WWF:n EU-vaaleja käsittelevän puoluekyselyn analyysi ja avoimet vastaukset

Joulukuussa 2023 WWF-verkosto julkaisi vaatimuksensa poliittisista toimenpiteistä, jotka EU:n tulisi toteuttaa tulevalla vaalikaudella ilmasto- ja luontokriisien ratkaisemiseksi. Selvittääkseen, miten EU-vaaleihin valmistautuvat eduskuntapuolueet suhtautuvat näihin politiikkavaatimuksiin, WWF lähetti puolueille 11 kysymyksestä koostuvan kyselyn. Kysymyksissä puolueille tarjottiin enintään kolme vastausvaihtoehtoa. Lisäksi puolueille tarjottiin mahdollisuus tarkentaa vastauksiaan kirjallisesti. Avoimet vastaukset ovat nähtävissä kokonaisuudessaan tämän artikkelin lopussa.

WWF sai vastaukset kyselyyn vasemmistoliitolta, SDP:ltä, vihreiltä ja RKP:ltä. Kokoomus ei vastannut kyselyyn, vaan toimitti kysymyksiin ainoastaan kirjalliset kommentit. Keskusta, kristillisdemokraatit tai perussuomalaiset eivät vastanneet lainkaan kyselyyn.

Kysely osoitti, että siihen vastanneet puolueet ovat valmiita sitoutumaan moniin WWF:n esittämiin vaatimuksiin. Kaikki vastanneet puolueet RKP:tä lukuun ottamatta ovat valmiita vahvistamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa (Green Deal). RKP ei ole sitoutunut ohjelman vahvistamiseen, mutta säilyttäisi sen ja keskittyisi sen täytäntöönpanoon. Kaikki vastanneet puolueet ovat valmiita asettamaan laillisesti sitovat aikataulut fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamiselle; hyväksymään uuden ilmastokestävyyskehyksen, jossa luontopohjaisilla ratkaisuilla pyritään vahvistamaan ekosysteemien sopeutumiskykyä; patistamaan jäsenvaltioita vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamiseen, jotta jokien, järvien ja pohjaveden hyvä tila savutettaisiin vuoteen 2027 mennessä; hyväksymään lainsäädännön, jossa asetetaan tavoitteet kestävyyden edistämiseksi koko elintarvikeketjussa sekä suuntaamaan uudelleen EU:n ja jäsenvaltioiden jakamia ympäristölle haitallisia tukia kohti vihreää siirtymää.

Vaikka vastausten yleiskuvaa voidaan pitää ilmaston ja luonnon kannalta hyvänä, löytyy puolueiden väliltä eroja monien kysymysten kohdalla siinä, kuinka kunnianhimoisiin ja tiukkoihin ympäristöpoliittisiin toimiin puolueet ovat valmiita sitoutumaan. Esimerkiksi vasemmistoliitto ja vihreät ovat valmiita asettamaan ilmastoneutraalisuustavoitteen vuoteen 2040, kun taas SDP ja RKP kannattavat vähintään 90 % päästövähennystavoitteen asettamista. Ainoastaan vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat jäsenvaltioiden luonnon suojelemiseksi antamien ei-sitovien lupausten muuttamista maita sitoviksi oikeudellisiksi tavoitteiksi, kun taas RKP pitää ei-sitovia lupauksia riittävinä. SDP:llä ei ole kantaa asiaan. Maatalouspolitiikan osalta vain vasemmistoliitto kannattaa EU:n maatalouspolitiikan uudistamista siten, että viljelijöille myönnettävät suorat tuet lakkautettaisiin asteittain ja ne suunnattaisiin tukemaan viljelijöitä siirtymisessä kohti kestävämpää elintarvikejärjestelmää. Taloutta koskevissa kysymyksissä vain vihreät kannattaa luontoinvestointien lisäämistä vähintään 50 miljardiin euroon vuodessa muiden puolueiden ollessa valmiita kannattamaan vain yleisesti investointien lisäämistä.

Suhtautuminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan (EU Green Deal)

Viime kaudella EU loi Green Dealin eli kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman. Tulevalla vaalikaudella on ratkaisevan tärkeää, ettei ohjelmaa ainoastaan säilytetä, vaan että sitä myös vahvistetaan, jotta toimet ilmasto- ja biodiversiteettikriisien ratkaisemiseksi ovat kattavia.
Vasemmistoliitto, vihreät ja sosiaalidemokraatit ovat WWF:n vaatimusten mukaisesti valmiita vahvistamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa sitoutumalla EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön täydentämiseen ja tiukentamiseen. Sen sijaan RKP on ainoastaan valmis sitoutumaan ohjelman säilyttämiseen tukemalla EU:n nykyisen ilmasto- ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa. RKP mainitsee, että mikäli vihreän kehityksen ohjelman kokonaisuutta lähdettäisiin avaamaan vaarana olisi, että se vesittyisi.

Kokoomuksen kirjallisista kommenteista ilmenee, että se painottaa RKP:n tavoin vihreän kehityksen ohjelman säilyttämistä keskittymällä nykyisen EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon. Tosin puolueen kommenteissa mainitaan, kuinka myös uusia aloitteita tarvitaan.

