Helsingistä Itämeren ensimmäinen Plastic Smart City

Helsingin kaupunki on tänään liittynyt WWF:n Plastic Smart Cities -liikkeeseen ensimmäisenä Itämeren alueen kumppanikaupunkina. Plastic Smart Cities on kansainvälinen kaupunkien verkosto, joka tukee ja sitouttaa kaupunkeja toimiin, vuoropuheluun ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen muovin käytön vähentämiseksi ja muovisaastumisen pysäyttämiseksi. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen ja WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder allekirjoittivat julkilausuman, jossa osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön muoviroskan hillitsemiseksi. Julkilausuman taustalla on WWF:n No Plastic In Nature -aloite, jonka tavoitteena on muoviton luonto vuoteen 2030 mennessä.

”Roskaantuminen ja liiallinen muovin käyttö on Helsingissä ongelma, joka aiheuttaa haittaa ympäristölle ja terveydelle ja vähentää myös kaupunkialueiden viihtyisyyttä. Helsingin kaupungin ympäristötavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja tämä yhteistyö tarjoaa mahdollisuuksia tiedonjakoon ja vuoropuheluun WWF:n ja kansainvälisten kumppanikaupunkien kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi”, kertoo Esa Nikunen, Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja.

Muoviroska uhkaa luontoa ja eläimiä niin maalla kuin vedessäkin ja aiheuttaa haittaa myös ihmisille. Suuri osa muoviroskasta kulkeutuu vesistöihin, missä se on yksi vakavimmista uhkista vesiekosysteemeille. Ongelmia aiheuttavat niin isot muovinkappaleet kuin muovin hajoaminen pienemmiksi mikromuovipartikkeleiksi. On arvioitu, että maailman merissä on jo nyt yli 150 miljoonaa tonnia muovijätettä. Vuosittain meriin päätyy arviolta 9–14 miljoonaa tonnia muovia lisää. Muoviroskan määrä maailman merissä uhkaa nelinkertaistua vuoteen 2050 mennessä ja mikromuovin määrä nousta jopa 50-kertaiseksi.

“Etenkin mikromuovin poistaminen ympäristöstä on vaikeaa, ellei mahdotonta. Siispä kaikki ennaltaehkäisevät toimet muovin ympäristöön joutumisen estämiseksi ja muovinkäytön vähentämiseksi ovat tärkeitä. Myös Itämeressä on muoviroskaa. Rannikkokaupunkina Helsinki on tärkeässä asemassa Itämereen päätyvän roskan vähentämisessä”, toteaa Iiris Kokkonen, WWF Suomen meriasiantuntija, joka vastaa myös muoviroskan vastaisesta työstä.

”Kaupungilla on jo käynnissä useita hankkeita ja toimia, jotka toteuttavat Plastic Smart Citiesin tavoitteita, kuten BaltiPlast ja PlastLife, sekä Roskaantumisen hillinnän toimenpideohjelma ja Itämerihaaste. Helsingissä on myös tehty selvityksiä muovivirroista kaupungin eri toimialoilla Plastic Smart Citiesin ohjeiden mukaisesti. Seuraavaksi lähdemme rakentamaan muovitiekarttaa, joka auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa siitä, kuinka kaupungin toiminnassa voidaan ottaa huomioon muovin käytön vähentäminen ja kiertotalouden edistäminen. Tavoite on estää muoviroskan päätyminen ympäristöön, ja se koskettaa meistä jokaista,” Nikunen kertoo.

Maailmalla Plastic Smart Cities -kaupunkeja on 47, joista 36 Aasiassa, 3 Afrikassa ja 8 Euroopassa. Mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi Plastic Smart Cities kehottaa kaupunkeja tekemään yhteistyötä niin yritysten organisaatioiden kuin kansalaisjärjestöjenkin kanssa. WWF Suomelle Helsingin liittyminen Plastic Smart Cities -liikkeeseen on suuri ilonaihe.

”On hienoa saada Plastic Smart Cities-toiminta käyntiin Itämeren alueella nimenomaan Helsingistä käsin. Olemme iloisia mahdollisuudesta edistää muovin ja roskan vähentämistä yhdessä kaupungin kanssa ja toivottavasti saamme esimerkillämme innostettua muutkin Itämeren alueen rannikkokaupungit konkreettisiin toimiin mukaan”, sanoo Liisa Rohweder WWF:ltä.