WWF: Hylkeiden hoitosuunnitelma kääntymässä hylkeenmetsästyksen tehostamisohjelmaksi
WWF on tänään jättänyt lausunnon maa- ja metsätalousministeriön laatimaan Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaan. WWF vaatii poistettaviksi kohtia, joissa hylkeiden metsästystä ehdotetaan helpotettavaksi muun muassa luonnonsuojelualueilla. Lisäksi ilmastonmuutoksen uhkaama itämerennorppa on huomioitava hoitosuunnitelmassa paremmin. Suomen merialueilla elää kaksi hyljelajia: halli eli harmaahylje sekä itämerennorppa.
Maa- ja metsätalousministeriön laatima Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelman päivitys on parhaillaan julkisella lausuntokierroksella, joka päättyy 12. kesäkuuta. WWF vaatii muutoksia suunnitelmassa ehdotettuihin toimenpiteisiin, jotka eivät ensisijaisesti vaikuta pyrkivän suunnitelman päätavoitteeseen eli harmaahylkeen ja itämerennorpan tulevaisuuden turvaamiseen ja suojeluun.
Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa suunnitelmassaan hylkeiden kannanhoidon toimenpiteiksi muun muassa, että ”Itämeren hyljekantojen suojelemiseksi ei ole tarpeen perustaa uusia suojelualueita” ja että ”mikäli merellisiä suojelualueita perustetaan muiden luontoarvojen suojelemiseksi, ei hylkeiden metsästystä tule kieltää”.
”Tällaisilla kirjauksilla hyljekantojen hoitosuunnitelma on kääntymässä ennemminkin hylkeenmetsästyksen tehostamisohjelmaksi. Suojelualueisiin liittyvät toimenpide-ehdotukset ovat osin jopa ristiriidassa luonnonsuojelulain kanssa, ja vaadimme sellaiset poistettaviksi suunnitelmasta”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Yhdeksi toimenpiteeksi maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa, että hylkeiden metsästyksen jatkuminen varmistetaan uusilla suojelualueilla. Lisäksi ministeriö ehdottaa, että metsästys sallitaan merellisten kansallispuistojen nykyisillä ja tulevilla mahdollisilla laajennusalueilla. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n määritelmän mukaan metsästys ei lähtökohtaisesti kuulu kansallispuistoihin lainkaan.
“Olemassa olevat ja tulevat kansallispuistot ja muut luonnonsuojelualueet on perustettu alkuperäisluonnon suojelemiseksi. Hylkeiden metsästys tällaisilla alueilla on lähtökohtaisesti alueiden perustamistarkoituksen vastaista ja aiheuttaa häiriötä ja vaaraa myös muille lajeille”, Tolvanen perustelee.
WWF:n mukaan kannanhoitosuunnitelmassa tulisi kiinnittää selvästi ehdotettua enemmän huomiota silmälläpidettäväksi luokiteltuun itämerennorppaan. Sen pahin uhka on ilmastonmuutos, jonka etenemiseen on varauduttava ennakoiden. Jo nyt itämerennorppa on eteläisillä lisääntymisalueillaan Saaristomerellä ja itäisellä Suomenlahdella akuutisti uhattuna. Jos sen luontainen elinalue supistuu, se ei voi saavuttaa tavoitteena olevaa suotuisan suojelun tasoa, vaikka kanta muualla kasvaisi.
”Keinoja eteläisten norppakantojen auttamiseksi on jo tiedossa. Tämä varmistui keväällä 2023, kun itämerennorpan kuutti syntyi Saaristomerellä ihmisen rakentamaan pesäkatokseen”,”, Tolvanen toteaa.
Heikentyvä jäätilanne vaikuttaa myös Perämeren norppakannan koon ja kehityssuunnan arviointiin. WWF ehdottaa, että Suomi käynnistää yhdessä Ruotsin kanssa valmistelun Perämeren-Merenkurkun itämerennorppakannan yhteiseksi hoitosuunnitelmaksi, joka turvaa itämerennorpan säilymisen elinvoimaisena pitkällä tähtäimellä lisääntymisolojen heikentyessä. Norppa on Itämerellä – kuten Saimaallakin – sopeutunut synnyttämään kuuttinsa jään päällä olevaan pesään.
WWF Suomen lausunto Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaluonnoksesta
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.