Suhtautuminen ilmastonmuutoksen torjumiseen

Seuraavat viisi vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastokriisin pystyttämiseksi. Maapallon lämpenemisen rajoittaminen 1,5°C:een edellyttää globaalia ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä. Huomioiden EU:n vastuun historiallisista päästöistä, WWF vaatii, että EU saavuttaisi ilmastoneutraalisuuden jo vuoteen 2040 mennessä, joka edellyttää nopeaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista.

Huomattavaa on, että kaikki vastanneet puolueet ilmoittivat olevansa WWF:n vaatimusten mukaisesti sitoutuneita asettamaan oikeudellisesti sitovat aikataulut hiilen, kaasun ja öljyn käytön lopettamiselle.
Kokoomuksen kirjallisista kommenteista ilmenee, että puolue kannattaa mahdollisimman nopeaa luopumista fossiilisista polttoaineista. Puoleen kommenteissa ei kuitenkaan oteta suoranaista kantaa siihen, onko puolue sitoutunut oikeudellisesti sitovien tavoitteiden asettamiseen.

Puolueiden välillä löytyy kuitenkin eroja koskien vuodelle 2040 asetettavaa päästövähennystasoa. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat WWF:n vaatimusten mukaisesti valmiita sisällyttämään EU:n lainsäädäntöön ilmastoneutraalisuuden saavuttamisen vuoteen 2040 mennessä. SDP ja RKP ovat puolestaan valmiita vähintään 90 % päästövähennystason asettamiseen. RKP tuo vastauksissaan esille, että heidän tavoitteensa on päästä ilmastoneutraalisuuteen, mutta katosovat, että 90 %:n päästövähennystavoitteen asettaminen on parempi vaihtoehto kuin ei minkään.

Kokoomuksen kommenteista ilmenee, että puolue on samoilla linjoilla SDP:n ja RKP:n kanssa, koska he ilmoittavat tukevansa komission suositusta vähentää päästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä.

Suhtautuminen luontoon

Olemme riippuvaisia luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Tämä vuoksi luonnollisten elinympäristön ennallistaminen ja luontokadon kääntäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä toimia yhteiskuntamme toimivuuden kannalta.

Kaikki vastanneet puolueet kannattavat WWF:n vaatimusten mukaisesti lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä toimista koostuvan uuden ilmastokestävyyskehyksen hyväksymistä, jossa asetetaan etusijalle luontopohjaisten ratkaisujen käyttöönotto ja laajentaminen. Kokoomus mainitsee kommenteissaan kannattavansa yleisesti ilmastokestävyyden parantamista, mutta kommenteista ei ilmene, millaisilla ja minkä tasoisilla toimilla ilmastokestävyyttä voitaisiin parantaa.

Kaikki vastanneet puolueet tukevat myös WWF:n vaatimusten mukaisesti vesipuitedirektiivin tavoitteita saavuttaa jokien, järvien ja pohjaveden hyvä tila vuoteen 2027 mennessä sekä sitä, että jäsenvaltioiden tulee nopeuttaa edistymistään kohti direktiivin tavoitteita.

Kokoomuksen kommenteista ilmenee, että puolue kannattaa vesipuitedirektiivin tavoitteita ja kannustaa jokaista jäsenmaata parantamaan vesien tilaa.

Puolueiden kannat eroavat toisistaan kysyttäessä kannattavatko puolueet EU-jäsenmaiden luonnon suojelemiseksi antamien ei-sitovien lupauksien muuttamista EU-maita oikeudellisesti sitoviksi tavoitteiksi, jotta EU:n luonnon monimuotoisuusstrategiassa ja maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä asetetut vuotta 2030 koskevat 30 % suojelutavoitteet voidaan saavuttaa. Vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittivat kannattavansa WWF:n esittämää vaatimusta.

SDP ei vastannut kysymykseen ja ilmoitti, että heillä ei ole kantaa asiaan. SDP tuo kuitenkin esille, että järeämpiä toimia tarvitaan ja, että Suomen etu voisi olla, että sitovat tavoitteet tulisivat vahvemmin lainsäädännön piiriin kaikissa jäsenmaissa. RKP pitää puolestaan jäsenvaltioiden vapaaehtoisia sitoumuksia riittävinä. RKP tarkentaa vastaustaan ilmaisemalla, etteivät he pidä poliittisesti realistisena sitä, että oikeudellisesti sitovat tavoitteet menisivät EU:ssa läpi, jonka vuoksi jäsenmaat on parempi sitouttaa toimiin nykyisten vapaaehtoisten tavoitteiden kautta.

Kokoomus ilmaisee kommenteissaan, että suojelun tulee ensisijaisesti perustua jäsenvaltioiden itse määrittämiin sitoumuksiin ja toimiin, mutta kuinka viime kädessä unionin täytyy varmistua tavoitteiden toteutumisesta.

