Uutta tietoa Intian lumileopardeista! Vuoristossa elävien kissapetojen määrää selvitettiin maassa ensimmäistä kertaa
Intian ensimmäisen maanlaajuisen lumileopardikartoituksen tulokset ovat rohkaisevia: maassa arvioidaan tällä hetkellä elävän 718 lumileopardia. Tutkimuksessa käytettyihin riistakameroihin tallentui useita kuvia uhanalaisesta lajista elinympäristössään.
”Tämä on jo toinen ilahduttava tulos lumileopardien suojelun saralla lyhyen ajan sisään, sillä syyskuussa saimme uutisia Bhutanista, jossa lumileopardikanta kasvoi seitsemässä vuodessa lähes 40 prosentilla”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Tanja Pirinen.
Kolme vuotta kestäneen selvitystyön aikana kartoitettaville alueille asennettiin yli 2000 riistakameraa. Näistä kameroista tutkijat saivat läpikäytäväksi yli kaksi miljoonaa kuvaa, joista lumileopardiyksilöt tunnistettiin turkkien yksilöllisten täplien perusteella. Löydösten perusteella lumileopardien määräksi arvioitiin 718 yksilöä.
Riistakameroiden kuvat valottivat Himalajan lajirikkautta muidenkin lajien osalta: kuvissa vilahteli lumileopardien lisäksi myös muita nisäkkäitä, kuten villi vuohieläin baraali.
WWF osallistui Intian lumileoparditutkimukseen yhdessä muiden järjestöjen ja Intian valtiollisten toimijoiden kanssa.
(Uutinen jatkuu kuvien jälkeen.)
Muun muassa tämän näköisiä lumileopardeja tallentui tutkimuksessa käytettyihin riistakameroihin.
Tutkimustieto auttaa lumileopardin suojelussa
Korkealla vuoristossa elävistä lumileopardeista on edelleen hyvin vähän tietoa. Niistä 12 maasta, joiden alueella lumileopardeja elää, vain Bhutan, Mongolia ja nyt Intia ovat kartoittaneet niiden määrää ja elinalueita maanlaajuisesti.
”Tieto lumileopardien määrästä ja elinalueista on todella tärkeää, jotta suojelutoimenpiteitä voidaan kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti”, Pirinen sanoo.
Lumileopardit ovat uhanalaisia ja niiden määrän arvioidaan olevan laskussa. Koko maailmassa niitä elää arviolta vain 4 000–6 600 yksilöä. Lumileopardin suurimpia uhkia ovat elinympäristöjen väheneminen, ilmastonmuutos sekä salametsästys ja petoviha.
Uhat ovat kytköksissä toisiinsa. Kun saaliseläinten määrä vähenee kestämättömän metsästyksen tai elinympäristöjen häviämisen vuoksi, lumileopardit saalistavat karjaa. Tämä taas on johtanut paikoin petovihaan ja salametsästykseen.
”Tämän vuoksi ihmisten ja lumileopardien välisten konfliktien ehkäisy on tärkeä osa lumileopardien suojelua. WWF on muun muassa kehittänyt ja tukenut petokorvausjärjestelmiä, joiden avulla karjanomistajat voivat saada korvauksen lumileopardin tappamasta karjasta”, Pirinen kertoo.
Auta Kissaeläin-kummina
Uhanalaisten kissaeläinten tulevaisuus on veitsenterällä. Ikonisten lajien ahdingon syynä on elinalueiden hävittäminen, salametsästys ja ilmastonmuutos. Katso, mitä kaikkea tuellasi saadaan aikaan.