Tuore selvitys: Pääsiäissuklaista voi paljastua ikävä yllätys – suomalaisille tutut suklaabrändit eivät tee riittävästi metsäkadon ja lapsityövoiman lopettamiseksi

Suklaa-alan ongelmat ovat laajasti tiedossa, mutta silti alan käytännöissä on paljon puutteita. Tämä ilmenee tuoreesta suklaapisteytyksestä, joka arvioi kansainvälisten suklaabrändien, hankkijoiden ja jälleenmyyjien vastuullisuutta. Monet yritykset väittävät suklaansa olevan 100-prosenttisesti vastuullista, mikä ei selvityksen perusteella valitettavasti pidä paikkaansa.

“Yritysten kyvyttömyys puuttua metsäkatoon ja alan sosiaalisiin ongelmiin on huolestuttavaa. Maailman suurimmissa kaakaontuottajamaissa Ghanassa ja Norsunluurannikolla kaakaontuotanto on edelleen merkittävä syy metsien tuhoutumiseen. Suuri osa yrityksistä ei edelleenkään maksa köyhille pienviljelijöille elämiseen riittävää toimeentuloa eikä ole onnistunut kitkemään pois lapsityövoiman käyttöä”, sanoo WWF:n metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija Maija Kaukonen.

Pisteytyksessä vertailtiin yrityksiä raaka-aineen jäljitettävyyteen, työntekijöiden oloihin ja palkkoihin sekä ympäristön huomioimiseen liittyvissä kategorioissa. Yritykset saivat arvion julkisten käytäntöjensä ja sitoumustensa mukaan. Moni tuttu brändi sijoittui huonosti, esimerkiksi Kellogs, jonka suklaamuroja myydään laajasti myös Suomessa. Arvion mukaan suomalainen Fazer etenee vastuullisuustoimissaan, mutta kirittävää on edelleen esimerkiksi metsäpeitteisen ja luonnon monimuotoisuutta parantavan kaakaonviljelyn edistämisessä.

“Yleisellä tasolla selvitys kertoo karua kieltä siitä, miten vähän yrityksiä kiinnostaa puuttua alan epäkohtiin. Osa yrityksistä ei lukuisista pyynnöistä huolimatta suostunut edes vastaamaan selvitykseen. Tällaisia olivat esimerkiksi Tobleronea ja Marabou-suklaata valmistava Mondelez ja muun muassa Magnum-jäätelöä valmistava Unilever”, Kaukonen kertoo.

Läpinäkyvyys oli heikkoa myös monilla muilla selvitykseen vastanneilla. Moni yritys toteuttaa omia vastuullisuusohjelmiaan ilman ulkopuolista arviointia. Lisäksi keskimäärin 40 prosenttia yrityksistä ostaa kaakaon alihankkijalta, jolloin tieto alkuperästä jää useimmiten hämärän peittoon.

“Kaupoissa, kahviloissa ja ravintoloissa myydään Suomessakin lukuisia tuotteita, joiden vastuullisuudesta emme voi varmuudella tietää mitään. Kaupat ovat juuri nyt pullollaan sesonkisuklaata pääsiäiseksi, mikä nostaa ikävien yllätysten riskiä entisestään”, Kaukonen sanoo.

Tutustu koko selvitykseen osoitteessa www.chocolatescorecard.com.

(Juttu jatkuu kuvagallerian jälkeen)

Kaakaontuotanto syypää Ghanan ja Norsunluurannikon metsien tuhoon

Kolme neljäsosaa maailman kaakaosta on peräisin Länsi-Afrikasta, erityisesti Norsunluurannikolta ja Ghanasta. Nämä maat ovat menettäneet valtaosan metsäpeitteestään viimeisten 60 vuoden aikana ja metsäkato jatkuu edelleen. Suurinta osaa Norsunluurannikolla tuotetusta kaakaosta ei pystytä jäljittämään viljelmille saakka. Metsäkato on tuhonnut monien uhanalaisten lajien, kuten gorillojen ja Länsi-Afrikan simpanssin, elinympäristöjä. Suomessa kulutettavista tuotteista kaakaolla on neljänneksi suurin riski aiheuttaa metsäkatoa. Suomalaiset ovatkin suklaan suurkuluttajia, jotka syövät suklaata keskimäärin 25–35 miljoonaa kiloa vuodessa – noin 250 suklaamunaa per henkilö.

Suklaapisteytyksen mukaan yli 90 prosentilla alan toimijoista on linjaus siitä, etteivät niiden tuotteet aiheuta metsäkatoa. Linjausten toteutuminen on erittäin epävarmaa: Vain 11 prosenttia toimijoista tietää täysin, mistä heidän käyttämänsä kaakao on peräisin. Alle 30 prosenttia yrityksistä käyttää metsäkadon seurantaan parhaita saatavilla olevia satelliittijärjestelmiä. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että metsiä häviää edelleen kaakaoviljelmien tieltä Afrikassa.

“Kaakaon alkuperän jäljitettävyys ja koko hankintaketjun läpinäkyvyys kuuluvat tärkeimpiin asioihin vastuullisuuden parantamisessa. EU:ssa voimaan tuleva metsäkatolaki tulee vaatimaan alkuperäjäljitettävyyttä yrityksiltä, mikä toivottavasti kitkee metsäkatoa”, Kaukonen sanoo.

Kaukosen mukaan kaakaota on mahdollista tuottaa kestävästi, mistä hyvä esimerkki ovat pisteytyksessä kärkipäähän sijoittuneet yritykset. Suomalaisillekin tutut Tony’s Chocolonely ja Ben & Jerry’s asettavat niin sosiaaliset kuin ympäristöön linkittyvät tavoitteet taloudellisten tavoitteiden rinnalle.

“Nämä yritykset pyrkivät ostamaan kaakaon mahdollisimman suoraan viljelijöiltä ja maksavat heille siitä paremman hinnan. Alkuperän varmistamisessa ja metsäkadon seurannassa yritykset hyödyntävät satelliittiseurantaa. Vastuulliset yritykset tukevat metsäpeitteistä viljelyä, joka turvaa ja lisää luonnon monimuotoisuutta”, Kaukonen selventää.