Suhtautuminen kestävään ruuantuotantoon ja maatalouteen

EU:n nykyinen ruokajärjestelmä ei tällä hetkellä palvele tehokkaasti ympäristöä, maanviljelijöitä tai kuluttajia. Ruokajärjestelmä vaikuttaa merkittävästi luontokatoon ja ilmastonmuutokseen, joista seuraa maanviljelijöille monia kielteisiä vaikutuksia. Samaan aikaan kuluttajat ovat ilmaisseet huolensa terveellisten ja edullisten ruokavaihtoehtojen niukkuudesta.

Kaikki vastanneet puolueet kannattavat WWF:n vaatimuksen mukaisesti uuden kestävää elintarvikejärjestelmää koskevan lainsäädännön hyväksymistä, jossa asetetaan yleiset periaatteet ja määrällisesti sitovat tavoitteet, jotta elintarvikevalmistajat, -jakelijat ja kuluttajat saadaan vahvemmin mukaan kestävyyssiirtymään. Kokoomus ei ota kommenteissaan kantaa asiaan.

Vastanneista puolueista ei löytynyt samanlaista kannatusta uudistaa EU:n yhteistä maatalouspolitiikka siten, että viljelijöitä tuetaan ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen omaksumisessa. Kaikki puolueet olivat valmiita tarkistamaan EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n Pellolta pöytään -strategian ja EU:n Green Deal -ohjelman mukaisesti, mutta ainoastaan vasemmistoliitto kannattaa lisäksi WWF:n vaatimuksen mukaisesti viljelijöille myönnettävien suorien tukien asteittaista lakkauttamista ja EU:n julkisten varojen uudelleen suuntaamista tukemaan viljelijöitä siirtymisessä kohti kestävämpää elintarvikejärjestelmää.

Vihreät täsmensivät vastaustaan tuomalla esille, että heidän pitkän tähtäimen tavoitteensa on siirtyminen tulosperusteisiin tukiin automaattisesti kriteerien täyttyessä maksettavien tukien sijaan, mutta siirtymä vaatii lisäselvityksiä, eivätkä he ole valmiitta lakkauttamaan kokonaan suoraa nuorten viljelijän tukea. Myös SDP tarkensi vastaustaan tuomalla esille, että tukijärjestelmää on syytä kehittää ilmaston- ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan, mutta kuinka uusien tuottajien tukeminen alan jatkuvuuden varmistamiseksi esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa on perusteltua. Kokoomus ei ottanut kommenteissaan kantaa yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamiseen. Kokoomus toi kuitenkin esille, että tukijärjestelmää on perusteltua uudistaa siten, että se kannustaa maatalousyrittäjiä ympäristöllisesti entistä kestävämpiin käytäntöihin maatalouspolitiikan perustehtävää ja Euroopan omavaraisuutta vaarantamatta.

Suhtautuminen talouteen ja oikeudenmukaiseen siirtymään

Vihreä siirtymä edellyttää EU:n talouden perusteellista uudistamista. Tähän liittyen WWF on antanut puolueille useita ehdotuksia, jotka koskevat julkisten luontoinvestointien lisäämistä, ympäristölle haitallisten tukien uudelleen jakamista sekä EU:n taksonomiajärjestelmän laajentamista.

Ainoastaan vihreät vastasivat kannattavansa WWF:n vaatimusten mukaisesti EU:n ja jäsenvaltioiden luontoinvestointien lisäämistä vähintään 50 miljardiin euroon vuodessa. Sen sijaan vasemmistoliitto, SDP ja RKP vastasivat kannattavansa luontoinvestointien lisäämistä ilman tiettyyn summaan sitoutumista. Vasemmistoliitto tarkentaa vastaustaan tuomalla esille, että he vaativat politiikkaa, jolla luontokato saadaan pysäytettyä, mutta miten jäsenmaille on mahdollistettava kansallista liikkumavaraa monimuotoisuuden suojelussa.

Kokoomuksen kommenteista ei ilmene puolueen kantaa luontoinvestointien lisäämistä 50 miljardiin euroon vuodessa.

Kaikki kyselyyn vastanneet puolueet kannattavat WWF:n vaatimusten mukaisesti EU:n ja jäsenmaiden jakamien ympäristölle haitallisten tukien uudelleen suuntaamista lainsäädäntötoimilla ja niiden täytäntöönpanolla kohti vihreää siirtymää keskittyen heikossa asemassa olevien ihmisten ja keskeisten sidosryhmien auttamiseen.

Kokoomus mainitsee kommenteissaan, että se kannattaa ympäristölle haitallisten tukien asteittaista poistamista, mutta puolueen vastauksesta ei ilmene, tulisiko tämän edellyttää oikeudellisia toimenpiteitä.

Lisäksi kaikki kyselyyn vastanneet puolueet RKP:tä lukuun ottamatta kannattavat kestävää rahoitusta koskevan EU:n taksonomiajärjestelmän uudistamista siten, että siihen lisättäisiin ”kestävän” toiminnan rinnalle myös ”välivaiheessaan oleva” ja ”kestämätön” taloudellinen toiminta. RKP kannatti kehyksen laajentamista siten, että kehykseen lisättäisiin jo määritellyn ”kestävän” toiminnan rinnalle ainoastaan ”välivaiheessa” oleva taloudellinen toiminta. RKP tarkentaa vastaustaan siten, että taksonomian uusiminen voisi johtaa sen alasajoon.

