WWF:n raportti: Maailman metsäkato etenee – haitallisiin tukiin käytetään sata kertaa enemmän rahaa kuin metsien suojeluun
Maailman valtiot ovat luvanneet pysäyttää metsäkadon ja metsien pirstoutumisen vuoteen 2030 mennessä, mutta nykytoimilla tavoitteeseen ei olla pääsemässä, tuoreet raportit osoittavat. Metsäkadon vaikutukset luonnolle, ilmastolle sekä ihmisille ovat katastrofaaliset.
Maailmalla hävisi vuonna 2022 yli 6,6 miljoonaa hehtaaria metsää, joista yli 4 miljoonaa hehtaaria oli luonnontilaista koskematonta sademetsää.* Monilla alueilla, kuten Amazonilla Brasiliassa ja Boliviassa, metsäkadon vauhti kiihtyi edelleen viime vuonna. Kaksi vuotta sitten Glasgow’n ilmastokokouksessa 145 valtiota sitoutui pysäyttämään maailman metsäkadon vuoteen 2030 mennessä. Nykytoimilla tavoitteeseen ei olla pääsemässä.
“Jos emme saa metsäkatoa pysäytettyä, vaikutukset ovat katastrofaaliset. Metsien häviäminen köyhdyttää luontoa, voimistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja heikentää samalla ruoka- ja vesiturvaa. Nämä tekijät voivat johtaa myös poliittisiin ja sosiaalisiin konflikteihin,” sanoo WWF:n kansainvälinen metsäasiantuntija Maija Kaukonen.
WWF:n tänään julkaisema Forest Pathways -raportti esittelee maailman metsien tilannetta ja ratkaisuja metsien pelastamiseen. Raportin mukaan yksi syy metsäkadon jatkumiseen on riittävän rahoituksen puute metsien suojelussa. Maailmanlaajuisesti ainakin sata kertaa enemmän julkista rahoitusta menee ympäristölle haitallisten tukien ylläpitoon kuin metsien suojeluun.
”Metsien suojeluun tarvittaisiin maailmanlaajuisesti noin 460 miljardia dollaria, mutta vuoden 2030 tavoitteisiin pääsemiseksi on luvattu toistaiseksi vain murto-osa siitä. Samaan aikaan valtavia määriä rahaa kohdistetaan metsille haitalliseen toimintaan, kuten lihantuotannon ja kaivostoiminnan laajentamiseen”, Kaukonen sanoo.
Globaalisti suurin syy metsäkatoon on maatalous, erityisesti lihantuotanto, jota varten metsää raivataan karjalaitumiksi ja viljelymaiksi rehusoijan tuotantoa varten. Lisäksi kahvin, kaakaon, kumin, palmuöljyn ja puutuotteiden tuotannon tieltä kaadetaan vuosittain kaksi kertaa Iso-Britannian pinta-alaa vastaava määrä metsää.
(uutinen jatkuu kuvan jälkeen)
Brasilian Amazonilla menehtyi syyskuun lopussa yli 100 uhanalaista jokidelfiiniä, kun Tefe-järven lämpötila nousi paikoin jopa 39 asteeseen.
Viimeiset hetket estää metsien häviäminen
Metsien merkitys ihmiskunnalle ja luonnon monimuotoisuudelle on valtava. 80 prosenttia maailman maalla elävistä lajeista elää trooppisissa metsissä, ja useita näistä lajeista uhkaa sukupuutto, kun metsät häviävät. Trooppiset metsät pitävät myös yllä tärkeää makean veden kiertokulkua. Lisäksi metsät sitovat itseensä kolmanneksen ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä. Kun metsiä raivataan, päästöt vapautuvat ilmakehään lämmittäen ilmastoa.
Forest Pathways -raportin mukaan kaksi maailman suurinta trooppista metsäaluetta, Amazon ja Kongon sademetsä, uhkaavat ajautua keikahduspisteeseen, jonka ylityttyä niiden ekosysteemit muuttuvat peruuttamattomasti. Amazonin maita koettelee tällä hetkellä poikkeuksellinen kuivuus, jonka yhtenä seurauksena Brasiliassa menehtyi syyskuun lopussa yli 100 uhanalaista jokidelfiiniä.
”Vaarana on, että metsäkadon edetessä ja ilmaston lämmetessä tuhoisa kuivuus alueella muodostuu jokavuotiseksi ilmiöksi”, Kaukonen sanoo.
