Uutiset | 10/05/2024

Äärimmäisen uhanalaisia kiljuhanhia levähtää Suomessa enemmän kuin vuosikymmeniin – Viime kesän poikaset selviytyneet hyvin ensimmäisestä talvestaan

WWF:n kiljuhanhityöryhmä on laskenut ennätysmäärän kiljuhanhia, 137 yksilöä, Oulun seudulla sijaitsevalla Siikajoen levähdysalueella. Määrä on suurin koko 1985 alkaneen tarkkailuhistorian aikana. Vuosi sitten kiljuhanhia laskettiin samalla alueella vain 62 yksilöä.  

Syy kiljuhanhien nopeaan runsastumiseen löytyy erinomaisesta pesimävuodesta. Viime syksynä 83 poikasta lähti syysmuutolle yhdessä emojensa kanssa. Kiljuhanhien hyvän pesimävuoden turvasi myyrien suuri määrä tunturialueilla. Silloin petoeläimet keskittyvät myyrien saalistamiseen ja hanhien ja muiden maassa pesivien lintujen poikaset saavat kasvaa rauhassa.

”Suuri määrä poikasia saatiin kriittisellä hetkellä, sillä monen heikon pesimävuoden jälkeen kanta on ollut laskussa usean vuoden ajan. Kiljuhanhen edellinen hyvä pesimävuosi oli 2015”, kertoo Risto Karvonen WWF:n kiljuhanhityöryhmästä.

Kiljuhanhiparvi lennossa Siikajoella keväällä 2024. Parven oikeassa reunassa on gps-lähetintä kantava kiljuhanhinaaras Mrs Kerkini ja sen puoliso. Kuva: Tapio Kostet / WWF

Muutto jatkuu Suomesta kohti Norjan pesimäalueita

Tänä vuonna ensimmäiset kiljuhanhet saapuivat Virosta Siikajoelle 28. huhtikuuta. Ensimmäisessä parvessa nähtiin 12 yksilöä. Lisäksi samana päivänä alueelle saapui gps-lähetintä kantava naaras, joka tunnetaan nimellä Mrs. Kerkini.

”Kiljuhanhien muutosta ja muuttoreiteistä on saatu lähettimien avulla lajin suojelun kannalta ratkaisevan tärkeää tietoa. Lähettimien avulla paljastui, että kiljuhanhien muuttoreitin valinta riippuu siitä, onko niillä poikasia vai ei. Lähetintietojen avulla löydettiin myös kiljuhanhien nykyinen levähdysalue Viron Hiidenmaalta”, kertoo viestinnän asiantuntija Riikka Kaartinen WWF:stä.

Kiljuhanhet lepäilevät Perämerellä muuttotuulista riippuen noin toukokuun puoliväliin saakka. Perämereltä muutto jatkuu Porsanginvuonolle Norjaan. Siellä linnut ruokailevat ja keräävät voimia, kunnes lumet sulavat tunturiylänköjen pesimäalueilta.

”Lapin myyräkanta ei ole talven aikana täysin romahtanut, joten on toiveita, että myyräkannan turvin kiljuhanhet saisivat taas tänä kesänä kasvatettua kohtalaisen määrän poikasia”, Kaartinen toivoo.

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 22/01/2024

Naa­lin­pen­tu­ja syntyi vuonna 2023 Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen vuotta 2022 vähemmän – Suomen tulos kuitenkin his­to­rial­li­nen

Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa varmistettiin viime vuonna 83 naalin pesintää ja ainakin 357 syntynyttä naalinpentua, kertoo tuore raportti. Pesintöjä oli noin puolet vähemmän kuin vuonna 2022. Suurin syy pesintöjen laskuun oli naalin luontaisen ravinnon, myyrien ja sopuleiden, vähyys osassa pesimäalueita. Suomessa pesimävuosi oli onnistunut, kun pesintöjä löytyi 4 ja pentuja syntyi 25.
Lue lisää
Uutiset 13/12/2023

30 luon­non­suo­je­lun on­nis­tu­mis­ta vuodelta 2023

Kulunut vuosi on tarjonnut ikimuistoisia onnistumisia luonnonsuojelussa. Kokosimme 30 luonnonsuojelun saavutusta Suomesta ja maailmalta vuodelta 2023.
Lue lisää
Uutiset 04/01/2023

Saamelainen il­mas­to­neu­vos­to luo pohjaa oi­keu­den­mu­kai­sem­mal­le il­mas­to­po­li­tii­kal­le

Keväällä Suomeen perustettava saamelainen ilmastoneuvosto tuo alkuperäiskansan näkökulmat osaksi ilmastopoliittista päätöksentekoa. Oikein toteutettuna neuvostolla on mahdollisuus toimia oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjänä myös kansainvälisellä tasolla.
Lue lisää