Kokoomuksen kommenteista ei ilmene selkeästi puolueen kantaa EU:n taksonomian laajentamiseen.

1. Sitoutuuko puolueenne pitämään kiinni EU:n Green Deal -ohjelmasta seuraavien viiden vuoden aikana tekemällä sen täytäntöönpanosta ensisijaisen tavoitteen sekä tukemalla EU:n ilmasto- ja ympäristölainsäädännön täydentämistä ja tiukentamista, jotta EU:n Green Deal -ohjelman sitoumukset voidaan täyttää?

Vasemmistoliitto

”Ilmaston kuumeneminen ja ympäristötuho ovat aikamme suurin uhka, joka ei tunne kansallisia rajoja. Siksi Euroopan unionin yhteiset päästötavoitteet ovat keskeisessä roolissa. EU:n yhteisellä rahoituksella ja sääntelyllä pystytään vauhdittamaan reilua ekologista siirtymää koko unionin alueella. Ilmaston kuumenemisen pysäyttämiseksi päästöt on saatava laskuun, hiilinielut nousuun ja pääomat on ohjattava kestävään talouteen. Tämä edellyttää yhteisiä investointeja Euroopan kestävyysmurrokseen.

Unioni mahdollistaa yhteisten pelisääntöjen luomisen niin että siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin pohjaavasta taloudesta kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa toteutetaan reilusti, sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden. Jäsenmaiden on voitava tehdä välttämättömiä reilun ekologisen siirtymän investointeja finanssipolitiikan sääntöjen rajoittamatta.

Nykyinen EU-ympäristölainsäädäntökehikko on tavoitteiltaan oikean suuntainen, joskin edelleen riittämätön. Lisäksi kuilu tämänhetkisten tavoitteiden ja käytännön toimeenpanon välillä on suuri. Toimeenpanoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota ja tavoitteita päivittää, jotta ympäristökriisi saadaan pysäytettyä ja yhteiskuntien toiminta kestävälle pohjalle.”

RKP

”Mielestämme EU:n green deal on yksi tärkeimmistä kokonaisuuksista. Se on myöskin erittäin laaja paketti minkä takia painotamme nyt että siitä mistä on nyt päätetty on saatava maaliin. Jos lähdetään avaamaan tätä kokonaisuutta uudestaan on riski että se vesittyy. Tavoitteet ovat tärkeitä mutta konkreettiset asiat tärkeimpiä. Painotamme myöskin että kun tätä kokonaisuutta toteutetaan se tehdään “järkevällä tavalla”. Se miten tätä kokonaisuutta aletaan täytäntöönpanna on hyvin tärkeää. Mielestämme on otettava kansalliset erilaisuudet huomioon.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa päästövähennysten nopeuttamista Euroopan unionissa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Kokoomus on pitänyt EU:n Green Deal -ohjelmaa tärkeänä, ja katsoo, että ohjelmaa tulee jatkaa tulevalla kaudella. 55-valmiuspaketin täytäntöönpano on jäsenmaissa vielä kesken, joten tällä hetkellä tärkeintä on saada jo sovitut sääntelykehikot käyttöön kaikissa jäsenmaissa. Uusiakin aloitteita tarvitaan, jotta Euroopan tavoite ilmastoneutraaliudesta toteutuu. Kokoomus painottaa tulevalla komission kaudella jo päätetyn regulaation toimeenpanoa. Teollisen hiilenhallinnan strategia on kokoomuksen näkemyksen mukaan esimerkiksi tärkeä lisä osaksi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaa.”

* Vihreät ja SDP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

2. Sitoutuuko puolueenne asettamaan lyhyen aikavälin oikeudellisesti sitovat tavoitteet hiilen, maakaasun ja öljyn käytön lopettamiselle tässä järjestyksessä?

Vasemmistoliitto

”Ilmastokriisissä ei ole aikaa jahkailuun. Päästövähennykset on pantava toteen välittömästi koko Euroopan laajuisina. Reilua ekologista siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa tulee entisestään vauhdittaa, noudattaen samalla ”energiatehokkuus ensin” -periaatetta. Tavoiteaikataulut fossiilisista luopumiselle ovat hyvää politiikkaa. Ne antavat selkeän signaalin markkinoille ja muille toimijoille pidemmän aikavälin suunnasta. Tätä tarvitaan, jotta yhteiskunnallinen muutos tapahtuu läpileikkaavasti esimerkiksi eri toimijoiden investointipäätöksissä.”

SDP

”Kivihiilestä luopumisesta on jo laki voimassa, maakaasusta luopuminen on mielestämme realistista 2035, öljystä kokonaan luopuminen on haasteellista mutta sen käyttöä tulee merkittävästi vähentää, jopa 90 % vähennys on mahdollinen.”

