Maailman lajien uhanalaisuusarviot päivitettiin – luonnosta aiemmin kadonneen antiloopin kanta elpyi, neljäsosaa makeanveden kaloista uhkaa sukupuutto
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on julkaissut vuoden 2023 päivitykset Punaiseen kirjaan, joka kuvaa eliölajien uhanalaisuutta ja uhanalaisuusluokituksia. Punaisessa kirjassa on nyt 157 190 lajia, joista 44 016 uhkaa sukupuutto.
“Todellisuudessa uhanalaisia lajeja on vielä huomattavasti suurempi määrä, sillä Punaisessa kirjassa on arvioitu alle viisi prosenttia maailman lajeista. Suurimpia syitä lajien uhanalaistumiseen ovat ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, elinympäristöjen, kuten metsien, häviäminen sekä salametsästys ja laiton villieläinkauppa.”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen toteaa.
IUCN:n tuoreesta arviosta käy ilmi, että neljäsosaa maailman makeanveden kalalajeista uhkaa sukupuutto. Esimerkiksi lohen kansainvälinen uhanalaisuusluokitus muuttui elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi, eli se on vaarassa uhanalaistua tulevaisuudessa. Lohien määrä on romahtanut globaalisti 23 prosentilla vuosien 2006 ja 2020 välillä. Suomessa lohi on vaarantunut ja järvilohi puolestaan äärimmäisen uhanalainen.
Jokien patoaminen estää lohien pääsyn lisääntymisalueille, vesistöjen saastuminen ja rehevöityminen on lisännyt nuorten lohien kuolleisuutta ja lämpenevä ilmasto vaikuttaa niiden kehitykseen. Merkittävä uhka lohelle ovat myös vieraslajit, kuten kyttyrälohi.
”Makean veden lajien tilanne on äärimmäisen huolestuttava. Myös Suomessa vaelluskalojen tilanne on huono, sillä ihmisen rakentamat padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit niiden lisääntymisalueille. Hyvä uutinen on, että kalakantojen tilaan voidaan vaikuttaa nopeastikin niiden elinympäristöjä eli virtavesiä kunnostamalla ja entisöimällä” Luukkonen sanoo.
(juttu jatkuu kuvien jälkeen)
Saiga-antiloopin luokitus vaihtui silmälläpidettäväksi.
Sapeliantiloopin paluu luontoon on iloinen uutinen, vaikka laji onkin edelleen erittäin uhanalainen.
Lohi ei ole enää elinvoimainen, vaan silmälläpidettävä laji.
Koillis-Aasiassa elävä Rana dybowskii -sammakko luokitellaan nyt silmälläpidettäväksi, kun ennen laji oli elinvoimainen.
Tuoreet luvut kertovat myös sammakkoeläinten hädästä. IUCN:n raportin mukaan 41 prosenttia sammakkoeläimistä on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Ne ovat selkärankaisista eläimistä kaikkein uhatuimpia: jo 37 sammakkoeläimen tiedetään kuolleen sukupuuttoon ja 185 lajin populaatioista ei ole havaintoja. Elinympäristöjen häviäminen on niiden suurin uhka.
Toiveikkaita antilooppiuutisia
Punaisen kirjan päivitys piti sisällään myös hyviä uutisia muun muassa kahden antilooppilajin osalta.
Venäjällä ja Kazakstanissa elävän saiga-antiloopin luokitus vaihtui äärimmäisen uhanalaisesta silmälläpidettäväksi. 2000-luvulla niiden määrä romahti muun muassa salametsästyksen ja elinalueiden häviämisen vuoksi, ja laji luokiteltiin äärimmäisen uhanalaiseksi. Viime vuosina saiga-antilooppien kanta on elpynyt.
Pohjois-Afrikassa elävä sapeliantilooppi luokiteltiin vuonna 2000 luonnosta hävinneeksi lajiksi. Vankeudessa eläviä sapeliantilooppeja on tämän jälkeen pyritty palauttamaan luontoon ja tuore päivitys vahvistaa suojelutoimien onnistuneen: sapeliantilooppi on uhanalaisuusluokitukseltaan ”enää” erittäin uhanlainen.
”Sapeliantiloopin paluu on hieno esimerkki siitä, mitä lajin pitkäjänteisellä suojelulla voidaan saavuttaa.”
“Jotta tulevaisuudessa saataisiin kuulla enemmän tämänkaltaisia onnistumisia, tarvitaan ripeitä toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi”, Luukkonen sanoo.
Artikkelia on täydennetty 14.12.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.