Näkökulma: Ilmastonmuutos ja luontokato ovat turvallisuuspoliittisia kysymyksiä

Suomeen valitaan pian uusi presidentti, jolla on mahdollisuus edistää vakautta meillä ja maailmalla ilmasto- ja luontotoimien kautta, kirjoittaa WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon vastainen työ on tärkeä osa ulkopolitiikkaa, jota presidentti johtaa valtioneuvoston kanssa. Näiden kriisien seuraukset, kuten merenpinnan nousu ja sään ääri-ilmiöt ovat uhkia paitsi luonnolle myös inhimilliselle turvallisuudelle sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Ympäristökriisit aiheuttavat haasteita ruoka- ja vesiturvalle ja vaikeuttavat ihmisoikeuksien toteutumista, köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamista sekä taloudellista toimintaa.

Kansainvälisen Punaisen Ristin mukaan vuonna 2020 20:stä eniten ilmastonmuutokselle haavoittuvaisesta maasta 12 oli aseellisen konfliktin keskellä. Haasteet perustarpeiden toteutumisessa, kuten pula puhtaasta vedestä, voivat aiheuttaa sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia jännitteitä ja lisätä konfliktien todennäköisyyttä. YK:n ympäristöjärjestö UNEP on arvioinut, että 40 prosenttia sisällissodista vuosien 1950 ja 2010 välillä linkittyi luonnonvaroihin.

Toivomme, että tuleva presidentti nostaa ilmasto- ja luontokysymyksiä esiin myös osana turvallisuuspoliittista keskustelua.

Suomi on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luontokadon pysäyttämiseen muun muassa Pariisin ilmasto- sekä Kunming-Montrealin luontosopimuksessa. Presidentti Sauli Niinistö onkin pitänyt ilmastoa ja luontoa aktiivisesti esillä kautensa aikana. Aihe on näkynyt muun muassa Suomen puheenvuoroissa YK:ssa sekä tapaamisissa muiden valtionjohtajien kanssa.

Presidentti toimii Suomen edustajana Naton huippukokouksissa. Puolustusliitto on asettanut tavoitteekseen olla maailman johtava organisaatio ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutusten ymmärtämisessä ja niihin varautumisessa. Ilmastonmuutos muovaa voimakkaasti Naton strategista ympäristöä. Samalla kun se uhkaa turvallisuutta, heikentää se kykyä vastata turvallisuusuhkiin. Sään ääri-ilmiöt ja luontokato voivat vaikuttaa esimerkiksi sotilaallisen kaluston toimivuuteen ja energian saatavuuteen. Suomen vahva osaaminen ilmasto- ja ympäristöturvallisuudessa tarjoaa mahdollisuuden ottaa puolustusliitossa edelläkävijän roolin aiheessa.

Vaikka tuleva presidentti astuu virkaansa aikana, jota värittävät monet kriisit ympäri maailmaa, emme voi unohtaa pidemmän aikavälin uhkia. Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat hyvinvointiin ja turvallisuuteen ympäri maailmaa.

HS:n vaalikoneessa suurin osa ehdokkaista on samaa mieltä väittämän ”Ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen pitää olla Suomen ulkopolitiikan keskeinen tavoite.”  kanssa. On hienoa, että enemmistö ehdokkaista näkee ympäristökriisien torjumisen keskeisenä osana Suomen ulkopolitiikkaa. Tämän tulee näkyä vaalikonevastauksien lisäksi myös käytännössä seuraavan kuuden vuoden aikana.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomissa 26.1.2024.

Pääsihteeri
Liisa Rohweder