RKP

”Suomi on jo sitoutunut lopettamaan kivihiilenkäyttöä vuoteen 2029 oikeudellisesti. Tavoite on hyvä mutta olemme tietoisia siitä että voi olla erittäin haastava eurooppalaisella tasolla saavuttaa tätä tässä aikataulussa tässä maailmantilanteessa jossa meidän energiansaanti euroopassa jo valmiiksi on haastava.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa, että hiilen, maakaasun ja öljyn poltosta luovutaan mahdollisimman nopeasti. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat romahtaneet Suomessa, mikä on hienoa. Puhtaan energian investointien takia meidän on Suomessa mahdollista päästä irti fossiilisiin perustuvasta sähkön tuotannosta. Samalla huoltovarmuudesta on huolehdittava. Hallitusohjelman mukaan fossiilisista polttoaineista luovutaan sähkön ja lämmön tuotannossa viimeistään 2030-luvulla.”

* Vihreät eivät toimittaneet kysymykseen avointa kirjallista vastausta.

3. Minkä vähennystason vuodelle 2040 puolueenne sitoutuu sisällyttämään EU:n lainsäädäntöön?

Vasemmistoliitto

”EU:n ilmastolain edellyttämä vuoden 2040 sitova ilmastotavoite on asetettava tieteellisten suositusten mukaisesti ja myös ilmasto-oikeudenmukaisuuteen pyrkien. EU:n ilmastolakia on kehitettävä siten, että se asettaa paitsi EU-tason hiilineutraaliustavoitteen, myös laillisesti sitovan hiilineutraaliustavoitteen jokaiselle jäsenvaltiolleen.”

RKP

”Tavoitteemme on tietenkin päästä 100% vähennystasoon mutta uskomme että on parempi saada 90% tavoite kun ei mikään. 90% tavoite on tehtävissä ja sekin on todella kunnianhimoinen.”

Kokoomus

”Komission nykyinen suositus on 90 % vuoteen 2040 mennessä. Kokoomus tukee tätä tavoitetta. Tavoite on linjassa Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden kanssa, ja on Suomen edun mukaista sitouttaa myös muut EU-maat tekemään päästövähennyksiä.

* Vihreät ja SDP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

4. Kannattaako puolueenne uuden kehyksen hyväksymistä, joka koostuu lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä toimenpiteistä ilmastokestävyyden edistämiseksi ja jonka tavoitteena on vahvistaa Euroopan ekosysteemien sopeutumiskykyä yhteiskuntamme suojelemiseksi ilmaston aiheuttamilta uhkilta?

Vasemmistoliitto

”Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on ilmastonmuutokseen rinnastettava maailmanlaajuinen ongelma. Luonnon monimuotoisuus on sekä itseisarvo että edellytys luonnonvarojen taloudelliselle käytölle. Yksipuoliset ekosysteemit ovat haavoittuvaisia esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja vieraslajien edessä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen vaikuttaa negatiivisesti myös ihmisten terveyteen.
Luonnon alaa lisäämällä ja luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä ratkaistaan suoraan osa ympäristökriisin aiheuttamista ongelmista. On kehitettävä ymmärrys ja sitä vastaava lainsäädäntö ohjaamaan unionin alueen yhteiskunnat elämään luonnon ehdoilla, sillä kaikki muu on kestämätöntä. Jäsenmaille on asetettava tieteellisten suositusten mukaisia tiukempia sitovia tavoitteita niin elinympäristöjen, ekosysteemien kuin lajistonkin suojelun osalta. Luonnon ennallistamista on vaadittava ja tuettava.

Unioni ei voi ulkoistaa ympäristötuhoja muualle maailmaan vaan luontovaikutusten tarkastelu ja vaatimukset on ulotettava myös Euroopan ulkopuolella tuotettuihin tuotteisiin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on globaali haaste, jonka ratkaisussa EU:n on oltava aktiivinen suunnannäyttäjä.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa ilmastokestävyyden parantamista. Hillintätoimien lisäksi meidän on huolehdittava sopeutumisesta. Samalla on tärkeää arvioida huolellisesti sitä, kuinka täsmällisiä keinoja EU-tasoisella lainsäädännöllä on perusteltua määrittää.”

* Vihreät, SDP ja RKP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

5. Aikooko puolueenne kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin ja nopeuttamaan vesipuitedirektiivin tavoitteiden saavuttamista, jotta jokien, järvien ja pohjaveden hyvä tila savutettaisiin vuoteen 2027 mennessä?

Vasemmistoliitto

”Vesien hyvän tilan saavuttamisen tulee olla poliittinen prioriteetti, ja poikkeamismahdollisuuksia on yksittäisissä tapauksissa merkittävästi kavennettava, jotta tavoitteeseen päästään. Tähän suuntaan ohjaa myös unionioikeudessa vahvistettu Weser-tuomio. Vesistöjen tilasta ei voida enää tinkiä.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa vesipuitedirektiivin tavoitteita ja kannustaa jokaista jäsenmaata parantamaan vesien tilaa ja kestävää käyttöä. Samalla on välttämätöntä huolehtia etenkin puhtaan siirtymän ja Euroopan huoltovarmuuden kannalta välttämättömien investointien sujuvasta luvituksesta.”

* Vihreät, SDP ja RKP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

6. Sitoutuuko puolueenne suojelemaan luontoalueita ja saavuttamaan EU:n luonnon monimuotoisuusstrategiassa ja maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä asetetut tavoitteet muuttamalla vapaaehtoiset sitoumukset oikeudellisesti sitoviksi tavoitteiksi kaikille EU:n jäsenvaltioille?

