ruokailua niin, että kasvisruuasta tulee ensisijainen vaihtoehto lounasravintoloihin ja laitoskeittiöihin.

Metsäkysely

Vaatimukset ja perustelut

Valtion budjetista käytetään vuosittain 100 miljoonaa euroa luonnonsuojelualueiden hankintaan ja korvauksiin.

  • Valtio on sitoutunut pysäyttämään Suomen luonnon köyhtymisen vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoitteeseen ei olla pääsemässä.
  • Suomen luonnon tila on heikentynyt entisestään viimeisen kymmenen vuoden aikana.
  • Hallitus on leikannut tällä vaalikaudella luonnonsuojelualueiden perustamiseen varattua rahoitusta. Siihen käytetään alle 30 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsähallituksen vuotuinen tulostavoite puolitetaan enintään 60 miljoonaan euroon vuodessa.

  • Metsähallituksen tehtävä on huolehtia valtion metsistä ja turvata niissä luonnon monimuotoisuutta. Samalla sen odotetaan tuottavan valtiolle rahaa hakkaamalla näitä metsiä.
  • Valtio on nostanut Metsähallituksen tulostavoitetta 12 vuoden aikana 62 miljoonasta eurosta 149 miljoonaan euroon, joten Metsähallitus on joutunut lisäämään metsien hakkuita.
  • Tulostavoitteen takia Metsähallitus on joutunut hakkaamaan myös vanhoja metsiä ja muita arvokkaita luontokohteita, mikä on ympäristön kannalta haitallista.

Etelä-Suomen pinta-alasta on suojeltuna pysyvästi vähintään 10 prosenttia hallituskauden päättyessä.

  • Yli puolet Suomen luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsätyypeistä uhanalaisia on peräti 76 prosenttia.
  • Suomessa elää 2667 uhanalaista lajia. Tärkein uhanalaisten lajien elinympäristö ovat metsät.
  • Luonnonsuojelualueet ovat tärkeitä metsäluonnon turvaamisen kannalta. Kuitenkin alle kolme prosenttia Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

Suojeltuja suoalueita lisätään 100 000 hehtaaria hallituskauden aikana.

  • Soiden suojelulla tuetaan sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Ojitettuja soita ennallistetaan 100 000 hehtaaria hallituskauden aikana.

  • Soiden ojittaminen kuormittaa vesistöjä ja heikentää maaperän hiilinielua.
  • Ojitukselle annettava tuki on lakkautettava ja ojitustuesta vapautuvat varat on suunnattava ojitettujen soiden ennallistamiseen.

Metsälakia muutetaan lisäämällä säännökset, joilla rajoitetaan avohakkuita ja edistetään luonnonhoitoa.

  • Avohakkuu on ollut suomalaisessa metsänhoidossa vallitseva käytäntö vuosikymmenten ajan, mutta avohakkuisiin perustuva metsätalous on ajanut sadat lajit sukupuuton partaalle.
  • Avohakkuita on rajoitettava alueilla, joilla niistä on suurin haitta, kuten turvemailla, lehdoissa, uhanalaisten lajien elinympäristöissä, vesistöjen rannoilla ja pohjoisilla alueilla.
  • Metsälakiin on lisättävä säännökset muun muassa lahopuun säästämisestä, vesistöjen suojavyöhykkeistä, metsäojituksen rajoittamisesta sekä uhanalaisten lajien ja luontotyyppien turvaamisesta.

Vesistökysely

Vaatimukset ja perustelut

Virtavesistä puretaan vähintään 100 kappaletta vesivoiman tuotannosta poistuneita tai energiantuotannon kannalta merkityksettömiä patoja hallituskauden aikana.

  • Valtaosa Suomen joista on padottu vesivoiman tuottamiseksi, mutta suurin osa voimaloista on niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä energiantuotannolle.
  • Patoamisen vuoksi uhanalaiset vaelluskalamme, kuten lohet, taimenet ja vaellussiiat, eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen.
  • Jos sähköntuotannon kannalta merkityksettömät vesivoimalaitokset poistetaan, Suomessa voidaan vapauttaa 18 jokivesistöä.

Vesilakia muutetaan niin, että ajantasaiset kalatievelvoitteet voidaan sisällyttää kaikkiin vesilupiin.

  • Vanhoihin vesitalouslupiin ei usein sisälly kalatalousvelvoitteita eikä nykyinen vesilaki mahdollista niiden lisäämistä jälkikäteen. Velvoitteen puuttuminen tarkoittaa, ettei voimayhtiön tarvitse edistää uhanalaisten vaelluskalojen palauttamista patoamiinsa jokiin.
  • Vesilain muutos vauhdittaisi kalateiden rakentamista voimalaitoksiin ja johtaisi taloudellisesti kannattamattoman vesivoimatuotannon patojen purkuun. Tästä hyötyisivät esimerkiksi lohi ja taimen, joiden kulku lukuisissa joissa ja puroissa pysähtyy patoihin.

Suomi tukee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin säilyttämistä ennallaan.

  • Vesipuitedirektiivin vaatimukset ovat avainasemassa Suomen puhtaiden vesivarantojen ja vesiluonnon suojelussa. Direktiivi myös velvoittaa kaikki EU jäsenvaltiot ponnistelemaan vesien hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi vuoteen 2027 mennessä.
  • Suomen pitää osana EU:n puheenjohtajuusohjelmaansa puolustaa olemassa olevaa EU:n vesilainsäädäntöä ja pyrkiä estämään kaikenlaiset heikennykset vesipuitedirektiiviin.

Maatalouden ympäristöohjelmaan kirjataan vähintään 80 prosenttia talviaikainen kasvipeitteisyys eroosioherkimmille alueille.

  • Vesistöjen rehevöityminen on Itämeren ja sisävesien suurimpia ympäristöongelmia. Rehevöityminen on seurausta liiasta ravinnekuormituksesta vesistöihin. Merkittävin rehevöittävien ravinteiden lähde on maatalous.
  • Talviaikainen kasvipeitteisyys on tehokas tapa vähentää ravinteiden karkaamista viljelymaalta vesistöihin.

Kehykysely

Vaatimus ja perustelut

Valtion budjetissa lisätään kehitysyhteistyömäärärahoja niin, että vuotuinen tuki nousee kahden hallituskauden aikana 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

  • Suomalaisten ekologinen jalanjälki ulottuu kehitysmaihin, joissa luonnon köyhtyminen on kaikkein kiivainta. Suomalaisten on pienennettävä ekologista jalanjälkeään ja tuettava kehitysmaiden kestävää kehitystä kehitysyhteistyövaroin.
  • Suomi ja muut rikkaat valtiot ovat luvanneet käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti. Tavoite on myös kirjattu Suomen hallitusohjelmaan.
  • Vuonna 2018 kehitysyhteistyön määrärahat vastasivat vain noin 0,40 prosenttia Suomen bruttokansantulosta.

Ympäristökasvatuskysely

Vaatimus ja perustelut

Valtion budjetissa osoitetaan kouluille valtionavustusta 1 miljoona euroa/vuosi peruskoulun opetussuunnitelman ympäristökasvatustavoitteisiin liittyvään täydennyskoulutukseen.

  • Valtion tuella opetushenkilöstölle voidaan järjestää täydennyskoulutusta kestävään elämäntapaan ja ympäristökasvatukseen liittyvistä teemoista.

Avoimet vastaukset