WWF:n raportti: Veden ja makean veden ekosysteemien tuottama taloudellinen arvo on 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta – silti Suomessakin puhdasta vettä pidetään itsestäänselvyytenä
Pula makeasta vedestä ja heikkokuntoiset vesistöt aiheuttavat merkittävän uhan ihmisten terveydelle, ympäristölle ja taloudelle. Myös Suomessa vesistöjen suojelemiseen ja kunnostamiseen olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota.
Maapallon veden ja makean veden ekosysteemien vuosittain tuottama taloudellinen arvo* on 58 biljoonaa dollaria, joka vastaa noin 60 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta, selviää WWF:n lokakuussa julkaisemasta raportista High Cost of Cheap Water.
Puhdas vesi on elinehto niin ihmisille, eläinlajeille, ympäristölle kuin taloudellekin, mutta silti sitä ei arvosteta tarpeeksi. Maailman kosteikkoalueista (wetlands) kolmannes on tuhoutunut viimeisen 50 vuoden aikana ja makeanveden lajien populaatiot ovat keskimäärin pienentyneet jopa 83 prosentilla.
Vedestä käydään esimerkiksi Espanjassa poliittista kamppailua, kun viljelysmaiden kasteluun myönnetyt vesioikeudet eivät riitä kattamaan kaikkia viljelyalueita. Pitkät hellejaksot ja kuivuus ovat pahentaneet tilannetta entisestään. Helsingin Sanomien mukaan Espanjan tärkeimmällä riisintuotantoalueella Sevillassa riisinviljelijöille jaetut vesioikeudet eivät riittäneet peltojen kasteluun, minkä seurauksena sato jäi tänä vuonna kokonaan saamatta.
Sevillan lähettyvillä sijaitsee myös kiistelty Doñanan kosteikko, joka on tuhoutunut laajamittaisesti laittomasti ja kestämättömästi tehdyn vedenoton vuoksi. Vettä on käytetty mansikan tehoviljelyyn, ja laittomien toimien seurauksena Doñanan pohjaveden pinta on laskenut ja veden laatu heikentynyt hälyttävästi, aiheuttaen vakavaa uhkaa luonnon monimuotoisuudelle.
Vettä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä Suomessakaan
Suomessa on totuttu pitämään puhdasta vettä itsestäänselvyytenä ja ajattelemaan, etteivät maailmalla yleistyneet vesikriisit koske meitä. WWF:n sisävesivastaavan Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan mielestä tuore raportti herättää kysymään, tiedostammeko veden todellista arvoa vai pidämmekö Suomessakin esimerkiksi puhtaan juomaveden saatavuutta itsestäänselvyytenä.
”Suomessa on helppo unohtaa, että hanasta tuleva vesi on peräisin vesistöistämme. Ilmastonmuutoksen myötä meilläkin yleistyvät talvisateet, jotka huuhtovat pelloilta ja metsistä ravinteita ja kiintoaineita, jotka vesistöihin päätyessään heikentävät veden laatua”, Jyrkänkallio-Mikkola sanoo.
Itämereen päästessään ravinteet rehevöittävät merta, mikä puolestaan heikentää meren kykyä sitoa hiilidioksidia ja siten hillitä ilmastonmuutosta.
Paras keino turvata ihmisille, eläinlajeille ja elinympäristöille elintärkeä puhdas vesi sekä monin tavoin ihmistä ja ympäristöä hyödyttävät vesiekosysteemit, on suojella hyvässä tilassa olevat vesistöt ja ennallistaa huonoon kuntoon päässeitä vesistöjä.
”Myös Suomessa vesiensuojeluun pitäisi ehdottomasti panostaa enemmän ja työlle tarvitaan enemmän rahoitusta. Vettä ei tule ottaa itsestäänselvyytenä vaan tunnustaa sen arvo niin ihmisille, luonnolle kuin taloudelle.”
Terveet vesiekosysteemit auttavat suojaamaan ääri-ilmiöiltä
Kreikassa paloi kesällä laajoja alueita, jonka jälkeen alkoivat rankkasateet. Vettä tuli vuorokaudessa pahimmillaan jopa 700 millimetriä, mikä aiheutti laajoja tulvia ja tuhoja. Skotlannin länsirannikolla julistettiin lokakuussa hätätila, kun Brechinin kaupungin lähellä virtaavan South Esk joen pinta nousi 4,4 metriä normaalia korkeammalle aiheuttaen mittavia tuhoja.
Ilmastonmuutoksen myötä joilla, järvillä, pohjavesivarastoilla ja kosteikoilla on entistä suurempi merkitys, sillä ne auttavat suojautumaan yleistyvien sään ääri-ilmiöiden haitallisilta vaikutuksilta, kuten helteiden aiheuttamilta kuivuusjaksoilta ja rankkasateiden aiheuttamilta tulvilta.
”Tulviva vesi tarvitsee paikkoja, joihin varastoitua ja näitä luonnollisia vesivarastoja, kuten kosteikoita, voidaan puolestaan hyödyntää kuivuuskausina, lupien ja olosuhteiden niin salliessa, käyttämällä varastoitunutta vettä esimerkiksi maatalouden kasteluvetenä. Vesienhallinta tulee ilmastonmuutoksen myötä olemaan yhä merkittävämmässä roolissa ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta”, sanoo WWF:n sisävesivastaava Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Ihmisen toiminta vaikuttaa paljon siihen, miten hyvin sään ääri-ilmiöihin pystytään varautumaan. Esimerkiksi vuosia tai vuosisatoja sitten maanviljelyksen tai metsänkasvatuksen tieltä kuivatetut järvet, suot, kosteikot ja tulvatasanteet lisäävät tulvariskiä Suomessakin.
Makean veden ekosysteemien ennallistaminen lähemmäs luonnonmukaista tilaansa on tehokas keino pitää huolta veden hyvästä laadusta ja saatavuudesta.
* Arviossa on mukana veden tuottama suora ja epäsuora arvo. Suora arvo tulee esimerkiksi vesihuollosta, maataloudesta, teollisuudesta, vesivoimasta ja sisävesiliikenteestä. Epäsuora arvo on peräisin jokien, järvien, kosteikkojen ja pohjavesialueiden luonnollisista prosesseista, jotka ylläpitävät yhteiskuntia, talouksia ja ekosysteemejä. Toimivat vesiekosysteemit esimerkiksi suodattavat vedestä epäpuhtauksia parantaen sen laatua ja varastoivat hiiltä ilmakehästä. Vesi on elinehto myös esimerkiksi maataloudelle ja ruuantuotannolle.
Tue työtämme luonnon hyväksi
Ole kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia ja rakentamassa tulevaisuutta, jossa ihmiset ja luonto elävät tasapainossa. Tuellasi mahdollistat ympäristönsuojelutyömme. Voit auttaa pitkäjänteisesti kummina, kertalahjoituksella tai vaikka perustamalla syntymäpäiväkeräyksen. On monia tapoja auttaa – löydä omasi.