Vasemmistoliitto

”Luonnon ennallistamiselle on asetettava nykyistä sitovammat ja voimakkaammat tavoitteet jäsenmaille ja niitä on päivitettävä tasaisin väliajoin tuoreimman tieteellisen tiedon mukaisesti. Suojelutoimenpiteitä on tehostettava myös luonnonvarojen taloudellisen käytön yhteydessä, etenkin metsä- ja maataloudessa sekä kaivostoiminnassa. Jäsenmaille on mahdollistettava kansallista liikkumavaraa monimuotoisuuden suojelun toteuttamiskeinoissa, mutta lainsäädännön on oltava sitovaa ja valvonnan tehokasta.
Vasemmistoliitto vaatii sellaista politiikkaa, jolla luontokato pysähtyy, ja toimenpiteet rahoitus mukaan lukien on mitoitettava sen mukaisesti. Jäsenvaltioiden rahoituksen lisäksi myös yksityisen sektorin rahavirrat olisi saatava tukemaan tätä kehitystä.”

SDP

”SDP:llä ei ole kantaa asiaan. Toistaiseksi Suomessa on katsottu, että vapaaehtoiset
sitoumukset ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat toimineet hyvin (esim. Helmi ja Metso).
Toisaalta luontokatoa ei ole saatu pysäytettyä ja tarvitsemme järeämpiä toimia sekä
suojeluun, että ennallistamiseen. On tärkeää, että jokainen maa huolehtii omasta
osuudestaan suojelussa. Suomessa on jo paljon suojelualueita, ja voisi olla myös Suomen
etu, että sitovat tavoitteet tulisivat vahvemmin lainsäädännön piiriin kaikissa EU-maissa.”

RKP

”Suomessa tärkeä periaate tavoitteiden saavuttamisessa on vapaaehtoisuus mutta näemme että meillä on kaikki mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita vapaaehtoisuuden kautta. Emme näe sitä poliittisesti realistisena että oikeudellisesti sitovat tavoitteet menisivät läpi EU:ssa niin on parempi sitouttaa kaikki jäsenmaat kuitenkin nykyisten vapaaehtoisten tavoitteiden kautta.”

Kokoomus

”Suojelun tulee ensisijaisesti perustua jäsenvaltioiden omiin, itse määrittämiin sitoumuksiin ja toimiin. Jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden ja luontotyyppien vuoksi ensisijainen vastuu toimenpiteiden suunnittelusta ja päättämisestä tulee olla jäsenmailla. Sitoumusten uskottavuutta tulee kuitenkin seurata ja arvioida. Viime kädessä koko unionin täytyy varmistua tavoitteiden toteutumisesta.”

* Vihreät eivät toimittaneet kysymykseen avointa kirjallista vastausta.

7. Kannattaako puolueenne sellaisen uuden lainsäädännön hyväksymistä, jossa asetetaan kattavat ja tieteeseen perustuvat määrälliset tavoitteet kestävyyden edistämiseksi koko elintarvikeketjussa?

Vasemmistoliitto

”Terveellinen ravinto on elämän edellytys. Kestävä maatalous on ruokajärjestelmän perusta, joka tukee huoltovarmuutta, työllisyyttä ja koko elintarvikeketjua. Kestävä maatalous tukee johdonmukaisesti ympäristöpolitiikan tavoitteita, jotka ovat myös ruokaturvallisuuden edellytys pitkällä aikavälillä. Samalla maanviljelijöiden on saatava työstään reilu korvaus ja tukea ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Myös muut elintarvikeketjun osat tulee ohjata toimimaan planetaarisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Kasvipohjaista alkutuotantoa ja elintarviketeollisuutta tulee tukea, ja eläinpohjaisen ruuantuotannon tukia purkaa.”

RKP

”On tärkeää että EU:lla on yhteiset tavoitteet kestävyyteen jotta meidän elintarvikeketjun tuottajien kilpailukyky säilyy ja jotta me kaikki voimme pelata samoilla säännöillä. Elintarvikeala on avainasemassa mitä tulee kestävyysmurrokseen ja tuottajien tukeminen ja auttaminen tässä murroksessa on todella tärkeä.”

* Vihreät, SDP ja kokoomus eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

8. Kannattaako puolueenne yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tarkistamista EU:n Pellolta pöytään -strategian ja EU:n Green Deal -ohjelman mukaisesti sekä tuetteko maanviljelijöille myönnettävän tuen uudelleen suuntaamista varmistamaan siirtymää agroekologisiin käytäntöihin osana kestävyyssiirtymää?

