Analyysi: Vapaaehtoisille suojeluohjelmille vankka tuki ympäristöjärjestöjen puolueille teettämässä kyselyssä

Vain kaksi eduskuntapuoluetta olisi valmis ryhtymään luontokadon pysäyttämisen kannalta riittäviin toimiin seuraavalla hallituskaudella, kävi ilmi puolueille tehdystä ympäristökyselystä. Ympäristöjärjestöt teettivät kaikille yli yhden kansanedustajan puolueille kyselyn, jonka tulokset julkaistiin maaliskuun alussa. 

Eniten kannatusta puolueilta saivat kyselyssä ympäristöministeriön säilyttäminen itsenäisenä, hiilinielujen pelastaminen, kansallispuistoverkoston kehittäminen, luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä tuottavien viljelykäytäntöjen ja ruokavalioiden suosiminen sekä vapaaehtoisten suojeluohjelmien tekeminen pysyviksi ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään ennallaan. 

Vankka tuki luonnonsuojeluohjelmille ilahduttaa

Vapaaehtoisten luonnonsuojelu- ja ennallistamisohjelmien jatkaminen ja niiden rahoituksen pitäminen vähintään nykyisellä tasolla oli ainoa asia, joka sai yksimielisen kannatuksen kaikilta puolueilta ympäristöjärjestöjen kyselyssä.  

Nykyisiä ohjelmia ovat Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSO, moniin eri elinympäristöihin kohdistuva Helmi-ohjelma sekä sisävesien ja Itämeren tilaa parantavat rahoitusohjelmat. 

”On erinomaista, että ympäristöjärjestöjen kyselyssä kaikki puolueet kannattivat näiden ohjelmien jatkamista ja muuttamista pysyviksi. Lisäksi Rkp, vasemmistoliitto ja vihreät olisivat valmiita vähintään kaksinkertaistamaan näiden ohjelmien rahoituksen”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. 

Suojeluohjelmat ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Nyt päättyvällä hallituskaudella onnistuttiin niiden avulla esimerkiksi vapauttamaan virtavesiä ja parantamaan vesistöjen tilaa.  

“Nousu-ohjelma on mahdollistanut patojen purkamisen ja valuma-alueilta sisävesiin ja lopulta Itämereen kulkeutuvien ravinteiden määrää on saatu monella alueella vähennettyä Vesiensuojelun tehostamisohjelman toimenpiteiden ansiosta. Edellä mainittujen ohjelmien kautta on saatu hankittua myös poikkeuksellisen paljon yksityistä rahoitusta vesistöjen auttamiseen”, sanoo Luukkonen. 

METSO-ohjelmalle toivovat jatkoa ja lisärahoitusta myös maanomistajat, metsäteollisuuden yritykset ja lukuisat muut tahot. METSO-ohjelmassa metsänomistaja voi tarjota metsäänsä suojelukohteeksi vapaaehtoisesti. Jos tarjottu kohde täyttää ohjelman kriteerit, valtio maksaa metsänomistajalle markkinahinnan mukaisen verottoman korvauksen suojelusta. 

”Nykyään metsiä tarjotaan suojeltavaksi reilusti enemmän kuin mihin ohjelman rahoitus on riittänyt. Siksi METSO-ohjelman rahoituksen kasvattaminen seuraavalla hallituskaudella on erittäin tärkeää. Niin metsänomistajat kuin kansalaiset tahtovat enemmän metsiä suojelun piiriin, ja lisäsuojelu on tärkeää myös hiilinielujen kasvattamisen vuoksi.” 

Kansallispuistojen lisääminen sai puolueilta kannatusta

Kansallispuistojen määrän ja suojellun pinta-alan kasvattamista kannattivat kyselyssä kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset. Rkp:llä ei ollut kantaa kysymykseen. Viime vuosina kansallispuistoja on perustettu etenkin matkailun ja aluetalouden kehittämiseksi. Kansallispuistot tuovatkin selvitysten mukaan alueellisesti kymmenkertaisen määrän tuloja suhteessa kansallispuiston perustamisesta aiheutuviin kuluihin. 

Suomessa on edelleen maakuntia, joissa ei ole kansallispuistoa. Kansallispuisto perustetaan aina valtion maille, ja WWF:n näkökulmasta hyvä paikka kansallispuistolle olisi esimerkiksi Evon retkeilyalue Hämeessä.  

”On tärkeää, että kansallispuistoja perustetaan sellaisille alueille, joilla turvataan nimenomaan luonnon monimuotoisuutta. Toisaalta on hyvä muistaa, että kansallispuistot ovat vain yksi luonnonsuojelualueiden tyyppi, ja suojelua on tarpeen lisätä myös muilla tavoilla. Erityisen tärkeää on lisätä suojelualueiden välistä kytkeytyneisyyttä. Suomi on sekä EU:n biodiversiteettistrategiassa että YK:n luontosopimuksessa sitoutunut suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialueistaan”, sanoo Luukkonen. 

Ympäristölle haitallisista tuista on luovuttava

Vasemmistoliitto, Sdp, vihreät, Rkp ja kokoomus kannattivat kyselyssä valtion budjetin systemaattista perkaamista ympäristölle haitallisten tukien tunnistamiseksi, poistamiseksi ja uudelleensuuntaamiseksi.  

WWF:n mielestä kaikki valtion budjettierät tulisi käydä läpi tarkastellen, onko niistä ympäristölle haittaa vai hyötyä. Ympäristölle haitalliset tuet tulisi purkaa ja suunnata uudelleen luontoa hyödyttäviin toimiin.  

“On kestämätöntä julkisen rahan käyttöä rahoittaa samaan aikaan sekä ympäristölle haitallista että hyödyllistä toimintaa”, sanoo Luukkonen. 

WWF ja muut ympäristöjärjestöt vaativat tulevalta hallitukselta vähintään 1 prosenttia bkt:sta vuosittain luontotoimiin. Tällä rahalla voidaan tukea muun muassa luonnonsuojelua ja ennallistamista, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä kasvattaa hiilinieluja. 

Kestävät ruokavaliot saivat kannatusta ja niihin kannattaisi myös investoida

Laajalti kannatusta puolueille tehdyssä kyselyssä sai myös väite ”maataloudessa suositaan luonnon monimuotoisuutta ja ilmastohyötyjä tuottavia viljelykäytäntöjä ja ruokavalioita”. Tähän väittämään vastasi kieltävästi vain perussuomalaiset ja keskusta vastasi ”ei kantaa”. 

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattivat kyselyssä luonnon monimuotoisuutta ja ilmastoa hyödyttäviä ruokavalioita.  

“Yksi ratkaisu kestävien ruokavalioiden vauhdittamiseen olisi kasvipohjaisten elintarvikkeiden arvoketjujen kehittämiseen myönnettävä investointipaketti, jollainen on esimerkiksi Tanskassa”, Luukkonen sanoo. 

Tanskan hallitus on myöntänyt 168 miljoonan euron investointipaketin kasvipohjaisten ruokien arvoketjujen kehittämiseen tämän vuosikymmenen aikana. WWF on yhdessä lähes 30 elintarvikealan yrityksen ja muun toimijan kanssa esittänyt, että Suomeen tarvittaisiin samanlainen investointipaketti. 

”Lisäksi maataloudesta ja luonnon monimuotoisuudesta puhuttaessa on muistettava vuonna 2022 laadittu pölyttäjästrategia, jolle tarvitaan seuraavalla hallituskaudella kunnollinen rahoitus”, sanoo Luukkonen.

Tutustu täältä muihin vaali-aiheisiin uutisiimme.