Kiivasta keskustelua herättäneen EU:n ennallistamisasetuksen kohtalonhetket käsillä – asetuksesta äänestetään tällä viikolla

Ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoite on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Tämän jälkeen luonnon monimuotoisuus on tarkoitus saada kasvu-uralle EU:n alueella.

”Luonto köyhtyy hälyttävää vauhtia niin maailmalla kuin Suomessa. Suomikin on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen, mutta tehtävä on mahdoton, jos luontoa ei ennallisteta”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.

Ennallistamisessa ihminen pyrkii palauttamaan heikentämäänsä luontoa lähemmäs luonnon alkuperäistä tilaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi patojen purkamista joista, metsien luontaisten rakennepiirteiden palauttamista ja suo-ojitusten tukkimista. Ennallistamisasetuksen tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä ennallistamistoimenpiteitä olisi tehty 20 prosentilla EU:n maa- ja merialueista.

”Ennallistamisasetus antaisi jäsenmaille vapauksia toimenpiteiden toteutuksessa. Suomi päättäisi siis itse, millä keinoilla Itämerta tai metsälajistoa autetaan”, Suominen sanoo.

EU:n biodiversiteettistrategia ja sen osana toteuttava ennallistamisasetus kuuluvat EU:n niin sanottuun Green Dealiin – kunnianhimoiseen ohjelmaan, joka on tehnyt EU:sta edelläkävijän luontokadon torjunnassa ja vihreässä siirtymässä.

”Jos suomalaiset europarlamentaarikot päätyisivät vastustamaan asetusta, he osallistuisivat myös Green Dealin vakavaan vesittämiseen. Suomen ja suomalaisten europarlamentaarikkojen pitäisi nyt osoittaa, että maamme on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen”, Suominen sanoo.

Parlamentin ympäristövaliokunta äänestää asetuksen kohtalosta torstaina 15. kesäkuuta. Äänestys on merkittävä: ympäristövaliokunnan tällä viikolla ottama kanta vaikuttaa siihen, äänestävätkö europarlamentaarikot heinäkuussa järjestettävässä täysistunnossa asetuksen hylkäämisestä vai sen etenemisestä niin sanottuihin trilogineuvotteluihin. 20. kesäkuuta myös EU:n jäsenmaat lyövät lukkoon kantansa ennallistamisasetukseen.

Ennallistamisasetus hyödyttäisi Suomea

Suomi on kuulunut EU:ssa niihin maihin, jotka ovat hangoitelleet vastaan ennallistamisasetuksen valmisteluprosessissa. Suomi on vastustanut asetusta ennallistamisesta syntyvien kustannusten ja metsäteollisuudelle aiheutuvien uusien vaatimusten takia.

”On totta, ettei luonnon ennallistaminen ole ilmaista. Päättäjien on kuitenkin otettava huomioon ennallistamisesta koituvat hyödyt, jotka ovat pitkässä juoksussa huomattavasti kustannuksia suuremmat”, Mai Suominen sanoo.

Luonnon tilan kohentaminen tuo työtä, turvaa edellytykset metsien käyttöön ja parantaa myös matkailualan mahdollisuuksia, Suominen muistuttaa. Esimerkiksi Suomen luontopaneelin vuonna 2021 julkaiseman raportin mukaan patojen purkaminen elvyttää poikkeuksellisen tehokkaasti sekä luontoa että taloutta.

EU-komission vaikutusarvion mukaan ennallistamisen kustannukset Suomessa olisivat noin 900 miljoonaa euroa vuodessa.

”Iso osa komission arvioon sisältyvistä ennallistamisen kustannuksista on jo ollut valtion budjetissa, sillä Suomessa on rahoitettu ennallistamista monissa valtion tukemissa ohjelmissa”, Suominen sanoo.