Vasemmistoliitto

”EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) ja maataloustukia tarvitaan, jotta voidaan turvata alkutuottajien toimeentulo ja riittävä ruokaomavaraisuus eri puolilla Eurooppaa. Kolmasosa EU-budjetista menee nykyisellään maataloustukiin, ja nykyinen tukipolitiikka ei tue reilua ekologista siirtymää. Tämä sitoo myös maanviljelijöiden mahdollisuuksia toteuttaa kestäviä ratkaisuja.
EU:n maataloustuet on suunnattava aktiiviviljelijöille, ei maanomistajille. Maataloustukien ehtojen, kuten myös laajempien maataloustuotannon lupaehtojen, on tuettava ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää maataloustuotantoa. Kasvipohjaista alkutuotantoa ja elintarviketeollisuutta tulee tukea, ja eläinpohjaisen ruuantuotannon tukia purkaa. Maatalouspolitiikan ja laajemman ruokapolitiikan on kasvatettava kasviperäisen ravinnon osuutta ja vähennettävä tuotantoeläinten määrää. Lisäksi maataloustukipoliitiikan on turvattava reilut työolosuhteet maataloussektorilla. Luomuviljelyn osuutta on kasvatettava myös tuin, ja luomun menetelmiä omaksuttava muuhunkin maatalouteen.”

Vihreät

”Vihreät haluaa uudistaa maataloustukijärjestelmää kestävämmäksi. Nykyinen tukijärjestelmä ei toimi tehokkaasti ympäristön tai maatalousyrittäjien kannalta: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja maanviljelyn kannattavuus on surkea. Maataloustukipolitiikalla tulee vastata näihin asioihin nykyistä paremmin.

Vihreiden pitkän tähtäimen tavoite tukien suhteen on siirtyminen kohti tulosperusteisuutta automaattisesti kriteerien täyttyessä maksettavien tukien sijaan. Tällä hetkellä tukia maksetaan pääsääntöisesti toimista, joiden tarkoitus on parantaa ympäristön tilaa tai eläinten hyvinvointia, mutta tuet ovat tehottomia. Tuloksista maksaminen sekä kustannus-hyöty-arviointi parantavat tuloksia ja tehostavat julkisen rahan käyttöä. Tällainen siirtymä vaatii kuitenkin lisää tutkimusta ja selvityksiä. Esimerkiksi nuoren viljelijän tuki kuuluu suoriin tukiin, mutta Vihreät ei ole valmis kokonaan sitä lakkauttamaan.”

SDP

”EU:n maataloustukijärjestelmää on syytä kehittää jatkuvasti ja sinnikkäästi sekä
ruuantuotannon että ilmaston- ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. SDP:n
mielestä aktiivisen ruuantuotannon tukeminen on perusteltua, kuten myös uusien tuottajien
tukeminen alan jatkuvuuden varmistamiseksi esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa.

Ruokapolitiikkaa ja EU:n maataloustukia on vietävä kohti kasvipohjaista tuotantoa ja
kestäviä ruokainnovaatioita. Suomen tulee olla vaikuttamassa ja vietävä eteenpäin
maatalouden päästöjen tehokasta vähentämistä myös taloudellisin keinoin.

Eurooppalaisen ruuantuotannon huoltovarmuuden parantaminen koko ruokaketjussa, ml.
esimerkiksi lannoitteet, on keskeistä.”

RKP

”Tuemme EU:n Pellolta pöytään-strategian sekä EU:n Green Deal-ohjelman jota me olemme olleet sekä valmistelemassa että hyväksymässä ja ovat suurilta osin hyviä. Haluamme että meidän tuottajilla Suomessa on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja sitä varmistetaan YMP:n kautta.”

Kokoomus

”EU:n maataloustukijärjestelmän tärkein tehtävä on pitää yllä kestävää ruokahuoltoa Euroopassa. Tukijärjestelmää on perusteltua uudistaa siten, että se kannustaa maatalousyrittäjiä ympäristöllisesti entistä kestävämpiin käytäntöihin maatalouspolitiikan perustehtävää ja Euroopan omavaraisuutta vaarantamatta. Ympäristötavoitteiden ohella maatalousyrittäjien hyvinvoinnista tulee kantaa huolta. Toimenpiteissä on keskityttävä luomaan kannustimia.”

9. Kannattaako puolueenne EU:n ja jäsenvaltioiden luontoinvestointien lisäämistä vähintään 50 miljardiin euroon vuodessa?

Vasemmistoliitto

”Luonnon ennallistamiselle on asetettava nykyistä sitovammat ja voimakkaammat tavoitteet jäsenmaille ja niitä on päivitettävä tasaisin väliajoin tuoreimman tieteellisen tiedon mukaisesti. Suojelutoimenpiteitä on tehostettava myös luonnonvarojen taloudellisen käytön yhteydessä, etenkin metsä- ja maataloudessa sekä kaivostoiminnassa. Jäsenmaille on mahdollistettava kansallista liikkumavaraa monimuotoisuuden suojelun toteuttamiskeinoissa, mutta lainsäädännön on oltava sitovaa ja valvonnan tehokasta.
Vasemmistoliitto vaatii sellaista politiikkaa, jolla luontokato pysähtyy, ja toimenpiteet rahoitus mukaan lukien on mitoitettava sen mukaisesti. Jäsenvaltioiden rahoituksen lisäksi myös yksityisen sektorin rahavirrat olisi saatava tukemaan tätä kehitystä.”

