Näkökulma: EU-vaalien lopputulos ennakoi kohtalokkaita kompromisseja ympäristökysymyksissä

Vasemmistoliitto teki Suomessa erinomaisen vaalituloksen, mutta kokoomus voitti vaalit ja koko Euroopan tasolla tapahtui siirtymä oikealle. Näin voisi summata viime viikonloppuna käytyjen EU-vaalien lopputuloksen. Vaalituloksella on suoria vaikutuksia paitsi EU:n tulevina vuosina tekemiin päätöksiin, myös kotimaan politiikkaan.

Vaalituloksen yksityiskohtaisempi tarkastelu antaa viitteitä siitä, mitä teemoja EU tulee priorisoimaan päätöksenteossa seuraavien vuosien aikana. Vaalien selkeä voittaja on keskustaoikeistolainen Euroopan kansanpuolue (EPP), joka piti paikkansa suurimpana ryhmänä. Laitaoikeisto vahvistui etenkin Euroopan suurissa maissa, mutta jytky jäi odotettua vaisummaksi. Vihreät puolueet voittivat vaalit Tanskassa ja Hollannissa ja Ruotsissa ympäristöpuolue nosti kannatustaan, mutta Euroopan tasolla vihreiden paikkamäärä pieneni.

Muutos on huomattava ja sillä on seurauksia: Vuonna 2019 ympäristömyönteiset ehdokkaat saivat vaalivoiton, minkä seurauksena EU loi niin sanotun green dealin eli kunnianhimoisen vihreän kehityksen ohjelman. Tuore vaalitulos tarkoittaa, että seuraavan viiden vuoden aikana Euroopan parlamentti on luonnon ja ilmaston kannalta vähemmän edistyksellinen. Laitaoikeiston ennusteita pienemmäksi jäänyt vaalivoitto antaa kuitenkin toivoa, etteivät ympäristöasiat jää täysin marginaaliin.

Edellisellä vaalikaudella EPP:n ympäristömyönteisimmät jäsenet saattoivat kääntää tiukkoja äänestyksiä luonnon ja ilmaston hyväksi. Pienellä äänienemmistöllä saadut voitot ilmasto- ja luontokysymyksissä ovat tuskin mahdollisia tulevina vuosina. Vihreiden (Greens/EFA), vasemmiston (Left) ja sosialistien ja demokraattien (S&D) kaltaiset luontomyönteisimmät ryhmät eivät voi muodostaa enemmistöä luonto- ja ilmastoäänestyksessä ilman, että huomattava osa EPP:n jäsenistä tukee aloitteita.

Tämän seurauksena ympäristökysymyksissä edistyksellisimpien ryhmien on hyväksyttävä kompromisseja EPP:n kanssa. Nämä kompromissit tarkoittavat mitä todennäköisimmin heikompaa ympäristöpolitiikkaa, kuin mitä olemme nähneet parlamentissa viime vuosina.

Uusi parlamentti tulee suhtautumaan eri ympäristöpolitiikan alueisiin vaihtelevasti. EU:n ilmastopolitiikka saanee laajaa tukea jatkossakin, vaikka kunnianhimon taso saattaa olla aiempaa alhaisempi. Sen sijaan luonnonsuojeluun, maatalouteen ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä kyyti voi olla kylmempää. Tästä viitteitä antaa EPP:n viimeaikainen suhtautuminen ympäristökysymyksiin – esimerkkinä EPP:n kärkiehdokkaan ja edellisen komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ehdotus suden suojelutason heikentämiseksi.

On myös mahdollista, että vihreä siirtymä putoaa pois EU:n tärkeimpien aiheiden listalta. Green Dealin tilalle on uumoiltu Competitiveness Dealia tai Industrial Dealia, joiden ytimessä olisi teollisuuden kilpailukyky. Talouden kilpailukykyä ja ympäristönsuojelua ei pidä nähdä toisilleen vastakkaisina tavoitteina, sillä elinvoimainen luonto on kestävän talouden perusta.

Moni asia on kuitenkin vielä auki: EU:n politiikan suuntaan vaikuttaa muun muassa se, miten parlamentin ryhmittymät järjestäytyvät vaalien jälkimainingeissa uudelleen ja miten ne liittoutuvat keskenään. Näihin kysymyksiin saamme vastauksia lähiaikoina.

Ympäristönsuojelu on kirjattu tärkeänä tavoitteena EU:n perussopimuksiin. Aikamme suurten ympäristöongelmien ratkaiseminen edellyttää, että EU:n on perussopimustensa mukaisesti pidettävä kiinni korkeatasoisesta ympäristönsuojelusta. Siksi on varmistettava, että unionilla on vastedeskin kunnianhimoinen ympäristölainsäädäntö, jota jäsenmaat panevat aktiivisesti toimeen.

Iso kysymys on myös se, miten EU-vaalien tulos vaikuttaa politiikkaan Suomessa. Hallitusohjelmassa on hyviä ympäristökirjauksia, mutta toistaiseksi ne ovat näyttäneet lupauksilta ilman katetta. Jotta hallituksen toimintaa voisi kuvata miksikään muuksi kuin epäonnistumiseksi luonnon ja ilmaston kannalta, sillä on kiire tehdä vaikuttavia ja riittäviä päätöksiä luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Perussuomalaisten romahdus EU-vaaleissa voi aiheuttaa jatkossa kasvavaa kitkaa hallituksen sisällä, ja tämän mahdollisen liikehdinnän vaikutuksia saanemme vielä todistaa.