EU-komissio ei ehdota hiilineutraaliutta vuonna 2040: “Mennään sieltä, missä aita on matalampi”

EU-komissio ehdottaa EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteeksi 90 prosentin nettopäästövähennyksiä. Jotta luonnon ja ihmisten hyvinvointia voitaisiin turvata ja maapallon keskilämpötilan nousu rajoittaa 1,5 asteeseen, tulisi koko maailman olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä oli myös Dubain COP28 ilmastokokouksen vahva viesti. Oikeudenmukaisuuden nimissä kehittyneiden maiden tulisi saavuttaa hiilineutraalisuus eli nettonolla jo tätä ennen.

Nettonollalla tarkoitetaan sitä, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei enää kasva, sillä kaikki syntyvät päästöt ovat samansuuruisia kuin nielut, jotka sitovat hiilidioksidia ilmakehästä.

”Valitettavasti komissio ei ole selvittänyt mahdollisuutta saavuttaa hiilineutraaliutta vuonna 2040, vaan menee sieltä missä aita on huomattavasti matalampi”, sanoo WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.

Rinnakkain 2040 tavoite-esityksen kanssa komissio julkaisi teollisuuden hiilivirtojen hallintaa koskevan tiedonannon. Komissio näyttääkin keskittyvän vahvasti teknisiin ratkaisuihin, eikä luonnon potentiaalia ilmastonmuutoksen hillinnässä ole otettu riittävästi huomioon. Etenkin hiilen teknisen talteenoton eli niin sanotun piippujen tulppaamisen rooli nousee ehdotuksessa suhteettoman suureksi.

”Luonto sitoo yli puolet aiheuttamistamme hiilidioksidipäästöistä. Suomelle metsien hiilinielujen on huomattavasti parempi, edullisempi ja nopeampi ratkaisu kuin tekninen hiilen talteenotto ja varastoiminen Atlantin merenpohjaan. Sitäkin tarvitaan, mutta luonnon hiilinielut tulisi asettaa etusijalle”, Nordman sanoo.

Useat hiilinieluja vahvistavat toimenpiteet, kuten runsaspuustoisten vanhojen metsien suojelu, tukevat myös luonnon monimuotoisuutta.

Tiukemmat tavoitteet toisivat taloudellista turvallisuutta

Hiilineutraaliuden eli päästöjen nettonollatason tavoittelu vuoteen 2040 mennessä toisi hyötyjä luonnon lisäksi myös talouteen ja turvallisuuteen. Tiukemmat tavoitteet edistäisivät osaltaan siirtymää uusiutuviin perustuvaan energiajärjestelmään ja siten suurempaan energiaomavaraisuuteen. Esimerkiksi vuonna 2022 EU upotti yli 600 miljardia unionin ulkopuolelta tuotuun fossiiliseen energiaan. Investoinnit uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan sähköntuotantoon olisivat fiksumpi strategia.

”Nopeampi irtautuminen fossiilisista toisi etuja myös Suomelle, jonka vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite on jo linjassa sen kanssa, että koko EU tavoittelisi hiilineutraaliutta vuoteen 2040 mennessä. Meillä on myös osaamista, jolle on kysyntää”, toteaa Nordman.

Uusiutuviin energianlähteisiin nojaavaan energiajärjestelmään siirtyminen vaatii sekin mittavia investointeja, mutta ne maksavat itsensä takaisin: ilmanlaadun ja ilmastojärjestelmän tilan kohentamisen ohella ne luovat työpaikkoja ja edistävät innovaatioita.

”Ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittäjiä ja tuotteistajia odottavat valtavat globaalit markkinat. Toisaalta ilmastonmuutoksen hillinnässä epäonnistuminen toisi mukanaan huomattavasti isomman laskun.”

Komission tiedonanto on virallinen keskustelunavaus EU:n ilmastopolitiikasta 2030-luvulla. Lopulliset päätökset tekee uusi EU-parlamentti yhdessä jäsenmaiden kanssa. WWF:n mielestä tavoitetta on kirittävä ja esitettävä ehdotukseen riittäviä muutoksia, joiden kautta hiilineutraalius koko EU:n alueella voisi toteutua vuoteen 2040 mennessä.