Kokoomus

”Kokoomus pitää tärkeänä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Tämä vaatii lisää toimia. Luontoinvestointeihin tarvitaan julkista rahaa, mutta riittäviä luontoinvestointeja ei tehdä ilman yksityistä rahaa. Luonnon tilan parantamisen lisäksi on myös panostettava siihen, että luonnontilan heikkenemistä aiheuttavia toimia saadaan vähennettyä, jolloin rahoitusta korjaaviin toimiin tarvitaan vähemmän. Haluamme kehittää luontoarvomarkkinoita ja lisäksi tarvitsemme nykyistä laajemmin hyödynnettävää ekologista kompensaatiota.”

* Vihreät, SDP ja RKP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

10. Sitoutuuko puolueenne suuntaamaan fossiilisten polttoaineiden tuet ja muita ympäristölle haitallisia EU:n ja kansallisia tukia uudelleen kohti vihreää siirtymää siten, että ensisijaisesti autetaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä ja keskeisiä talouden aloja?

Vasemmistoliitto

”Unioni mahdollistaa yhteisten pelisääntöjen luomisen niin että siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin pohjaavasta taloudesta kohti ilmastokestävää yhteiskuntaa toteutetaan reilusti, sosiaalinen oikeudenmukaisuus huomioiden. Fossiilisten polttoaineiden tuet on poistettava. Sekä EU:n että kansallisella tasolla tulee kehittää ja soveltaa muutostukea yksilöille ja yhteisöille tilanteissa, joissa talouden rakennemuutos vie fossiilitalouteen perustuvaa vanhaa työtä.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa ympäristölle haitallisten tukien asteittaista poistamista. Puhdas siirtymä pitää tehdä siten, että myös heikommassa asemassa olevat pysyvät mukana. On hyvä, että päästökaupan huutokauppatuloja käytetään puhtaan siirtymän edistämiseksi. Lisäksi jatkossa huutokauppaamisesta saatavia tuloja tullaan ohjaamaan myös ilmastotoimien sosiaalirahastoon. Tärkeintä on kestävä kasvu, joka luo uutta työtä ja hyvinvointia yhä useammalle.”

*Vihreät, SDP ja RKP eivät toimittaneet kysymykseen avoimia kirjallisia vastauksia.

11. Sitoutuuko puolueenne laajentamaan kestävää rahoitusta koskevaa EU:n kehystä lisäämällä siihen kaksi luokkaa, joiden avulla voidaan erottaa toisistaan ”välivaiheessa oleva” ja ”kestämätön” taloudellinen toiminta jo määritellyn ”kestävän” toiminnan lisäksi?

Vasemmistoliitto

”Vasemmistoliitto kannattaa EU:n taksonomia-asetusta osana siirtymää kohti kestävää talousjärjestelmää, pois nykymallista, jossa rahavirrat esteettä tukevat esimerkiksi ilmastokriisiä aiheuttavia fossiili-investointeja. Rahoitusmarkkinatoimijat ovat pitkään toivoneet yhtenäisiä, tieteeseen perustuvia kriteerejä kestävämmille vihreän kehityksen sijoituskohteille ja taksonomia vastaa tähän toiveeseen.

Kun taksonomiasta alun perin neuvoteltiin komission, jäsenmaiden ja EU-parlamentin kesken, periaatteena oli, että siitä tulee tieteelliseen tietoon perustuva järjestelmä. Komissio kuitenkin päätti myöhemmin lisätä maakaasun siirtymävaiheen polttoaineena kestävien investointien listalle. Tämä oli suoraan ristiriidassa aiemmin päätetyn kanssa. Taksonomian antama vihreä leima menettää merkityksensä, jos mukana on investointeja, jotka eivät todellisuudessa ole kestäviä. Samalla menetämme yhden tärkeän työkalun taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Ilmastonmuutoksen torjunta on valtava haaste, mutta sen resepti on lopulta yksinkertainen: päästöt on saatava alas, hiilinielut ylös ja rahavirrat käännettyä tukemaan ekologista uudelleenrakennusta. Yksityinen pääoma on saatava vauhdittamaan vihreää siirtymää, koska urakkaa ei voi tehdä ainoastaan veronmaksajien rahoilla.

Vasemmistoliitto kannattaa taksonomia-asetuksen kehittämistä kestävämpään suuntaan ja sen laajentaminen kolmeen luokkaan perustuvaksi on hyvä väline tässä työssä.”

SDP

”Taksonomiasääntelyä on varmasti syytä kehittää edelleen saatujen kokemusten valossa
niin että myös toimialojen muutosta kestävämpään toimintaan kannustettaisiin nykyistä
selkeämmin. Puolueella ei toistaiseksi ole näkemystä yksityiskohdista.”

RKP

”Olemme huolisaan siitä että jos taksonomia lähdetään uudestaaan uusimaan niin se loppuu siihen että meillä ei ole sitä olenkaan mikä tarkoittaa että pankit saavat määritellä mikä on kestävä investointi ja mikä ei.”

Kokoomus

”Kokoomus kannattaa kestävän rahoituksen hyödyntämistä osana yhteiskunnan siirtymistä puhtaammaksi ja vastuullisemmaksi. Oleellista on, että taksonomia johdattaa yksityiset rahavirrat aidosti kestäviin ratkaisuihin.”

* Vihreät eivät toimittaneet kysymykseen avointa kirjallista vastausta.