Toivoa metsäkadon pysäyttämiseen tuovat uusissa raporteissa esitellyt onnistumiset. Esimerkiksi Indonesiassa ja Malesiassa metsäkadon tahtia on saatu hidastettua useina vuosina peräkkäin, ja ennallistamistoimien, kuten metsien istutuksen, avulla Brasilian itärannikon arvokkaat rannikkosademetsät ovat alkaneet elpymään ja Nepalissa uhanalaisten tiikereiden kotimetsät on saatu kukoistamaan.
”Nepal on lähes kolminkertaistanut villien tiikerien määrän vuodesta 2010, ja kylämetsien ennallistaminen oli yksi tärkeimmistä toimenpiteistä onnistumisen taustalla. Nämä esimerkit osoittavat, että oikein kohdennetuilla toimenpiteillä metsäkadon pysäyttäminen on mahdollista”, Kaukonen sanoo.
Metsäkadon pysäyttämistä tukevat myös kesäkuussa voimaan astunut EU:n metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuonnin EU:n markkinoille vuodesta 2025 alkaen, sekä viime vuoden joulukuussa YK:n luontokokouksessa solmittu sopimus, joka velvoittaa valtioita asettamaan 30 prosenttia pinta-alastaan suojelun piiriin vuoteen 2030 mennessä. Myös Suomen on tehtävä osansa metsien eteen, Kaukonen muistuttaa.
”EU:n metsäkatoasetuksen kunnianhimoisella toimeenpanolla on saatava kitkettyä trooppista metsäkatoa aiheuttavat tuotteet pois kaupoista. Metsien suojelu ei kuitenkaan koske pelkästään sademetsiä, vaan arvokasta metsää on myös Suomessa. Suomen vanhoista ja luonnontilaisista metsistä on jäljellä enää murto-osa, ja ne on saatava kiireesti suojelun piiriin.”
Amazonin alueen, Kongon sekä Kaakkois-Aasian maiden päättäjät ja asiantuntijat kokoontuvat tällä viikolla Kongon Brazzavilleen etsimään ratkaisuja maailman suurimpien sademetsäalueiden pelastamiseen. WWF odottaa kokoukselta merkittäviä rahoituspäätöksiä sademetsien suojeluun ja metsäkadon pysäyttämiseen.
-
Forest Pathways -raportissa listattuja toimia metsäkadon pysäyttämiseksi:
- Alkuperäiskansojen hallinnoimat metsäalueet ovat tutkimusten mukaan hyvin turvattuja ja suojeltuja, mutta lähes 1,4 miljoonaa hehtaaria alkuperäiskansojen hallinnoimista maista on vielä ilman virallista tunnustusta ja suojelua. Nämä alueet tulee luovuttaa virallisesti alkuperäiskansojen omistukseen.
- Maailman valtioiden, myös Suomen, tulee sitoutua rahoittamaan metsien suojelua ja metsäkadon vastaisia toimia huomattavasti nykyistä enemmän. Rahoitusta tarvitaan noin 500 miljardia dollaria.
- Ympäristölle ja metsille haitallisia tukia ja metsäkatoa edistävää rahoitusta tulee ajaa alas ja ohjata rahoitusta suojeluun, ennallistamiseen ja luonnon arvoja turvaavaan maankäyttöön. Tällä hetkellä haitalliset tuet ovat lähes satakertaisia suojelun rahoitukseen verrattuna.
- EU:n metsäkatoasetuksen kunnianhimoista toimeenpanoa tulee edistää ja yritysten ja rahoitusinstituutioiden tulee sitoutua poistamaan metsä- ja luontokato arvoketjuistaan sekä lainoistaan ja sijoituksistaan.
WWF:n julkaisema Forest Pathways –raportti on kattava selvitys ratkaisuista, joilla maailman metsät voidaan pelastaa. Raporttia tullaan julkaisemaan säännöllisesti vuoteen 2030 asti tavoitteena seurata kuinka maailma on edistymässä vuoden 2030 metsätavoitteiden suhteen.
Glasgow’n metsäjulistuksen tavoitteiden saavuttamista tarkastelevan Forest Declaration Assessment -arvion taustalla on joukko kansalaisjärjestöjä ja tutkimuslaitoksia, myös WWF. Arvion vertailukohtana on metsäkatodata vuosilta 2018–2020.
Auta Sademetsä-kummina
Tuellasi suojelemme luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja, joita tuhotaan hälyttävällä vauhdilla. Tavoitteemme on pysäyttää maailman metsäkato vuoteen 2030 mennessä. Siihen pystymme vain yhdessä.