1,5 asteen raja ylitettiin – ”peli ei ole vielä menetetty”
Maapallon keskilämpötila ylitti 12 kuukauden jaksolla rajan, jota pidetään kriittisenä ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten välttämiseksi. Se tarkoittaa tarvetta yhä ripeämmille ja voimakkaammille ilmastotoimille luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Euroopan unionin ilmastopalvelu Copernicus kertoi tänään tiedotteessaan, että maapallon keskilämpötila oli vuoden 2023 helmikuun alusta tämän vuoden tammikuun loppuun asti ulottuvalla jaksolla 1,52 astetta korkeampi kuin esiteollisena aikana. Puolentoista asteen rajaa pidetään ilmastonmuutoksen merkkipaaluna, jonka ylittämistä olisi vältettävä.
Nyt raja on rikottu vuoden mittaisella jaksolla – ensi kertaa yli 170-vuotisen mittaushistorian aikana. Silti on vielä liian aikaista sanoa, onko rajan tuolle puolen menty pysyvästi.
”Ilmastotieteessä keskilämpötilan muutoksen mittareina käytetään pitkien aikajaksojen keskiarvoja. Vuosi ei tässä mittakaavassa ole vielä kovin pitkä aika. Se ei kuitenkaan vähennä asian vakavuutta, sillä tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että lähestymme pysyvää puolentoista asteen rajanylitystä”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Esimerkiksi Ilmatieteen laitos käyttää ilmastollisena vertailukautena 30 vuoden jaksoa. Tällä hetkellä käytössä oleva vertailukausi ulottuu vuodesta 1991 vuoteen 2020. Suomessa tuon jakson keskilämpötila oli 1,3 astetta korkeampi kuin vuosina 1961–1990.
”Eurooppa on nykyisin maapallon nopeimmin lämpenevä maanosa ja arktisella alueella keskilämpötila kohoaa moninkertaisesti maapallon keskiarvoa nopeammin. Ilmastonmuutos ei siis Suomessakaan ole enää tulevaisuutta, vaan se on täällä ja nyt”, Nordman toteaa.
Selkein ilmaston lämpenemisestä johtuva haitta ovat lisääntyvät ja voimistuvat sään ääri-ilmiöt. Viime kesänä Euroopassakin koettiin niin kuivuutta, kuumuutta, myrskyjä kuin tulviakin. Pahimmin ilmastokriisissä kärsivät kuitenkin köyhimmät valtiot, joilla ei ole Suomen kaltaisten rikkaiden maiden edellytyksiä sopeutua muuttuneisiin ja edelleen muuttuviin olosuhteisiin.
Jokainen kymmenys vaikuttaa
Puolentoista asteen rajan lähestymistä ja ennusteita sen ylittämisestä on esitetty myös syiksi siirtää ilmastopolitiikan maalitolppia, esimerkiksi nostamalla lämpenemisrajaa kahteen asteeseen. Nordman ei lämpene tälle ajatukselle.
”Maailmassa, joka olisi lämmennyt kaksi astetta, riskit ja vahingot olisivat huomattavaan paljon suuremmat. Joka ikinen asteen kymmenys on luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta tärkeä”.
Ennusteiden mukaan on todennäköistä, että puolentoista asteen raja tullaan ylittämään väliaikaisesti myös jatkossa. Tehokkailla päästöjen vähentämistoimilla voidaan kuitenkin palata turvallisempaan keskilämpötilaan. Jotta nämä toimet saataisiin toteutettua, tarvitaan talouden, ilmaston ja luonnon kiinteän yhteyden hahmottamista. Tällä hetkellä luonto sitoo yli puolet ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä, hilliten ilmastonmuutosta huomattavasti.
“Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ei pidä nähdä talouden vastavoimana vaan kestävän hyvinvoinnin rakentamisena. Peli ei siis ole vielä menetetty, sillä ihminen on neuvokas laji, joka kykenee elämään ilmastokestävästi. Nyt julkaistut tilastot kertovat kuitenkin siitä, että töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehtävä yhä kovemmin”, Nordman tiivistää.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!