Puussakiipeilyä ja etäkokouksia – näin työmme jatkuu poikkeusoloissa
Jouduimme koronaepidemian takia perumaan kevään ja kesän talkootyöt ja -leirit, mutta muuten suojelutyömme jatkuu lähes entiseen tapaan. Lue, miten suojeluasiantuntijamme työskentelevät poikkeusoloissa!
Videopuhelut maailmalle jatkuvat kuten ennenkin
Kehitysyhteistyöhankkeista ja kansainvälisestä lajien suojelutyöstä vastaava suojeluasiantuntija Tanja Pirinen on tottunut videopuheluihin jo ennen koronaa.
”WWF Suomen Himalajalla, Itä-Afrikassa, Mekongin alueella ja Indonesiassa sijaitsevien kumppanitoimistojen kanssa olemme tähänkin asti pitäneet yhteyttä videopuheluilla ja sähköpostilla, joten siltä osin työ on voinut toistaiseksi jatkua entisellään. Tuemme kumppanimaitamme parhaamme mukaan täältä Suomesta käsin”, hän toteaa.
Pandemia kuitenkin vaikuttaa kumppanimaissa tehtävään kenttätyöhön, koska joka puolella maailmaa on määrätty rajoituksia koronan leviämisen estämiseksi.
”Emme halua missään nimessä omalla toiminnallamme levittää virusta.”
Pirinen kertoo, että parhaillaan WWF:n työntekijät työskentelevät kotonaan ja tekevät yhteistyötahojensa kanssa suunnitelmia siitä, miten tärkeän työn jatkuminen turvataan tämän tilanteen aikana ja myös sen jälkeen.
”Kiitos kaikille kummeille tuestanne, joka mahdollistaa tärkeän työn jatkumisen!”
Lumileopardien pannoituksella saadaan arvokasta tietoa uhanalaisen lajin liikkeistä ja reviireistä. Marraskuussa Länsi-Nepalissa onnistuttiin ensimmäistä kertaa pannoittamaan lumileopardi.
Meribiologi kiipesi puuhun
WWF on käynnistänyt kevään ensimmäiset kosteikkotyöt läntisellä Uudellamaalla poikkeusoloista huolimatta, mutta tiukat turvallisuusohjeet vaikuttivat myös suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan työhön.
”Jouduin olemaan aivasteluni takia viikon poissa työmaalta, jossa olisin normaalisti käynyt päivittäin. Seurasin työtä puhelimen välityksellä, mikä oli ajoittain varsin turhauttavaa. Kun vihdoin pääsin osallistumaan kosteikon rakentamiseen, olin kuin kevätlaitumelle laskettu lehmä!”, hän nauraa.
Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kiipesi kosteikkotyömaalla puuhun asentamaan timelapse-kameraa.
Suurin osa työstä tehdään kaivurilla, ja Jyrkänkallio-Mikkolan tehtävänä on ohjeistaa koneenkuljettajaa.
”Kosteikkorakentaminen on hyvin paljon keskustelua suunnittelijan, urakoitsijan ja maanomistajan kanssa. Vastaan siitä, että kohteesta tulee suunnitelman mukainen ja että mahdolliset ongelmatilanteet saadaan selvitettyä”, hän selittää.
Maa- ja metsätalousmaiden yhteyteen rakennettavat kosteikot ovat tehokas keino suojella Itämerta, sillä ne pidättävät itseensä ravinteita, jotka muuten päätyisivät jokia pitkin rehevöittämään Itämerta.
Jyrkänkallio-Mikkola toivoo, että konkreettiset vesiensuojelukohteet, kuten juuri valmistunut kosteikko, lisäävät kummien luottamusta WWF:n työhön.
”On hyvin lohdullista tietää, että Itämeren suojelutyötämme tukee suuri joukko luonnosta välittäviä ihmisiä.”
Vieraslajeja kitketään nyt itsenäisesti
Suojeluasiantunija Teemu Niinimäen kalenteri olisi tavallisena keväänä ja kesänä täynnä vieraslajitalkoita, öljyntorjuntajoukkojen kouluttamista ja talkooleirejä. Nyt työt siirtyivät koronan takia kentältä enimmäkseen verkkoon.
”Esimerkiksi vieraslajien torjuntakoulutus ja öljytorjuntajoukkojen joukkueenjohtajakoulutus järjestetään verkkokurssina koronan takia. Kevään aikana myös tuotamme infomateriaalia vieraslajien kitkemiseen itsenäisesti ilman talkoita”, hän kertoo.
”Kaiken kaikkiaan tästä ajasta jää käteen paljon oppia verkkokoulutusympäristön kehittämiseen ja ihmisten aktivointiin somessa”, hän pohtii.
”Ihan kaikkeen uusi tilanne ei ole vaikuttanut, sillä teen normaalistikin aika paljon koulutus- ja hankesuunnittelua ja asiantuntijatyötä”, hän huomauttaa.
”Kummeille terveisiä, että monenlaista luonnonhoitotyötä voi tehdä myös itsenäisesti!”
Kurtturuusu on uhka luonnon monimuotoisuudelle, koska se leviää tehokkaasti ja vie tilaa muilta lajeilta.
Suojele elämää WWF-kummina
Monimuotoinen luonto on kaiken elämän edellytys maapallollamme. Silti luontoa tuhotaan nyt nopeammin kuin koskaan ihmisen historian aikana. Meillä on ratkaisuja pysäyttää luonnon hätätila, mutta se on mahdollista vain tukijoidemme avulla. Nyt tarvitaan jokaista luonnonsuojelijaa!
Suojele elämää WWF-kummina
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.