Mitä hallitusohjelma tarkoittaa metsiemme näkökulmasta? WWF:n asiantuntijat vastaavat
Suomalainen metsä ei voi hyvin, sillä hakkuut ovat ajaneet luonnon ahdinkoon. Tuleva hallitus ei kuitenkaan aio rajoittaa hakkuita. Vaarana on, että luontokato kiihtyy ja Suomen hiilinielut kutistuvat entisestään.
Perjantaina julkaistussa hallitusohjelmassa linjataan, ettei metsien hakkuita tulla rajoittamaan.
”Suomessa metsiä on pidetty liki ehtymättömänä luonnonvarana. Suomalaisella metsäluonnolla ei kuitenkaan mene niin hyvin kuin yleisesti uskotaan. Tilannetta pahentaa se, että hakkuut ovat lisääntyneet tuntuvasti viimeisten 10 vuoden aikana. Hakkuutaso on liian korkea sekä ilmastotavoitteiden että luonnon monimuotoisuustavoitteiden kannalta”, WWF:n johtava metsäasiantuntija Mai Suominen sanoo.
Iso uhka metsäluonnolle ovat etenkin avohakkuut. Suomessa avohakataan vuosittain yli 100 000 hehtaaria metsää. Avohakkuisiin perustuva metsätalous on vaikuttanut satojen lajien uhanalaistumiseen. Lisäksi Suomen metsät ovat nuorentuneet ja niiden puusto on yksipuolistunut. Samalla tuhansille lajeille elintärkeän lahopuun määrä on romahtanut.
Avohakkuut ovat haitallisia myös ilmastokriisin hillinnän näkökulmasta. Avohakatusta alueesta tulee hiilen lähde 15–30 vuodeksi, ja hakkuisiin liittyvä maanmuokkaus purkaa maaperässä olevaa hiilivarastoa. Viime vuoden lopulla vahvistettiin tieto, jonka mukaan Suomen maa- ja metsätalousmaan hiilinielut olivat romahtaneet.
”Vaikka hallitus on selvästi tietoinen tilanteesta, se on rajannut vaikuttavimmat keinot hiilinielujen vahvistamiseksi pois ohjelmastaan linjaamalla, ettei metsien käyttöä tulla rajoittamaan hallituksen päätöksillä. Esimerkiksi verotus olisi tehokas keino ohjata talousmetsien käyttöä kestävämpään ja resurssitehokkaampaan suuntaan”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Hallitus lupaa kuitenkin koostaa päästövelan lyhentämisohjelman. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että edellisen hallituksen hyväksymä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MISU) päivitetään. Laaja asiantuntijajoukko on todennut suunnitelman pahasti alimitoitetuksi, ja WWF on vaatinut sen päivittämistä jo pitkään.
Hallitus haluaa myös, että eri toimialat päivittävät vähähiilisyystiekarttojaan. Vaikka idea on kannatettava, ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
”Nykyisten vähähiilisyystiekarttojen valmistelussa hallituksen ohjaus petti, sillä visiot perustuivat ylimitoitettuihin hakkuisiin. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei voi perustua metsäbiomassan ylikulutukseen”, sanoo Nordman.
Luonnon ja ilmaston kannalta myös hakkuutavalla merkitystä
Hakkuumäärien lisäksi luonnon ja ilmaston kannalta merkittävää on tapa, jolla hakkuita tehdään.
”Talousmetsien käsittelyn on muututtava, jotta voimme turvata metsiemme ja soidemme monimuotoisuuden, säilyttää vesistömme puhtaina ja ylläpitää ilmastonmuutosta hillitseviä metsien hiilinieluja. Metsien käsittelyn monipuolistaminen on tärkeää”, Mai Suominen sanoo.
Metsien käsittelyn monipuolistaminen on luonnon ennallistamista ja tarkoittaa ennen kaikkea siirtymistä laajoista avohakkuista metsän jatkuvaan kasvatukseen. Hallitusohjelmassa on kirjaus jatkuvan kasvatuksen lisäämisestä turvemailla.
”Jatkuvan kasvatuksen suosiminen avohakkuiden sijaan turvemailla on hyvä asia vesistöjen kannalta, sillä avohakkuisiin liittyvän maanmuokkauksen ja ojitusten myötä vesistöihin huuhtoutuu runsaasti rehevöittäviä ravinteita ja kiintoainesta”, Suominen sanoo.
Suomisen mukaan kirjaus on kuitenkin riittämätön.
”Jatkuvaa kasvatusta pitäisi lisätä turvemaiden lisäksi muuallakin, jos – ja toivottavasti myös kun – hallitus haluaa pysäyttää luontokadon ja hillitä ilmastokriisiä.”
Vanhat metsät suojellaan – mutta millä kriteereillä?
Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi suojelee ne valtion omistamat luonnontilaiset vanhat metsät, jotka täyttävät kansalliset kriteerit. Hallitus lupaa varmistaa kriteeristön valmistumisen nopealla aikataululla.
WWF:n mielestä hallituksen on tärkeä tiedostaa, että kriteerit on jo määritelty useaan otteeseen yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerit on määritelty hyvin ja kattavasti muun muassa vanhojen metsien suojeluohjelmassa sekä metsäsertifikaattien ja METSO-ohjelman kriteeristöissä.
”Hallituksen ei pidä käyttää aikaa enää kriteerien määrittelyyn vaan tehtävä jo käytännössä valmiiden kriteerien pohjalta kattava suojelupäätös heti syksyllä”, Mai Suominen sanoo.
Vanhojen metsien lisäksi tarvitaan muutakin suojelua: Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, jossa on sovittu, että maa-alueesta tulisi suojella 30 prosenttia, ja tästä 10 prosenttia tiukasti. Tavoitteeseen on vielä matkaa: Tällä hetkellä Suomen hyvin puuta kasvavista metsistä on suojeltu vain kuusi prosenttia. Tämän lisäksi karuja ja vähäpuustoisia metsiä on suojeltu etenkin Pohjois-Suomessa, mutta niiden suojelu ei korvaa metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeiden runsaspuustoisten ja rehevien metsien jättämistä suojelun ulkopuolelle.
”Hallitusohjelmassa todetaan, että suojelua tehdään laatu edellä. Laatu on tietenkin tärkeää, mutta se ei korvaa määrää. Suomen on suojeltava kaiken kaikkiaan yli 500 000 hehtaaria valtion maita ja edistettävä myös yksityismaiden suojelua”, Suominen sanoo.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!