WWF:n kyselytutkimus: Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta – Liki puolella huoli vaikuttaa äänestyspäätökseen

70 prosenttia WWF:n teettämään kyselyyn vastanneista suomalaista ilmoitti olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta. Luontokadosta kertoi olevansa huolissaan 69 prosenttia vastanneista.

”Luvut kertovat suomalaisten jaetusta huolesta ja siitä, että luontokato on noussut keskustelussa ilmastonmuutoksen rinnalle. Huoleen on myös syytä: ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suuria kriisejä, jotka uhkaavat vakavasti hyvinvointimme perusteita”, WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder sanoo.

51 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon torjunnan tulisi olla yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä.

”Nämä vakavat kriisit uhkaavat hyvinvointiamme ja horjuttavat taloutta ja siksi on tärkeää, että ympäristö on korkealla seuraavan hallituksen asialistalla. Jos seuraava hallitus ei tee mittavia toimia luontokadon ja ilmastokriisin pysäyttämiseksi, nousee hintalappu entistä korkeammaksi. Vaikka toivoa on, ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemista ei voida lykätä”, Rohweder sanoo.

Vaikka ympäristöongelmat herättävät huolta ja enemmistön mielestä seuraavan hallituksen tulisi tarttua toimeen, eduskuntavaaleissa ihmisten äänestyspäätökseen vaikuttavat muutkin tekijät: 46 prosenttia vastanneista kertoi ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikuttavan päätökseensä äänestyskopissa. Vastaavasti 43 prosenttia vastanneista sanoi, etteivät ilmastonmuutos ja luontokato vaikuta heidän äänestyskäyttäytymiseensä.

”Viime lauantaina järjestämässämme Earth Hour -tapahtumassa keräsimme ihmisiltä lupauksia luonnolle. Kaiken kaikkiaan lupauksia kertyi noin 4 400, ja iso osa niitä antaneista ihmisistä lupasi äänestää ehdokasta, joka huomioi luonnon päätöksenteossaan. Näitä – ja kaikkia muitakin luontomyönteisiä – ääniä tarvitaan nyt”, Rohweder sanoo.

Valtion vanhojen metsien suojelulle vankka kannatus

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii nopeita toimia. Luontokato näkyy muun muassa Suomen metsissä, joiden lajeista jo 833 on uhanalaisia. Erityisen uhattuja ovat luonnontilaiset ja vanhat metsät, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita.

Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia kannatti ajatusta, että seuraavan hallituksen tulee suojella valtion omistamat luonnontilaiset ja vanhat metsät.

”Metsät ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa, mutta metsäluontomme ei voi hyvin. Kyselytutkimuksessa ilmenevän vahvan kannatuksen pitäisi olla herätys päättäjille: metsäluonto tarvitsee suojelua nopeasti, ja helpointa ja tehokkainta on tehdä toimia valtion omistamissa metsissä”, WWF:n Liisa Rohweder sanoo.

Luonnonsuojelu ei onnistu ilman riittävää rahoitusta. WWF:n teettämässä kyselyssä luonnonsuojelun määrärahojen kasvattamista merkittävästi kannatti 44 prosenttia vastanneista, kun määrärahojen nostamista vastusti 35 prosenttia vastanneista. WWF esittää, että luonnonsuojelun määrärahat sidotaan bruttokansantuotteeseen ja luontotoimiin käytetään vuosittain yksi prosentti BKT:sta.

”Prosentti bruttokansantuotteesta vuodessa luontokadon pysäyttämiseen ei ole paljon, sillä luontoon investoiminen on sijoitus hyvinvointiin. Elinvoimainen luonto on Suomen etu”, Rohweder sanoo.

WWF:n mielestä luonnonsuojelun rahoitus voitaisiin taata leikkaamalla ympäristölle haitallisten yritystukien määrää. Ympäristölle haitallisten tukien määrä on arvioiden mukaan 3,6 miljardia euroa vuodessa. Ympäristölle haitallisten tukien leikkaamista kannatti 51 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Voit tutustua täällä tarkemmin WWF:n vaatimuksiin seuraavalle hallitukselle. Lisäksi löydät sivuilta myös vinkkejä ympäristöä huomioivan ehdokkaan valitsemiseen.

Maaliskuun puolivälissä toteutettuun kyselyyn vastasi 1042 ihmistä. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on +- 3,1 prosenttia.