Näkökulma: Ihmisoikeus puhtaaseen ympäristöön on Suomelle näytön paikka
Suomella ei ole varaa olla luonto- ja ilmastoasioiden edelläkävijä vain juhlapuheissa, kirjoittaa ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.
Suomi tunnetaan maailmalla rauhan ja ihmisoikeuksien ansioituneena ja aktiivisena puolustajana. Pian valittavat kansanedustajat ja hallitus astuvat vallan kahvaan tilanteessa, jossa Suomi on YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsen vuoden 2024 loppuun. Samaan aikaan ihmisoikeuskeskusteluun on noussut tärkeä näkökulma ympäristön roolista. Viime kesänä YK:n yleiskokous vahvisti puhtaan, terveellisen ja kestävän ympäristön ihmisoikeudeksi.
Tulevalla hallituskaudella Suomen pitää edistää monimuotoisen ja terveellisen ympäristön roolia kansainvälisissä neuvottelupöydissä ja tuoda näkökulmaa turvallisuuspoliittiseen keskusteluun. Esimerkiksi Nato tunnistaa strategiassaan ilmastonmuutoksen merkittävänä turvallisuusuhkana, eikä syyttä. Elinvoimainen luonto ja tasapainoinen ilmasto ovat niin hyvinvoinnin, elinkeinojen kuin talouden peruspilareita. Luonnonsuojelussa on kyse myös turvallisuudesta: YK:n ympäristöjärjestö UNEP on arvioinut, että 40 prosenttia sisällissodista vuosien 1950 ja 2010 välillä linkittyi luonnonvaroihin.
Alati etenevät luontokato ja ilmastonmuutos muistuttavat, ettei Suomella ole varaa jäädä edelläkävijäksi vain juhlapuheissa. Suomen pitää huolehtia kansainvälisten luonto- ja ilmastosopimusten toimeenpanosta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi maamme suojelupinta-alan kasvattamista 30 prosenttiin sekä teknisen ja rahallisen tuen tarjoamista kehittyville maille kansainvälisten sopimusten käytännön toteutukseen.
Meidän tulee kantaa globaalia vastuutamme myös nostamalla kehitysyhteistyörahoitusta kohti kansainvälistä tavoitetta, eli 0,7 prosentin osuutta maan bruttokansantuotteesta. Nyt jos koskaan kehitysyhteistyörahoitusta tulisi kohdentaa erityisesti luonnon monimuotoisuuden suojeluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Ilmastokriisin ja luontokadon vaikutukset osuvat usein vahvimmin juuri valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin. Näiden kriisien ehkäisy edistää myös rauhaa ja tasa-arvoa. Tulevat maamme päättäjät, tätä näytön paikkaa emme voi menettää.
Teksti on julkaistu alun perin Aamulehden mielipidekirjoitusosastolla 15.3.2023.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.