Puussakiipeilyä ja etäkokouksia – näin työmme jatkuu poikkeusoloissa

Jouduimme koronaepidemian takia perumaan kevään ja kesän talkootyöt ja -leirit, mutta muuten suojelutyömme jatkuu lähes entiseen tapaan. Lue, miten suojeluasiantuntijamme työskentelevät poikkeusoloissa!

Videopuhelut maailmalle jatkuvat kuten ennenkin

Kehitysyhteistyöhankkeista ja kansainvälisestä lajien suojelutyöstä vastaava suojeluasiantuntija Tanja Pirinen on tottunut videopuheluihin jo ennen koronaa.

“WWF Suomen Himalajalla, Itä-Afrikassa, Mekongin alueella ja Indonesiassa sijaitsevien kumppanitoimistojen kanssa olemme tähänkin asti pitäneet yhteyttä videopuheluilla ja sähköpostilla, joten siltä osin työ on voinut toistaiseksi jatkua entisellään. Tuemme kumppanimaitamme parhaamme mukaan täältä Suomesta käsin”, hän toteaa.

Pandemia kuitenkin vaikuttaa kumppanimaissa tehtävään kenttätyöhön, koska joka puolella maailmaa on määrätty rajoituksia koronan leviämisen estämiseksi.

“Emme halua missään nimessä omalla toiminnallamme levittää virusta.”

Pirinen kertoo, että parhaillaan WWF:n työntekijät työskentelevät kotonaan ja tekevät yhteistyötahojensa kanssa suunnitelmia siitä, miten tärkeän työn jatkuminen turvataan tämän tilanteen aikana ja myös sen jälkeen.

“Kiitos kaikille kummeille tuestanne, joka mahdollistaa tärkeän työn jatkumisen!”

Lumileopardien pannoituksella saadaan arvokasta tietoa uhanalaisen lajin liikkeistä ja reviireistä. Marraskuussa Länsi-Nepalissa onnistuttiin ensimmäistä kertaa pannoittamaan lumileopardi.

Meribiologi kiipesi puuhun

WWF on käynnistänyt kevään ensimmäiset kosteikkotyöt läntisellä Uudellamaalla poikkeusoloista huolimatta, mutta tiukat turvallisuusohjeet vaikuttivat myös suojeluasiantuntija  Jenny Jyrkänkallio-Mikkolan työhön.

“Jouduin olemaan aivasteluni takia viikon poissa työmaalta, jossa olisin normaalisti käynyt päivittäin. Seurasin työtä puhelimen välityksellä, mikä oli ajoittain varsin turhauttavaa. Kun vihdoin pääsin osallistumaan kosteikon rakentamiseen, olin kuin kevätlaitumelle laskettu lehmä!”, hän nauraa.

Suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola kiipesi kosteikkotyömaalla puuhun asentamaan timelapse-kameraa.

Suurin osa työstä tehdään kaivurilla, ja Jyrkänkallio-Mikkolan tehtävänä on ohjeistaa koneenkuljettajaa.

“Kosteikkorakentaminen on hyvin paljon keskustelua suunnittelijan, urakoitsijan ja maanomistajan kanssa. Vastaan siitä, että kohteesta tulee suunnitelman mukainen ja että mahdolliset ongelmatilanteet saadaan selvitettyä”, hän selittää.

Pieni lauma nautoja laiduntaa sydämenmuotoisen kosteikon vieressä

Maa- ja metsätalousmaiden yhteyteen rakennettavat kosteikot ovat tehokas keino suojella Itämerta, sillä ne pidättävät itseensä ravinteita, jotka muuten päätyisivät jokia pitkin rehevöittämään Itämerta.

Jyrkänkallio-Mikkola toivoo, että konkreettiset vesiensuojelukohteet, kuten juuri valmistunut kosteikko, lisäävät kummien luottamusta WWF:n työhön.

“On hyvin lohdullista tietää, että Itämeren suojelutyötämme tukee suuri joukko luonnosta välittäviä ihmisiä.”

Vieraslajeja kitketään nyt itsenäisesti

Suojeluasiantunija Teemu Niinimäen kalenteri olisi tavallisena keväänä ja kesänä täynnä vieraslajitalkoita, öljyntorjuntajoukkojen kouluttamista ja talkooleirejä. Nyt työt siirtyivät koronan takia kentältä enimmäkseen verkkoon.

“Esimerkiksi vieraslajien torjuntakoulutus ja öljytorjuntajoukkojen joukkueenjohtajakoulutus järjestetään verkkokurssina koronan takia. Kevään aikana myös tuotamme infomateriaalia vieraslajien kitkemiseen itsenäisesti ilman talkoita”, hän kertoo.

“Kaiken kaikkiaan tästä ajasta jää käteen paljon oppia verkkokoulutusympäristön kehittämiseen ja ihmisten aktivointiin somessa”, hän pohtii.

“Ihan kaikkeen uusi tilanne ei ole vaikuttanut, sillä teen normaalistikin aika paljon koulutus- ja hankesuunnittelua ja asiantuntijatyötä”, hän huomauttaa.

“Kummeille terveisiä, että monenlaista luonnonhoitotyötä voi tehdä myös itsenäisesti!”

Laaja kurtturuusuesiintymä hiekkarannalla.

Kurtturuusu on uhka luonnon monimuotoisuudelle, koska se leviää tehokkaasti ja vie tilaa muilta lajeilta.

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Yhdessä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää. Teemme joka päivä töitä ilmastokriisin hillitsemiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi, mutta suojelutyömme ei ole mahdollista ilman uskollisia tukijoitamme. Kummina olet kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.

Auta kummina

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Yhdessä luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on vielä mahdollista pysäyttää. Teemme joka päivä töitä ilmastokriisin hillitsemiseksi ja lajikadon pysäyttämiseksi, mutta suojelutyömme ei ole mahdollista ilman uskollisia tukijoitamme. Kummina olet kanssamme ratkaisemassa maapallon vakavimpia ympäristöongelmia.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.