Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia levähtää Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin – Viime kesän poikaset selviytyneet hyvin ensimmäisestä talvestaan
WWF:n kiljuhanhityöryhmä on laskenut ennätysmäärän kiljuhanhia, 137 yksilöä, Oulun seudulla sijaitsevalla Siikajoen levähdysalueella. Määrä on suurin koko 1985 alkaneen tarkkailuhistorian aikana. Vuosi sitten kiljuhanhia laskettiin samalla alueella vain 62 yksilöä.
Syy kiljuhanhien nopeaan runsastumiseen löytyy erinomaisesta pesimävuodesta. Viime syksynä 83 poikasta lähti syysmuutolle yhdessä emojensa kanssa. Kiljuhanhien hyvän pesimävuoden turvasi myyrien suuri määrä tunturialueilla. Silloin petoeläimet keskittyvät myyrien saalistamiseen ja hanhien ja muiden maassa pesivien lintujen poikaset saavat kasvaa rauhassa.
”Suuri määrä poikasia saatiin kriittisellä hetkellä, sillä monen heikon pesimävuoden jälkeen kanta on ollut laskussa usean vuoden ajan. Kiljuhanhen edellinen hyvä pesimävuosi oli 2015”, kertoo Risto Karvonen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.
Kiljuhanhiparvi lennossa Siikajoella keväällä 2024. Parven oikeassa reunassa on gps-lähetintä kantava kiljuhanhinaaras Mrs Kerkini ja sen puoliso. Kuva: Tapio Kostet / WWF
Muutto jatkuu Suomesta kohti Norjan pesimäalueita
Tänä vuonna ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat Virosta Siikajoelle 28. huhtikuuta. Ensimmäisessä parvessa nähtiin 12 yksilöä. Lisäksi samana päivänä alueelle saapui gps-lähetintä kantava naaras, joka tunnetaan nimellä Mrs. Kerkini.
”Kiljuhanhien muutosta ja muuttoreiteistä on saatu lähettimien avulla lajin suojelun kannalta ratkaisevan tärkeää tietoa. Lähettimien avulla paljastui, että kiljuhanhien muuttoreitin valinta riippuu siitä, onko niillä poikasia vai ei. Lähetintietojen avulla löydettiin myös kiljuhanhien nykyinen levähdysalue Viron Hiidenmaalta”, kertoo viestinnän asiantuntija Riikka Kaartinen WWF:stä.
Kiljuhanhet lepäilevät Perämerellä muuttotuulista riippuen noin toukokuun puoliväliin saakka. Perämereltä muutto jatkuu Porsanginvuonolle Norjaan. Siellä linnut ruokailevat ja keräävät voimia, kunnes lumet sulavat tunturiylänköjen pesimäalueilta.
”Lapin myyräkanta ei ole talven aikana täysin romahtanut, joten on toiveita, että myyräkannan turvin kiljuhanhet saisivat taas tänä kesänä kasvatettua kohtalaisen määrän poikasia”, Kaartinen toivoo.